Ruokahistorian päivät 12-13.11. 2026 Helsingissä – oluen , kieltolain ja kestikievareiden historiaa ja juomakulttuuria
Miten keskiolut muutti Suomea, millaista oli juomakulttuuri 1600-luvulla ja miten alkoholinkäyttöä on pyritty säätelemään? Näihin ja moniin muihin ruoan ja juoman historiaa koskeviin kysymyksiin paneudutaan marraskuussa Helsingissä järjestettävillä Ruokahistorian päivillä 12-13.11. Maksuton tapahtuma kokoaa yhteen tutkijoita ja ruokakulttuurista kiinnostuneita.
Ruokahistorian päivät järjestetään kolmatta kertaa 12.–13. marraskuuta 2026 Helsingin Kaapelitehtaalla sijaitsevassa Hotelli- ja ravintolamuseossa. Monitieteinen tapahtuma esittelee ajankohtaista tutkimusta ruoasta, juomista, ruoanhankinnasta ja ruokaturvasta sekä niiden merkityksestä eri aikakausina. Tapahtumassa kohtaavat muun muassa historioitsijat, arkeologit, folkloristit ja yhteiskuntatieteilijät. Esitelmät tarkastelevat ruokakulttuuria laajasti eri vuosisatojen ja yhteiskuntien näkökulmista. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ja esitelmiä voi seurata myös etänä Teams-yhteydellä.
Ruokahistorian päivien tavoitteena on tuoda yhteen eri aloilla tehtävää tutkimusta ja lisätä keskustelua ruoan ja juoman merkityksestä yhteiskunnassa. Ruoka ja juoma eivät ole pelkästään ravintoa, vaan niihin liittyvät myös kulttuuriset identiteetit, yhteiskunnalliset hierarkiat, taloudelliset muutokset ja poliittinen päätöksenteko. Historiallinen tutkimus voi auttaa ymmärtämään esimerkiksi nykyisten ruokailutottumusten, alkoholipolitiikan ja ruokakulttuurin taustoja.
Ruokahistorian päivien tavoitteena on tuoda yhteen eri aloilla tehtävää tutkimusta ja lisätä keskustelua ruoan ja juoman merkityksestä yhteiskunnassa. Ruoka ja juoma eivät ole pelkästään ravintoa, vaan niihin liittyvät myös kulttuuriset identiteetit, yhteiskunnalliset hierarkiat, taloudelliset muutokset ja poliittinen päätöksenteko. Historiallinen tutkimus voi auttaa ymmärtämään esimerkiksi nykyisten ruokailutottumusten, alkoholipolitiikan ja ruokakulttuurin taustoja.
Karjalanpiirakoiden leivontaa, Poutvaara, Matti , kuvaaja 1946, Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma
Keskioluen historiaa ja suomalaisen juomakulttuurin tulevaisuutta
Juomakulttuurista kiinnostuneille tapahtuma tarjoaa oman ohjelmakokonaisuuden torstaina 12. marraskuuta. Suomalainen juomakulttuuri – ennen, nyt ja tulevaisuudessa -tilaisuudessa tarkastellaan suomalaisten juomatapojen muutoksia 1600-luvulta nykypäivään ja pohditaan, millaiseksi juomakulttuuri tulevaisuudessa kehittyy.
Turun yliopiston dosentti Mari Välimäki käsittelee 1600-luvun turkulaista juomakulttuuria esityksessään Paloviinaa, mummaa ja olutta – Juomakulttuuri 1600-luvun Turussa. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Pirjo Ovaskainen puolestaan tarkastelee alkoholinkäytön kontrollointia Suomessa kieltolain päättymisen jälkeen. Väitöskirjatutkija, lehtori ja Juomapostin päätoimittajaAnikó Lehtinen Helsingin yliopistosta ja Laurea-ammattikorkeakoulusta pureutuu suomalaisen olutkulttuurin murrokseen esityksessään Mikä tappoi keskioluen? – Olut muuttuvassa Suomessa.
kauppias Aini Lindvall esittelee juuri myyntiin tullutta uutta tuotetta eli keskiolutta liikkeessään. Lindvallin liike sijaitsi Oulussa osoitteessa Sepänkatu 9, Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma
Historiallisten esitelmien jälkeen ohjelmassa on paneelikeskustelu Juomakulttuurin tulevaisuus – vapautta, vastuuta vai lisää sääntelyä? Paneelissa pohditaan alkoholipolitiikan ja juomakulttuurin suhdetta päätöksenteon, tutkimuksen ja ravintola-alan näkökulmista. Mukana ovat tutkijatohtori Pirjo Ovaskainen, keittiömestari ja ravintoloitsija Sylvester Soisalo, ravintoloitsija Laura Styyra sekä tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie.
Ruokahistoriaa hammaskivestä olympialaisten ravintolaruokaan
Ruokahistorian päivien esitelmissä sukelletaan suomalaisen ruokakulttuurin historiaan monipuolisesti arkeologisista tutkimuksista nykypäivän ruokailutottumuksiin. Tutkijat kertovat muun muassa, mitä historiallisten vainajien hammaskivi ja isotooppitutkimukset paljastavat menneiden vuosisatojen ruokavaliosta, millainen merkitys kalalla on ollut suomalaisessa ruokakulttuurissa ja miten metsästys on muuttunut ruoanhankintakeinona. Historiallisia makuja tarkastellaan myös 1500–1600-lukujen kestikievareiden ruokatarjoilun, 1800-luvun lakritsin ja uuden ajan alun Italian syömiseen liittyvien moraalikäsitysten kautta. Helsingin olympialaisten vaikutusta ravintolaruokaan vuosina 1948–1956 käsittelee Jere Toivonen, kun taas historioitsija Laura Kolbe tarkastelee suomalaisen ravintolakulttuurin muutosta legendaarisen Ravintola Kosmoksen sadan vuoden ruokalistojen kautta. Ohjelmassa pohditaan lisäksi kouluruokailun kehitystä, ruokaturvan historiaa, rukiin ja tattarin merkitystä keskiajalla sekä kauran vaihtelevia rooleja suomalaisessa ruokakulttuurissa. Kansainvälistä näkökulmaa tuo Viktoria Murskajan esitelmä tarinankerronnan merkityksestä Japanin Hokkaidon viinimatkailussa.
Päivän lounas Herttoniemen yhteiskoulun ruokalassa Ulander, Markku , kuvaaja 2011, Museovirasto, Historian kuvakokoelma
OHJELMA
Torstai 12.11.2026
9.00–9.30 Aamukahvi
9.30–11.00 Sessio 1
Mari Välimäki: ”Paloviinaa, mummaa ja olutta – Juomakulttuuri 1600-luvun Turussa”
Pirjo Ovaskainen: ”Juomisen kontrollointi Suomessa kieltolain jälkeen”
Anikó Lehtinen: ”Mikä tappoi keskioluen? – Olut muuttuvassa Suomessa”
11.00–11.15 Tauko, virvokkeita
11.15–12.00 Paneelikeskustelu: Juomakulttuurin tulevaisuus – vapautta, vastuuta vai lisää sääntelyä?
12.00–13.00 Lounastauko (omakustanne)
13.00–14.30 Sessio 2
Maria Lahtinen-Kaislaniemi: ”Historiallisen ajan ruokavalio isotooppitutkimuksen näkökulmasta Hollolassa, Pälkäneella ja Raisiossa”
Matti O. Hannikainen: ”Pinnan alta pöytään – kalat suomalaisessa ruokakulttuurissa pitkällä 1900-luvulla”
Tuija Kirkinen: ”Historiallisen ajan vainajien hammaskivitutkimuksen avulla saatava tieto ravinnosta”
Tiia Tuomisto: ”Nykyajan metsästäjä-keräilijät – Metsästys ruuanhankintakeinona ennen ja nyt”
14.30–15.00 Tauko
15.00–16.30 Sessio 3
Anna Repo: ”Himo ja häpeä. Syömisen etiikkaa uuden ajan alun Italiassa”
Jenni Lares: ”Kestikievarien ruokatarjoilu 1500–1600-luvuilla”
Kaisa Kyläkoski: ”Lakritsi makeisena 1800-luvun Suomessa”
Jere Toivonen: ”Säännöstelyn kurjuudesta olympiaähkyyn – Helsingin olympialaisten vaikutus ravintolaruokaan 1948–1956”
16.30–18.00 Vapaamuotoista keskustelua ja seurustelua
Perjantai 13.11.2026
9.00–10.15 Sessio 4
Sami Suodenjoki: ”Amerikan silava boikottiin: Ruoka aseena suomalaisen työväestön kampanjassa Saccon ja Vanzettin puolesta 1920-luvulla”
Laura Kolbe: ”Ravintola Kosmoksen ruokalistat 1924–2024 ja murskattu myytti suomalaisesta ruokakulttuurista”
Sanna Talvia, Taru Lindblom & Minna Kaljonen: ”Kouluruokailun valtakunnallinen ohjaus Suomessa – historiallinen tarkastelu”
10.15–10.30 Tauko
10.30–12.00 Sessio 5
Ritva Kylli: ”Ruokaturvan pitkä historia: kriiseistä resilienssiin”
Ulla Ijäs: ”Ruustinnan keittiössä: Elisabeth Collan ja Iisalmen pappilan ruokahuolto 1800-luvun alussa”
Henna Kettunen: ”Nälkämaan monipuolinen ruokahistoria”
Viktoria Murskaja: ”Tarinankerronta viiniturismin taustavoimana – Yoichin ja Nikin viinialueet Hokkaidolla, Japanissa”
12.00–13.00 Lounastauko (omakustanne)
13.00–14.30 Sessio 6
Alexandra Grigorieva: “Finnish food history through Finnish food words”
Mia Lempiäinen-Avci: ”Mitä ruis ja tattari kertovat keskiajan ruokakulttuurista?”
Johanna Mäkelä, Taru Lindblom & Mari Niva: ”Löytyykö totuus kaurapuurosta? Kauran kulinaariset syklit suomalaisessa ruokakulttuurissa”
n. klo 15.15–19.00 Kokkaustyöpaja, Keskustakirjasto Oodi. Ennakkoon ilmoittautuneille.
Muutoksen ohjelmaan mahdollisia.
Aika: 12.–13.11.2026
Paikka: Hotelli- ja ravintolamuseo, Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, Helsinki
Osallistuminen: Maksuton, myös etäosallistuminen mahdollista
Ilmoittautuminen: Viimeistään 4.11.2026
Lisätietoja ja ilmoittautuminen täältä.
Lähde Hotelli- ja ravintolamuseo
