Mitä kuuluu Lammin Sahti?

Suomalaisen juomakulttuurin ytimessä on ilmiöitä, jotka eivät koskaan täysin katoa – mutta eivät myöskään nouse valtavirtaan. Yksi näistä on sahti. Se on juoma, joka jakaa mielipiteitä, kantaa vuosisataista perinnettä ja elää sitkeästi ajassa mukana. Kysyimme Lammin Sahti Oy:n perustajalta Pekka Kääriäiseltä, miltä sahdin ja panimon tilanne näyttää juuri nyt.

Pekka Kaariainen Lammin Sahti

Vakaa pohja, katse kesässä

Lammin Sahdilla eletään tällä hetkellä tuttua rytmiä. Talvi on hiljaisempaa aikaa, mutta katse on jo vahvasti tulevassa kesässä. Toiminta on vakiintunutta, mutta yrityksessä nähdään edelleen myös kasvun mahdollisuuksia.

Viime vuosi oli monella tapaa haastava, mutta selviytyminen itsessään nähdään onnistumisena. Pitkä historia on tuonut vakautta, ja vaikka tulos jäi hieman miinukselle, toiminta jatkuu vahvana. Erityisesti vienti on ollut nousussa, joskin vielä pienessä mittakaavassa. Saksassa järjestetyt messut Berliinissä, Hannoverissa ja Essenissä ovat tarjonneet tärkeää näkyvyyttä, samoin kuin useat kesätapahtumat Pohjois-Saksan kaupungeissa.

Yksi merkittävimmistä onnistumisista on ollut uuden Riihitonttu-oluen kehittäminen. Siinä käytetään osittain itse mallastettua, paikallista ohraa – konkreettinen esimerkki siitä, miten perinne ja tuotekehitys voivat kulkea käsi kädessä.

Sahti – kulttijuoma omassa kategoriassaan

Sahdin asema Suomessa on poikkeuksellinen. Se ei kilpaile suoraan muiden juomien kanssa, vaan elää omassa kategoriassaan.

Sahti on saavuttanut kulttijuoman statuksen, mutta sen kulutus on edelleen melko vähäistä. Perinteisesti kyse on ollut juhla- ja seremoniajuomasta, ei arjen valinnasta. Kansainvälisesti sahdin tunnettuutta on aikanaan lisännyt merkittävästi olutkirjailija Michael Jackson, ja tämä vaikutus näkyy edelleen.

Kuluttajakunta on laaja, mutta maantieteellisesti keskittynyt. Sahdin juominen on edelleen vahvinta niin sanotuilla sahtialueilla – Hämeessä, Pohjois-Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Yleisö ei ole sidottu ikään tai sukupuoleen, mutta mielipiteet ovat usein vahvoja: sahdista joko pidetään tai sitä ei ymmärretä lainkaan.

Vaikka nimi tunnetaan hyvin, moni ei ole koskaan maistanut sahtia. Tämä kertoo samalla sen haasteesta: tunnettuus ei automaattisesti tarkoita kysyntää.

Perinne ennen kaikkea

Lammin Sahdin ytimessä on tinkimätön suhtautuminen perinteeseen. Reseptiikka on pysynyt käytännössä muuttumattomana vuosikymmeniä – sahdin valmistus alkoi jo 1970-luvulla.

Vaikka tuotantotekniikka on kehittynyt ja volyymit kasvaneet, itse tuote nojaa edelleen alkuperäiseen tekemiseen. Ohramaltaan lisäksi käytetään ruismallasta ja katajaa ja käyminen tapahtuu yhä leivinhiivalla.

Sahdin kohdalla liikkumavara on myös tietoisesti rajattu. EU:n myöntämä Aito Perinteinen Tuote -nimisuoja määrittelee, mitä sahti on ja miten sitä valmistetaan. Tämä asettaa selkeät raamit kokeilulle.

Kääriäinen suhtautuu aiheeseen suoraviivaisesti: kaikkea ei pidä kutsua sahdiksi. Juomamaailmassa on tilaa innovaatioille, mutta perinteisen sahdin identiteettiä ei tule hämärtää.

Jakelu elää tuoreuden ehdoilla

Sahdin jakelu on oma maailmansa. Toisin kuin monet muut juomat, sahti vaatii tuoreutta – ja se vaikuttaa suoraan logistiikkaan.

Lammin Sahdilla on vakiintuneita asiakkaita ravintoloissa ja vähittäiskaupoissa, mutta keskeisessä roolissa ovat oma myymälä KauppakeskusTuulosessa sekä tapahtumamyynti. SOPP-tapahtumat ovat olleet tärkeä osa toimintaa jo yli kahden vuosikymmenen ajan.

Ravintoloille sahdin kohdalla tärkeintä on laatu ja tuoreus. Tämä tarkoittaa pienempiä toimituseriä ja tiheämpää jakelua, mikä ei sovi kaikkiin konsepteihin. Siksi sahti on usein osa tarkemmin kuratoituja valikoimia.

Kasvua oluesta, tisleistä ja viennistä

Vaikka sahdin markkina itsessään on rajallinen, kasvua haetaan muualta.

Lammin Sahdilla panostetaan erityisesti uusiin oluisiin sekä tisleisiin. Yksi kiinnostavimmista tuotteista on Sahdin Henki eli Spirit of Sahti – yli 10 vuotta kypsynyt viski, joka on saatavilla Alkon tilausvalikoimassa.

Lisäksi panimolla nähdään potentiaalia vientimarkkinoissa sekä panimovierailuissa, joita ollaan käynnistämässä vaiheittain. SOPP-tapahtumien lisäksi myös uudet tapahtumakonseptit ovat kehityksessä.

Paikallisuus on konkreettista

Lammin Sahdille paikallisuus ei ole markkinointitermi, vaan käytännön toimintaa. Panimo toimii edelleen alkuperäisellä paikallaan Hämeessä, ja raaka-aineissa suositaan kotimaisuutta.

Erityisen kiinnostava esimerkki on oma mallastus: osa ohrasta viljellään paikallisesti ja mallastetaan panimon omassa Mallasriihessä. Sivutuotteet hyödynnetään tehokkaasti – mäskit päätyvät karjan rehuksi ja sivuvirroista valmistetaan tisleitä.

Tulevaisuus: säilyvä perinne, rajallinen kasvu

Sahdin tulevaisuus Suomessa on realistinen, mutta ei räjähtävä. Kulutus ja valmistus ovat pitkällä aikavälillä vähentyneet, erityisesti kotivalmistuksen hiipuessa.

Juomakulttuuri on muuttunut: perinteiset juhlahetket ovat saaneet rinnalleen uusia vaihtoehtoja ja sahti on monessa tilanteessa väistynyt viinien, oluiden ja muiden juomien tieltä.

Silti sahdilla on paikkansa. Se säilyy kuriositeettina, kulttuurisena ilmiönä ja vahvana osana suomalaista juomaperinnettä.

Lammin Sahdin osalta tulevaisuus rakentuu kahdesta suunnasta: perinteen vaalimisesta ja uusien tuotteiden kehittämisestä.

Yksi viesti alalle

Jos Kääriäinen nostaa yhden asian esiin, se on selkeys:

Sahti on sahti.

Kaikkea ei tarvitse nimetä uudelleen, eikä kaikkea pidä venyttää samaan kategoriaan. Juomamaailma on riittävän laaja ilman, että perinteisten tuotteiden identiteettiä hämärretään.

Ja juuri siksi sahti säilyy – omana itsenään.