Juoma-ala murroksessa Uudellamaalla: Kehityshanke hakee kasvua elämyksistä

Uudellamaalla on käynnissä Juomien Uusimaa -kehityshanke, jonka tavoitteena on tukea alueen juoma-alan yrittäjiä, kuten pienpanimoita ja tislaamoita muuttuvassa toimintaympäristössä ja luoda uusia kasvumahdollisuuksia. Hanketta koordinoi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, ja sen keskiössä ovat yrittäjien tarpeet, markkinatrendien analyysi, kuluttajakäyttäytymisen muutokset sekä palvelu- ja matkailukonseptien kehittäminen.

Hanketta esitteli asiantuntija Petteri Ohtonen joka korostaa, että alan kehitys ei nojaa enää pelkästään tuotteisiin, vaan yhä enemmän kokonaisvaltaisiin elämyksiin.

– Tavoitteena on auttaa ihmisiä yhdistämään juomia ja saamaan juomista elämyksiä, Ohtonen sanoo.

Tavoitteen juoma-alan kehittäminen

Juomien Uusimaa -hankkeen tavoitteena on parantaa uusimaalaisten juomayritysten – kuten pienpanimoiden, siideri- ja viinitilojen sekä tislaamojen – toimintaedellytyksiä, kilpailukykyä ja kestävää palveluliiketoimintaa. Samalla pyritään vahvistamaan henkilöstön osaamista erityisesti lainsäädännön, palveluliiketoiminnan ja ympäristövastuun osalta. Keskeinen tavoite on myös lisätä yrittäjien, kehittäjien ja kuluttajien tietoutta suomalaisesta ruoka- ja juomakulttuurista.

Tuloksena on tarkoitus syntyä muun muassa uusia toimintaohjeita ja suosituksia lainsäädännön tueksi, palvelu- ja tuoteinnovaatioita, tietopaketteja sekä viestinnän ja markkinoinnin työkaluja. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa alan toimijoiden verkostoja.

Yrittäjien ääni ohjaa hanketta

Kehitystyön lähtökohtana on tiivis vuoropuhelu juoma-alan yrittäjien kanssa. Hankkeessa on haastateltu kymmenen toimijaa erityisesti koulutustarpeisiin liittyen, mutta näkemyksiä kerätään myös laajemmalta joukolta. Yrittäjiä kannustetaan kirjaamaan omia kehitystarpeitaan, jotta hankkeen toimenpiteet vastaavat mahdollisimman hyvin arjen haasteisiin.

Haastatteluissa nousivat koulutuksen lisäksi esiin osaamisen kehittäminen juomien yhdistämisessä sekä asiakaskokemuksen rakentamisessa. Tavoitteena onkin vahvistaa yrittäjien kykyä tarjota asiakkaille kokonaisuuksia, joissa juoma on osa laajempaa elämystä vaikka matkailutarpeisiin.

Kulutus muuttuu, erikoistuminen korostuu

Juomamarkkinoilla on käynnissä rakennemuutos; tilastoitu alkoholinkulutus on laskussa ja samoin tuoteryhmänä oluiden juominen.  Kysyntä ei kuitenkaan ole kadonnut, vaan se on siirtynyt uusiin kategorioihin kuten lonkeroihin.  Hintatietoisuus on noussut myös keskeiseksi tekijäksi ostopäätöksissä.

– Kuluttajien ostovoima ja tuotteen hinta vaikuttavat harkintaan ostopäätöstä tehdessä, Ohtonen toteaa.

Samaan aikaan kansainvälisistä esimerkeistä nähdään, että osana matkailupalveluja moni panimo ja tislaamo onnistuu sekä brändäyksessään että myynnin kasvattamisessa, kunhan matkailukokemus on räätälöity kunnolla.

Yksi hankkeen keskeisistä havainnoista onkin palveluliiketoiminnan ja matkailun merkittävä kasvupotentiaali. Yrittäjät pitävät tärkeimpinä palveluina panimo- ja tislaamokierroksia, tasting-tilaisuuksia sekä erilaisia tapahtumia. Näiden rooli ei rajoitu pelkästään suoraan liikevaihtoon, vaan ne nähdään ennen kaikkea brändin rakentamisen välineinä.

– Kierrokset nähdään tärkeinä brändin rakentamisessa ja tarinankerronnassa, ei pelkästään suorana tulonlähteenä, sanoo Ohtonen.

Lisäksi ruoan ja juoman yhdistäminen, myymälätoiminta sekä suoramyynti ovat keskeisiä kehityskohteita. Yhä useampi toimija pyrkii rakentamaan kokonaisuuksia, joissa asiakas voi kokea, maistaa ja ostaa samassa paikassa. Kohderyhmien osalta hankkeessa korostetaankin vaiheittaista etenemistä.

– Palveluiden kehittämisessä kehotetaan ensin keskittymään paikallisiin ja lähialueen asukkaisiin, ja vasta sen jälkeen kansainvälisiin tai kotimaisiin matkailijoihin.

Juoma-alan palveluliiketoimintaa leimaa vahva kausiluonteisuus. Talven alku, erityisesti tammikuu, on monille toimijoille hiljaisinta aikaa, kun taas kysyntä kasvaa kevättä ja kesää kohti. Ympärivuotisuuden kehittäminen onkin hankkeen yksi keskeisistä haasteista. Se vaatii uusia konsepteja, tapahtumia ja palveluita, jotka houkuttelevat asiakkaita myös sesonkien ulkopuolella.

Yrittäjät kaipaavat näkyvyyttä ja yhteistyötä

Hankkeessa mukana olevat uudenmaalaiset yrittäjät nostavat esiin erityisesti markkinoinnin ja näkyvyyden merkityksen. Kilpailu kuluttajien ajasta ja huomiosta on kovaa, ja erottautuminen vaatii panostuksia viestintään ja brändiin. Samalla korostuu yhteistyön merkitys. Uusien konseptien kehittäminen edellyttää usein kumppanuuksia eri toimijoiden välillä.

– Kehitystyö vaatii tiloja, ohjelmaa, resursseja, markkinoita ja yhteistyötä eri kumppaneiden kanssa, Ohtonen vinkkaa.

Luovuus nähdään tärkeänä kilpailutekijänä. Esimerkiksi panimon yhdistäminen ravintolaan tai muihin elämyksellisiin ympäristöihin voi tuoda lisäarvoa ja houkutella uusia asiakasryhmiä.

Tutkimus ja lainsäädäntö ohjaavat tulevaisuutta

Hankkeen seuraava keskeinen vaihe on elokuussa käynnistyvä kuluttajatutkimus, joka kohdistuu Uudenmaan asukkaisiin. Tutkimuksessa selvitetään kuluttajien näkemyksiä juomatuottajista, brändeistä ja eri juomakategorioista. Tuloksia odotetaan syys–lokakuussa, ja niiden avulla kehitystoimia voidaan kohdentaa tarkemmin.

Myös lainsäädännöllä on suuri vaikutus alan tulevaisuuteen. Uusi alkoholilaki tuo mukanaan muutoksia, jotka ulottuvat tuotannosta ja pullotuksesta logistiikkaan, verotukseen ja lisämyyntiin.

– Uusi alkoholilaki luo mahdollisuuksia tuotannosta ja pullotuksesta aina logistiikkaan, verotukseen ja lisämyyntiin asti, Ohtonen sanoo.

Kehityshanke jatkuu vuoden 2027 loppuun asti, ja se on avoin uusille ideoille, tutkimusaiheille ja kehitystarpeille. Tavoitteena on rakentaa Uudellemaalle entistä vahvempi, innovatiivisempi ja kilpailukykyisempi juoma-ala.

Hanketilaisuuden järjesti Haaga-Helia AMK:n Juomien Uusimaa -hanke, jota osarahoittaa Euroopan unionin aluekehitysrahasto (EAKR) ja Uudenmaan liitto. 

Kuvat: Anikó Lehtinen