Pääkirjoitus: Alkoholiveron korotus voi viedä eurot ulkomaille
Päätoimittajamme Anikó Lehtinen pohtii alkoholiveron noston seurauksia.
Suomessa alkoholiveron korottaminen on ollut pitkään helppo ratkaisu, kun valtiontalouteen halutaan lisää tuloja. Nyt hallitus suunnittelee jälleen uutta korotusta vuoden 2027 alkuun. Tavoitteena on noin 20 miljoonan euron lisäverotuotto.
Ongelma on, että alkoholimarkkina ei enää toimi kuten ennen. Kuluttaja ei ole enää edes sen verran sidottu kotimaiseen kauppaan, ravintolaan tai Alkoon kuin ennen. Alkoholia tilataan ulkomailta verkosta ja tuodaan matkoilta. Mitä suuremmaksi hintaero Suomen ja muiden maiden välillä kasvaa, sitä houkuttelevammaksi nämä kanavat muuttuvat. Silloin korkeampi vero ei välttämättä vähennä kulutusta, vaan siirtää ostoksia kokonaan Suomen verotuksen ulkopuolelle.
Huomionarvoista tämän veronkorotusehdotuksen kohdalla on, että tätä riskiä ei nosta esiin vain juoma-ala. Myös perinteisesti korostusten puolella ollut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suhtautuu tällä korotukseen varauksellisesti ja arvioi sen voivan lisätä matkustajatuontia ja ulkomaisia verkko-ostoja.
Tässä tilanteessa veronkorotus osuu ennen kaikkea niihin alkoholitoimijoihin, jotka jo maksavat veronsa Suomeen. Kotimaiset panimot, tislaamot, maahantuojat, kaupat ja ravintolat työllistävät, investoivat ja maksavat veronsa tänne. Kun ostos siirtyy ulkomaille, eurot katoavat tästä arvoketjusta, mutta alkoholihaittojen mahdolliset kustannukset jäävät edelleen suomalaisen yhteiskunnan kannettaviksi.
Myös ajatus siitä, että tämä koskee vain osaan juomatuoteryhmiä, mm. olut jäisi tällä kertaa korotuksen ulkopuolelle, on vain osittainen helpotus. Kuluttaja ei tee juomaostoksiaan veroluokittain. Jos viinit tai väkevät ostetaan ulkomailta, samaan ostoskoriin päätyy helposti myös olutta. Panimot puolestaan valmistavat yhä useammin useita juomatyyppejä, joten veronkorotus voi osua niiden kannattavuuteen joka tapauksessa. Ravintoloille uusi hinnankorotus olisi erityisen huono uutinen aikana, jolloin ala kamppailee jo valmiiksi heikon kysynnän ja nousseiden kustannusten kanssa. Jokainen lisäeuro kasvattaa kynnystä lähteä ulos syömään ja juomaan, jos kotona on valmiiksi halpaa, ulkomailta tuotua alkoholia, ravintola jää kakkoseksi.
Alkoholiverolla on paikkansa terveyspolitiikassa, mutta sen pitää toimia myös käytännössä. Ennen uusia korotuksia pitäisi varmistaa, että nykyiset verot saadaan kerättyä tasapuolisesti, ulkomaisen etämyynnin valvonta toimii ja markkinoiden todellinen koko tunnetaan. Tavoiteltu 20 miljoonan euron lisäverotuotto voi jäädä näennäiseksi, jos samalla heikennetään kotimaista juoma-alaa ja kiihdytetään ostosten siirtymistä ulkomaille.
Ilmestynyt 3/Juomaposti -lehdessä.
Kuva: Maria Markus
