Uusia korotuksia ehdotetaan alkoholiveroon 2021 – olutta verotetaan jo eniten
Alkoholijuomien verotusta ollaan nostamassa ensi vuodesta lähtien. Valtiovarainministeriö sekä Sosiaali- ja terveysministeriö ovat laatineet pohjan hallituksen esitykselle, missä alkoholiveron nostamisen kaavaillaan tuovan valtion kassaan noin 50 miljoonaa euroa lisää. Jo nyt korkean kotimaisuusasteen omaavaa olutta verotetaan suhteessa eniten esim. tuontituotteena olevaan viiniin, joka vääristää luontaista kulutusta, vaikuttaa negatiivisesti työllisyyteen sekä valmistus- että myyntipuolella sekä on kansanterveydellisesti nurinkurista. Jos alkoholiveron korotus toteutuu ministeriöiden esityksen mukaan ensi vuoden alusta, olut on yksi suurimpia kärsijöitä.
Ministeriöiden 50 miljoonan lisätulon määrää perustellaan osaltaan sillä, että alkoholin kulutus pysyisi ennallaan, samalla kun sen hinta nousisi. Todellisuus kuitenkin on, että kun alkoholin hinta nousee, kuluttajan ostovoima kotimaassa heikkenee. Varsinkin jo nyt talousahdingossa olevat ravintolat joutuvat tässä maksumiehiksi, samalla kun kulutus siirtyy yhä enemmän koteihin. Kaavioitu alkoholiveron nosto lisää ulkomailta etäostettua alkoholia sekä jonkin verran matkustajatuontia.
Oluen myynti on laskenut Suomessa yli kymmenen vuoden aikana, samalla kun sen verotus on noussut. Kun tarkastellaan aikaväliä 2004-2019, voidaan nähdä oluessa vajaa kymmenen prosentin myynnin laskun, joka litroissa tarkoittaa hieman yli 40 miljoonaa litraa. Kun taas katsotaan eri alkoholijuomakategorioiden alkoholiveroa, huomataan että oluen verotus on noussut reippaasti vuoden 2004 veromuutoksen jälkeen. Tällä hetkellä väkevien verotus on edelleen alle vuosituhannen alun verotason ja viinejä taas verotetaan absoluuttisesti vähiten. Samalla kun tarkastellaan eri tuoteryhmien kasvu per henkilöä kohti Suomessa, huomataan että viinit ovat ainoa tuoteryhmä, joiden myynti vuoteen mennessä 2019 on kasvanut. Laskua on taas eniten siiderin ja oluen kohdalla.
Lähde:VM
Olut on suurin alkoholituoteryhmämme ja samalla myös keskimäärin miedoin. Oluen kotimaisuusaste on korkea, koska suurin osa myytyä olutta on Suomesta ja sen raaka-ainetuotanto on humalaa lukuun ottamatta suomalaista. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus sekä pienpanimot työllistävät suoraan noin 2000 henkeä, mutta välillisesti huomattavasti suuremman joukon suomalaisia. Teollisuuden koko ketju ohrapellolta, logistiikan, ravintoloiden ja kaupan kautta kuluttajille asti luo työtä noin 25 000 hengelle. Panimoteollisuus tuottaa vuosittain Suomen valtiolle noin kaksi miljardia euroa verotuloja. Korkean kotimaisuusasteen ja työllisyyden takia on ristiriitaista, miksi juuri tätä kotimaista elintarviketta verotetaan suhteessa kovemmin ulkomailta tuotuihin viineihin nähden.
Jos tarkastellaan alkoholiverotusasiaa taas kansanterveyden kannalta, olut on keskimäärin miedompana alkoholijuomana vähiten haitallista. Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa alkoholijuomissa ohjausta miedompiin nimenomaan verotuksen kautta, joka olisi luontevaa, kun peilaa juomien haittavaikutuksia. Väkevien alkoholijuomien kohdalla alkoholiverotus toteutuukin jo juoman vahvuuden ja sen haitan kautta, mutta kun verrataan mietoja alkoholijuomia keskenään, näin ei ole. Esimerkiksi kotimaisten pienpanimo-oluiden ja tuontiviinien välinen hintaero jää usein viinille edullisemmaksi. Jos verotus olisi oluelle suotuisampaa, niin ehkä kuluttajan käsi kävisi useammin kotimaisen oluen suuntaan.
Kun alkoholiverotuksen hallituksen esityksen pohjan tekijänä on Valtiovarainministeriö, tuntuu oudolta, että esityksessä ei ole otettu huomioon toisaalta sitä, että alkoholiveron nostamisen jälkeen kulutus laskee ja toisaalta erilaisten juomien kotimaisuusastetta ja sitä kautta vaikutusta työllisyyteen. Sosiaali- ja terveysministeriö taas mielenkiintoisesti suosii esityksessä vahvempien alkoholijuomien kulutusta (viinit) miedompien kustannuksella (olut), vaikka tämä on kansanterveydellisesti nurinniskoin.
Lähde: Valvira ja Eurostat
Lähteet: VM, VM ja STM -esitys hallitukselle, Valvira, Panimoliitto, MaRa ry.
