Viiniselvityksessä kolme vaihtoehtoa myynnin vapauttamiseksi
Selvitys joka käsittelee enintään 15-prosenttisten viinien myynnin vapauttamista Alkon yksinoikeusjärjestelmän piiristä on valmistunut. Selvityksessä esitellään kolme erilaista vaihtoehtoa laajentaa viinien myyntiä Alkon monopolin ulkopuolelle.
Selvityshenkilö Antti Neimala on 16.4. luovuttanut sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) ja työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) selvityksen, joka käsittelee enintään 15-prosenttisten viinien myynnin vapauttamista Alkon yksinoikeusjärjestelmän piiristä. Selvitys perustuu hallitusohjelman kirjaukseen ja on osa alkoholisääntelyn kehittämistä koskevaa uudistuskokonaisuutta, jossa on tavoitteena on sovittaa yhteen alkoholin valmistukseen, myyntiin ja käyttöön liittyviä erilaisia intressejä. Viimeisimpänä kehityssuuntana on, että elinkeinopolitiikka on tullut alkoholipolitiikan rinnalle määrittämään alkoholilainsäädännön kehittämistavoitteita.
Selvityksellä oli kaksi tehtävää: Selvittää toteuttamisvaihtoehdot enintään 15 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien viinien vapauttamiseksi luvanvaraiseen vähittäismyyntiin Alkon yksinoikeusjärjestelmän piiristä ja arvioida vapauttamisen vaikutuksia mm. terveyteen, Alkon asemaan, elinkeinotoimintaan ja kilpailuun.
Nyt julkaistu selvitys sisältää kolme vaihtoehtoista mallia laajentaa viinien myyntiä Alkon monopolin ulkopuolelle. Mallit olisi selvityksen mukaan mahdollista toteuttaa itsenäisinä uudistuksina tai niistä voisi toteuttaa useamman samaan aikaan.
Alkoholitilanne ja Alko nyt
Alkoholin kulutus on laskenut yhtäjaksoisesti vuodesta 2007 lähtien. Vuonna 2023 suomalaiset kuluttivat keskimäärin 8,7 litraa sataprosenttista alkoholia. THL:n viimeisimmän arvion perusteella alkoholikulutuksen arvo on noin 4,8 miljardia euroa vuodessa.
Tällä hetkellä selvityksen mukaan suurin osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta on oluiden kulutusta, yli 45 prosenttia. Viinien osuus suomalaisten alkoholin kokonaiskulutuksesta on noin viidennes ja väkevien alkoholijuomien osuus on samaa luokkaa. Loppuosuus eli yli 10 prosenttia muodostuu juomasekoitusten ja siiderin kulutuksesta.
Alkoholin kokonaiskulutus jakelutien mukaan sataprosenttisena alkoholina 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Lähde: THL
Suomessa kulutetusta alkoholista yli 40 prosenttia myydään vähittäismyyntikanavissa Alkon ulkopuolella. Alkon myymälöiden myynnin osuus kulutuksesta on yli 30 prosenttia ja anniskelun osuus kulutuksesta on yli 10 prosenttia. Matkustajatuonnin ja verkko-ostojen osuus kulutuksesta on jonkin verran anniskelun osuutta suurempi.
Alkon merkitys on kuitenkin suuri suomalaisen alkoholipolitiikan toteutuksessa varsinkin niiden tuotteiden kohdalla, joita yhtiö myy yksinoikeuden perusteella. Viinien osuus Alkon litramääräisestä myynnistä 62 prosenttia. Viinien ja väkevien alkoholijuomien yhteenlaskettu osuus Alkon myynnistä on noin 90 prosenttia.
Vuoden 2024 lopussa sellaisia elintarvikeliikkeitä, joilla on alkoholin vähittäismyyntilupa, oli 4 210 kappaletta. Anniskelulupia oli 10 023, ja niistä 1 407:lla on oikeus alkoholin vähittäismyyntiin. Yhteensä vähittäismyyntipaikkoja on siten noin 5 500. Alkolla on 371 myymälää ja yli 100 myymäläverkostoa täydentävää noutopistettä.
Vertailussa muihin pohjoismaihin, Suomesta myydään vähiten alkoholijuomia Alkosta, tosin Suomessa on myös korkein alkoholiprosentti päivittäistavakaupassa myynnissä oleviin alkoholijuomiin.
Suomen, Ruotsin ja Norjan monopolien markkinaosuuksia. Lähde: THL
Vaihtoehdot vapauttamiselle
Varsinaisia päävaihtoehtoja viinien myynin vapauttamiselle selvityksessä esitetään kolme. Ne ovat viinien vähittäismyynnin salliminen päivittäistavarakaupoissa, viinien vähittäismyynnin salliminen anniskeluluvan yhteydessä ravintoloissa ja alkoholin myyntiä harjoittavien erikoisliikkeiden toiminnan salliminen. Julkisuudessa on eniten ollut esillä ensimmäinen vaihtoehto, mutta keskusteluja on näkynyt myös kahdesta muusta vaihtoehdosta.
Viinien vähittäismyynnin salliminen päivittäistavarakaupoissa
Yksi lähtökohta selvityksen tekemisessä on tosiasiallinen tilanne: Päivittäistavarakauppa on suurin ja tavanomaisin alkoholin hankintakanava suomalaisille kuluttajille. Alkoholin vähittäismyyntilupa on tällä hetkellä yli 4 000 vähittäiskaupan toimipisteellä. Mukana on päivittäistavarakaupan yrityksiä, kioskitoiminnan harjoittajia ja liikenneasemia. On selvää, että mahdollisuus ostaa mietoja alkoholijuomia kuten viiniä, lisääntyy merkittävästi jos 15-prosenttiset viinit sallitaan päivittäistavarakauppaan. Päivittäistavarakauppa ry on ajanut asiaa voimakkaasti.
Päivittäistavarakaupalla on yli 50 vuoden kokemus alkoholin luvanvaraisesta vähittäismyynnistä. Näin arvioituna selvitys sanoo, että valmiudet päivittäistavarakaupan valmiudet selvityksen mukaan viinien vähittäismyynnin käynnistämiseksi ovat hyvät.
Selvityksessä nostettiin esiin tässä yhteydessä se, onko alkoholilaissa perusteltua säilyttää nykyinen kytkös muiden elintarvikkeiden ja alkoholin välillä. Jos kytkös alkoholin ja muiden elintarvikkeiden välillä poistetaan, yksi vaihtoehto on väljentää ja modernisoida nykyistä säännöstä kytkemällä alkoholin vähittäismyynti päivittäistavarakauppaan eikä hyvin tarkasti määriteltyyn elintarvikkeiden kauppaan. Toinen vaihtoehto on määritellä viinien vähittäismyynnin edellytykseksi vielä laajemmin vain vähittäiskaupan harjoittaminen.
Kokonaan uusi elementti, josta selvityksessä kerrotaan, on harkita viinien myynnin vapauttamisen edellytyksenä nk. shop in-shop järjestelyjen edellyttämistä kaupoilta. Tällaiset järjestelyt tarkoittavat, että alkoholin myyntialueet rajattaisiin liikkeissä selvästi. Järjestelyjen etuna olisi, että kuluttajat eivät joutuisi tahtomattaan kulkemaan yhä suurentuvien alkoholijuomien myyntipisteiden läpi. Järjestelyiden haittana olisi, että ne aiheuttaisivat lisäkustannuksia, jotka rasittaisivat pienimpiä kaupan yksiköitä suhteellisesti enemmän kuin suuria. Lisäksi pienissä myymälöissä jo tilarajoitukset voisivat aiheuttaa ongelmia tämänkaltaisten järjestelyiden toteuttamisessa. Tämän vuoksi selvityksessä pohditaan, voisko lisäkustannuksia synnyttäviä myynnin edellytyksiä porrastaa siten, että niitä porrastettaisiin myymälöiden kokoluokan mukaan.
Selvityksessä halutaan myös osana viinien vähittäismyynnin sallimista päivittäistavarakaupoissa tuoda myymälähenkilökunnalle nyt vain ravintolahenkilökuntaa koskeva anniskelupassin suorittamisvalvollisuus, jolla halutaan taata osaaminen alkoholiasioissa.
Vähittäiskaupan edustajat arvioivat itse selvityksessä kilpailun tehostuvan ja markkinoiden toimivuuden vahvistuvan viinien vähittäismyynnin vapautumisen myötä. Kaupan alan yritysten logistinen tehokkuus ja toimijoiden keskinäinen kilpailu johtaisivat myös alkoholijuomien kohdalla myönteisiin kilpailuvaikutuksiin. Samalla kilpailun tasapuolisuus toteutuisi, kun Alkon myymälöiden sijainti ei enää vaikuttaisi kuluttajien ostokäyttäytymiseen nykyiseen tapaan.
Osa selvityksessä haastatelluista asiantuntijoista katsoi, että alkoholijuomien vähittäismyynnin kilpailuolosuhteet heikentyisivät, jos viinien vähittäismyynti sallittaisiin päivittäistavarakaupan yrityksille. Tämän katsottiin johtuvan markkinoiden voimakkaasta keskittymisestä.
Viinien vähittäismyynnin salliminen ravintoloissa
Vuoden 2024 lopussa anniskelulupa oli 10 023 ravitsemisliikkeellä. Näistä 1 407 luvalla oli oikeus alkoholin vähittäismyyntiin. Ravintoloista voi jo nyt myydä tietyin edellytyksin ulos alkoholia, mutta ulos myydyn alkoholin volyymit ovat hyvin pieniä, vain prosentin luokkaa suhteessa anniskelukulutukseen. Anniskeluravintoloista vain noin 15 prosentilla on tällä hetkellä lupa alkoholijuomien vähittäismyyntiin.
Selvitys ehdottaa yhdeksi vaihtoehdoksi viinien ulosmyyntiä ravintoloista samalla lailla kuin nyt vähittäiskaupoista. Anniskeluravintoloiden kohdalla selvityksessä hyvien valmiuksien puolesta puhuu se seikka, että kaikkien alkoholijuomien vastuullinen myyminen asiakkaille on niiden liiketoiminnan ydinosaamista. Viinien vähittäismyynnin sallimista anniskeluluvan yhteydessä ravintoloissa on nostanut mm.alan etujärjestö MaRa ry ja siitä sivuava kirja Valtion rypäleet ilmestyi MaRan tukemana viime viikolla.
Selvityksessä anniskelutoimintaan liittyvä viinin myynti voitaisiin sallia rinnakkain vähittäiskaupan viininmyynnin kanssa tai irrallisena ratkaisuna. Koska selvityksen mukaan anniskelutoimintaan liittyvän alkoholin vähittäismyynnin voi arvioida olevan määrältään huomattavasti vähäisempää kuin vähittäiskaupan myynnin, jos kansanterveysperusteita halutaan painottaa ja lisätä alkoholin saatavuutta vain rajallisesti, olisi selvityksessä yksi harkittava vaihtoehto sallia viinien vähittäismyynti ainakin kokeiluluontoisesti vain anniskeluravintoloille.
Oma kysymyksensä on alkoholin myyntiaikojen tarkoituksenmukaisuus ravintoloiden kannalta. Ravintoloiden toimintalogiikan näkökulmasta on aivan ilmeistä, että tämänhetkiset laissa määritellyt alkoholin vähittäismyyntiajat (klo 09-21) eivät ole tarkoituksenmukaisia. Viinien vähittäismyynti kohdistuisi todennäköisesti tyypillisesti sellaisiin viineihin, joita ravintolat tarjoavat asiakkailleen päivällisen yhteydessä ja myyntiajan päättyminen klo 21 osuu tähän nähden sattumanvaraiseen ja huonoon ajankohtaan.
Jos ravintoloille sallittuja vähittäismyyntiaikoja muutetaan, tulisi huolehtia siitä, että säännökset kohtelevat eri toimialoja, kuten myös päivittäistavarakauppaa mahdollisimman tasavertaisesti. Myyntiaikoja koskevilla ratkaisuilla on olennainen merkitys myös alkoholin saatavuuden näkökulmasta. Näiltäkin osin selvitys sanoo, että tulisi huolehtia siitä, että alkoholihaitat eivät lisäänny kohtuuttomasti samalla, kun elinkeinotoiminnan sääntelyä helpotetaan.
Tällä hetkellä alkoholilaki edellyttää, että vähittäismyynnissä on vain anniskelussa olevia juomia. Jos viinien myyntiä vapautetaan, on syytä harkita, onko tämä kytkös edelleen tarpeen. Mitä tiukempi kytkös on, sitä epäitsenäisempää toimintaa alkoholin vähittäismyynti olisi anniskeluravintoloille. Koska ravintola-ala on sekä alkoholin anniskelun että vähittäismyynnin osalta kattavasti valvottu, vähittäismyynnin rajaaminen vain anniskelutuotteisiin selvityksessä tuntuu tarpeettomalta.
Selvityksessä sanotaan, että avintolatoiminnan osalta analoginen logiikka voisi olla siinä, että ravintolan vähittäismyynnissä myymien alkoholijuomien määrä ei ole selvästi suurempaa kuin ravintolan anniskelumyynti. Tämänkaltaisiin myyntimahdollisuuksia rajaaviin lisäedellytyksiin on kuitenkin syytä suhtautua varovaisesti, koska ne saattaisivat olla harjoitetun elinkeinotoiminnan kannalta epätarkoituksenmukaisia ilman, että ne kuitenkaan olisivat omiaan vähentämään alkoholihaittoja.
Vaikutukset ravitsemisliikkeiden toimintaan arvioitiin selvityksessä haastateltujen tahojen osalta myönteisiksi siinä tapauksessa, että viinin vähittäismyynti sallitaan myös anniskeluravintoloille. Edellytyksenä myönteisille vaikutuksille on, että vähittäismyynti on käytännössä toimiva vaihtoehto ja että ravintola-alan toimintaedellytyksiä parannetaan erityisesti verotusta muuttamalla. Ravintolat voisivat myydä asiakkailleen esimerkiksi itse maahantuomiaan laatuviinejä ja kuljettaa niitä asiakkailleen ruokatoimitusten yhteydessä. Viinien vähittäismyyntimonopolin purkaminen lisäisi myös ravintoloiden catering-tilaisuuksien kannattavuutta, kun ravintola voisi toimittaa asiakkailleen ruoan rinnalla myös viinit. Viinien vähittäismyynnin vapauttaminen olisi positiivista myös liikenneasemille erityisesti haja-asutusalueilla, kun lähiasukkaat ja matkailijat voisivat ostaa viinejä jatkossa myös niiltä. Eräät asiantuntijat katsoivat olevan ongelmallista, jos ravintola-alan ja muiden vähittäismyyjien asemaa säännellään eri tavalla esimerkiksi myyntiaikojen suhteen.
Alkoholin myyntiä harjoittavien erikoisliikkeiden toiminnan salliminen
Jo nyt alkoholia myydään muissakin kuin päivittäistavarakaupoissa ja anniskeluravintoloissa, näistä on laissa säädetty poikkeuksia, kuten myynti myymäläautossa tai -veneessä, valmistuspaikan haltijan oikeus myydä alkoholijuomia valmistuspaikan yhteydessä, tilaviinien ja käsityöläisoluen vähittäismyynti, vähittäismyynti ulkomaanliikenteen aluksissa ja alkoholin vähittäismyynti lentoasemilla. Yhtenä uudenlaisena vaihtoehtona viinien vähittäismyynnin vapauttamiseksi voidaan selvityksen mukaan harkita alkoholijuomien myyntiin erikoistuneiden liikkeiden perustamisen sallimista samaan tapaan “poikkeuksena”.
Alkoholijuomien myyntiin keskittyvien liikkeiden perustamisen salliminen voisi selvityksen mukaan palvella kahta hyvin erilaista tarvetta:
Jos viinien vähittäismyynti sallitaan päivittäis-tavarakaupoissa, alkoholin saatavuus lisääntyy merkittävästi. Tällaisessa tilanteessa ei olisi enää perusteltua estää palveluun panostavien erikoisliikkeiden perustamista. Alkoholin erikoiskaupan ei voi olettaa saavuttavan sellaisia myyntivolyymeja, että ne johtaisivat vakaviin haittavaikutuksiin päivittäistavarakauppaa täydentävänä jakelutienä. Pikemminkin voidaan olettaa, että viineihin erikoistuvat vähittäisliikkeet voisivat tarjota vaativille kuluttajille korkealuokkaisia tuotteita ja laadukasta asiakaspalvelua.
Jos taas alkoholin saatavuutta haluttaisiin edelleen rajoittaa voimakkaasti eikä viinien vähittäismyyntiä sallittaisi sen vuoksi päivittäistavarakaupoissa, uudenlainen erikoiskauppa voisi olla pienemmän volyymin vaihtoehto tarjonnan hallituksi lisäämiseksi. Erikoisliikkeiden toiminnan salliminen sopisi paremmin yhteen alkoholin kokonaiskulutuksen vähentämistä koskevan tavoitteen kanssa kuin päivittäistavarakaupoissa sallittava viinien myynti.
Voimassa oleva alkoholilaki estää viinien vähittäismyyntiin erikoistuneiden liikkeiden perustamisen. Sen vuoksi niiden perustamisen salliminen edellyttää selkeästi lain muuttamista. Lakiin tulisi lisätä säännökset, joissa määritellään, mitä erikoisliikkeillä tarkoitetaan. Määritelmän lisäksi olisi luonnollisesti päätettävä, miltä osin nykyistä vähittäismyyntiä koskevaa sääntelyä voidaan pitää suoraan tällaiseen uuteen toimintakonseptiin soveltuvana sääntelynä.
Selvää on, että erikoisliikkeiden toiminta voisi käynnistyä vasta sen jälkeen, kun lainsäädännön muutokset on toteutettu ja lupa- ja valvontajärjestelmä on valmis muutoksen täytäntöönpanoon. Tässä vaiheessa selvityksen mukaan on vaikea arvioida, kuinka paljon erikoisliiketoiminnalle olisi kysyntää ja minkälaisia uusia konsepteja markkinoilla syntyisi.
Vapauttamisen mahdollisia vaikutuksia
Viinien vähittäismyynnin vapauttaminen lisäisi joka tapauksessa viranomaisvalvonnan kohteita. KKV:n ennakkoarvioinnissa katsotaan, että viinien vähittäismyynnin vapauttaminen kasvattaisi alkoholiverotuottoja 20–60 miljoonalla eurolla. Alkoholiveron tuotot kehittyisivät toki sen mukaan, lisääntyykö alkoholin kokonaiskulutus ja korvautuuko esimerkiksi matkustajatuonti ostoilla kotimaasta. Mahdollinen kulutuksen hillitsemiseksi toteutettava alkoholiveron korotus voisi lisätä verokertymää, mutta toisaalta verojen korotus voi lisätä matkustajatuontia. Olennaista tässä on myös, kuinka alkoholin etämyyntiä koskeva sääntely toteutuu.
Asian tärkeimmät EU-oikeudelliset kysymykset liittyvät alkoholimonopolin oikeutukseen. Muita EU-oikeuden kannalta tärkeitä kysymyksiä ovat monopolin rakenteeseen ja toimintaan liittyvät sääntelyratkaisut sekä muut alkoholilain säännökset, joilla on merkitystä sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta.
Kilpailulain kannalta viinien vähittäiskaupan vapauttaminen on luonteeltaan kilpailun lisäämiseen tähtäävä toimenpide. Vapauttamisen vaikutukset kilpailuun ja markkinoiden toimintaan vaihtelevat luonnollisesti sen mukaan, miten vähittäismyyntiä vapautetaan. Viinien myynnin salliminen luvanvaraisesti vähittäismyynnissä lisäisi joka tapauksessa kilpailua, sillä tällä hetkellä viinit kuuluvat Alkon monopolin piiriin.
Vapauttamisen mahdollisia yleisiä hyötyjä
Selvityksen mukaan viinien vähittäismyynnin laajentamisen puolesta puhuvat kuluttajien valinnanmahdollisuuksien parantuminen ja kuluttajahintojen laskeminen, elinkeinovapauden laajentuminen, kilpailun lisääntyminen ja sisämarkkinoiden toiminnan tehostuminen.
Selvityksestä kerrotaan, että viinien vähittäismyynnin avaaminen kilpailulle lisäisi kuluttajien valinnanvapautta ja alkoholijuomien saatavuutta. Viinien myyntipaikkojen määrä kasvaisi Alkon myymälöiden nykyiseen määrään verrattuna. Myyntipaikkojen lisääntyessä kuluttajat hyötyisivät asioinnin vaivattomuudesta ja asiointimatkojen lyhenemisestä.
Selvityksessä viitataan myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston arvioon, jossa todetaan kuluttajien hyötyvän viinien vähittäismyynnin vapauttamisesta muun muassa halvempina hintoina, yhden luukun ostamisen hyötyinä, lyhyempinä etäisyyksinä myyntipaikkoihin ja mahdollisuutena valita itselleen parhaiten sopiva tuote.
Mahdolliset yleiset riskit
Selvityksen mukaan viinien vähittäismyynnin vapauttamisessa on huomioitava sen vaikutukset alkoholin kulutukseen. On mahdollista, että viinien vähittäismyynnin vapauttaminen lisää alkoholin kokonaiskulutusta ja alkoholin aiheuttamia haittoja yhteiskuntaan.
Selvityksessä tuodaan esiin, että kulutuksen ja haittojen epätasainen jakautuminen vaikeuttavat kokonaisarvion tekemistä alkoholihaittojen kehittymisestä viinien vähittäismyynnin vapautuessa. Vaikka alkoholinkulutus ei lisääntyisi kaikissa väestöryhmissä, heikoimmassa asemassa olevien ryhmien ongelmat voisivat lisääntyä. Tämän on nostanut esille myös THL.
Selvityksen mukaan viinien myynnin vapauttamisella olisi todennäköisesti huomattavia vaikutuksia Alkon toimintaan ja tehtäviin. Viinien vähittäismyyntimonopolin purkaminen johtaisi Alkon markkinaosuuden pienentymiseen, liikevaihdon laskuun ja liiketoiminnan edellytysten heikkenemiseen, millä olisi vaikutuksia myös väkevien alkoholijuomien myyntiin ja niiden myynnin sääntelyyn. Kilpailu- ja kuluttajavirasto arvioi omassa selvityksessään, että Alkon kohtalo tulisikin miettiä samaan aikaan mahdollisen viinien myynnin vapauttamisen kanssa.
Selvituksessä puhutaan viineistä, koska ne liittyvät nimenomaan Alkon aseman muuttumiseen, mutta mahdollisen viinien vapautumisen kanssa samaan aikaan luultavimmin vapautuvat myös kaikki käymisteitse valmistetut, enintään 15 prosenttiset alkoholijuomat, kuten oluet. Oluiden osuus Alkon myynnistä on jo hyvin vähäinen, alle kaksi prosenttia.
Lähde: Valtioneuvosto,THL, Kilpailu- ja kuluttajavirasto
Kuva: Juomaposti
Katso lisää:
