Alkoholin kotiinkuljetuksesta uusi poliittinen kiista – sote-valiokunta kiristi hallituksen esitystä

Alkoholin kotiinkuljetusta ja etämyyntiä koskeva uudistus sai perjantaina uuden käänteen, kun eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi mietintönsä niukalla 9–8 enemmistöllä. Valiokunta teki hallituksen esitykseen monia muutoksia, jotka kiristäisivät toteutuessaan merkittävästi erityisesti ulkomailta tapahtuvaa etämyyntiä ja alkoholin kotiinkuljetusta.

Mietinnön ratkaiseva ääni kuului kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsäselle, joka asettui opposition tueksi useissa keskeisissä kysymyksissä, kerrotaan sekä Ylen että Iltalehden artikkeleissa. Samalla syntyi tilanne, jossa hallituspuolueiden oma valiokunta päätyi esittämään hallituksen alkuperäistä esitystä huomattavasti tiukempaa mallia.

Etämyynnin alkoholirajat

Suurin yksittäinen muutos mietinnössä koskee alkoholijuomien vahvuusrajoja. Hallituksen esityksessä ulkomaiset toimijat olisivat voineet myydä suomalaisille etämyynnillä jopa 80-prosenttisia alkoholijuomia. Valiokunnan enemmistö kuitenkin päätyi siihen, että samoja rajoja sovellettaisiin sekä kotimaisiin että ulkomaisiin toimijoihin. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että etämyynnissä sallittaisiin vain enintään kahdeksanprosenttiset käymisteitse valmistetut juomat sekä enintään 5,5-prosenttiset muut alkoholijuomat. Väkevien juomien etämyynti ja kotiinkuljetus jäisivät näin ollen pois.

Kysymys on ollut koko lakihankkeen kiistellyin osa. Hallitus on perustellut alkuperäistä malliaan EU sisämarkkinoiden vaatimuksilla, mutta Yle kertoi jo helmikuussa, että valiokuntakäsittelyn aikana julkisuuteen nousivat aiemmin salassa pidetyt asiakirjat, joiden mukaan Euroopan komissio olisi jo vuonna 2022 arvioinut Suomen voivan rajoittaa vahvojen alkoholijuomien etämyyntiä myös ulkomaisilta toimijoilta luultua tarkemmin. Tieto oli ristiriidassa sen kanssa, mitä julkisuudessa on aikaisemmin kerrottu EU:n määräävän.Asiakirjojen julkistaminen muutti merkittävästi keskustelua ja antoi opposition mukaan perusteita hallituksen linjan kyseenalaistamiselle.

Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että valiokunnan puheenjohtajan Krista Kiurun (sd.) mukaan tavoitteena oli turvata Alkon asema sekä varmistaa, että kotimaisia ja ulkomaisia toimijoita kohdellaan mahdollisimman tasapuolisesti. Eduskunnan talousvaliokunta oli esittänyt Alkon aukioloaikojen laajentamista joka päivälle myös sunnuntaisin kello 9-21 asti. Tähän esitykseen valiokunnan enemmistö ei ottanut kantaa.

Pikatoimituksille stoppi

Toinen näkyvä muutos mietinnössä koskee kotiinkuljetuksia. Hallituksen mallissa alkoholia olisi voitu toimittaa asiakkaalle nopeasti verkkotilauksen jälkeen, mutta valiokunta päätti kieltää niin sanotut pikatoimitukset. Mietinnön mukaan alkoholia voitaisiin toimittaa vasta vähintään 24 tuntia tilauksen tekemisen jälkeen. Käytännössä tämä sulkisi pois esimerkiksi ruokalähettipalveluiden välittömät toimitukset.

Valiokunta halusi lisäksi rajata toimitukset koti- tai yritysosoitteisiin sekä velvoittaa toimijat kirjaamaan toimitustiedot valvontaa varten. Alkoholia ei myöskään saisi toimittaa esimerkiksi toisen asteen oppilaitoksiin.

Iltalehden mukaan,Kiuru kertoo, että alkoholijuomat luovuttavan henkilökunnan tulisi käytännössä olla työsuhteisia ja valtioneuvosto voisi rajoittaa asetuksella myös kotiin kuljetettavan alkoholin määrää. Mietinnössä esitetään lisäksi muutoksia alkoholin kotiinkuljetuksen ikärajavalvontaan.

Verovalvonta nousi keskeiseksi kysymykseksi

Lakiesityksen käsittelyn aikana huomio on kohdistunut myös verotuloihin. Viranomaisten arvioiden mukaan ulkomailta Suomeen tilattavan alkoholin verovalvonnassa on merkittäviä puutteita. Valiokunnan enemmistö esittää etämyyjille rekisteröitymisvelvollisuutta sekä uusia valvontakeinoja. Iltalehti kertoo, että kuljetusyritysten olisi tarkistettava, että toimitettavissa lähetyksissä on merkinnät verojen maksamisesta. Keskustelussa on viitattu arvioihin, joiden mukaan jopa valtaosa ulkomailta tilatun alkoholin veroista jää nykyisin maksamatta Suomeen.

Vuosien valmistelu lähestyy ratkaisua

Alkoholin etämyyntiä koskeva uudistus on ollut yksi Orpon hallituksen pisimpään valmistelluista ja kiistellyimmistä hankkeista. Lakiesityksen käsittely viivästyi useaan otteeseen vuosien 2025 ja 2026 aikana muun muassa perustuslaillisten kysymysten, EU-oikeudellisten tulkintojen sekä verovalvontaan liittyvien huolien vuoksi. Perustuslakivaliokunta katsoi alkuvuonna, ettei kotiinkuljetuksen ja etämyynnin sallimiselle ole perustuslaillista estettä. Sen jälkeen huomio on siirtynyt erityisesti siihen, missä määrin Suomi voi rajoittaa ulkomailta tapahtuvaa alkoholikauppaa.

Alkoholin etämyynti muista EU-maista Suomeen on jo nykyisin sallittua myös korkeimman oikeuden ratkaisun perusteella. Nyt käsiteltävänä olevan lakimuutoksen tarkoituksena on täsmentää etämyyntiä ja kotiinkuljetusta koskevia käytännön sääntöjä.

Hallituksen enemmistö voi vielä kumota muutokset

Vaikka valiokunnan mietintö hyväksyttiin opposition ja Räsäsen tuella, lain lopullinen sisältö on edelleen avoin. Eduskunnan täysistunnossa hallituspuolueilla on enemmistö, ja useat arviot ennakoivat, että hallitusrintama pyrkii palauttamaan esityksen lähemmäs alkuperäistä muotoaan. Mahdollinen seuraava vaihe on asian lähettäminen suureen valiokuntaan, jossa hallituspuolueet voivat vielä muuttaa valiokunnan linjauksia ja luultavimmin sen tekevät.

Samanlainen menettely nähtiin vuonna 2024, kun eduskunta hyväksyi lopulta ruokakauppoihin kahdeksanprosenttiset käymisteitse valmistetut alkoholijuomat hallituksen esityksen mukaisesti valiokuntavaiheen kiistoista huolimatta. Näin ollen perjantain valiokuntavoitto ei välttämättä ratkaise vielä mitään. Se kuitenkin osoittaa, että alkoholipolitiikka jakaa edelleen syvästi sekä hallitusta että eduskuntaa.

Lähde; Yle ja Iltalehti, kuvat Pexels.