Suomalaiset juovat yhä vähemmän kahvia, nyt trendaa kahvimarjasta valmistettu energiajuoma

Suomalaisten kahvinkulutus on vähentynyt lähes 13 prosenttia neljässä vuodessa, mutta kofeiini kiinnostaa edelleen, ja perinteisen kahvikupillisen rinnalle ovatkin nousseet energiajuomat, jääkahvit ja muut kylmät juomat. Helsinkiläinen Kaffa Roastery kertookin myyneensä kahvimarjasta valmistettua Kili-energiajuomaa jo yli miljoona tölkkiä.

Suomalaiset tunnetaan maailman innokkaimpiin kuuluvina kahvinjuojina, mutta perinteisen kahvin asema ei ole enää yhtä itsestään selvä kuin ennen. Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen tilastojen mukaan suomalaiset kuluttivat vuonna 2025 keskimäärin 8,2 kiloa paahdettua kahvia henkilöä kohden ja vielä vuonna 2021 määrä oli 9,4 kiloa. Kahvinkulutus on siis vähentynyt lähes 13 prosenttia neljässä vuodessa. Samalla kylmät kofeiinijuomat ovat vakiinnuttaneet asemaansa erityisesti nuorempien kuluttajien arjessa.

Muutos näkyy myös kauppojen juomahyllyillä. Energiajuomista on tullut yhä monipuolisempi tuoteryhmä, jossa kilpaillaan makujen, raaka-aineiden ja juomien mielikuvien avulla. Yksi uusista tulokkaista on helsinkiläisen Kaffa Roasteryn tammikuussa 2026 lanseeraama Kili-energiajuoma, jota on yrityksen mukaan myyty Suomessa jo yli miljoona tölkkiä.

Kofeiinia halutaan yhä mutta eri muodossa

Vaikka kahvin kulutus vähenee, se ei välttämättä tarkoita, että suomalaisten kofeiininkäyttö olisi laskussa, vaan perinteisen kuuman kahvin rinnalle on tullut uusia tapoja nauttia piristäviä juomia. Kaffa Roasteryn toimitusjohtajan Svante Hampfin mukaan muutos voi tulevaisuudessa olla vielä nykyistä suurempi.

– Kahvin kulutuksen väheneminen ei välttämättä tarkoita, että kofeiinia nautittaisiin vähemmän. Kuluttajat etsivät uusia tapoja nauttia kofeiinia, ja uskon, että seuraavien viiden vuoden aikana markkinoille tulee entistä enemmän juomia, jotka haastavat perinteisiä kahvinjuontitottumuksia, Hampf arvioi.

Valmiit jääkahvit, kylmäuutetut kahvit ja energiajuomat sopivat tilanteisiin, joissa kahvia ei haluta valmistaa itse tai juoda kuumana. Myös maku vaikuttaa valintaan, perinteisen kahvin paahteisuuden sijaan kuluttaja voi etsiä esimerkiksi hedelmäisyyttä, raikkautta tai makeutta. Erityisesti nuorten kuluttajien juomatottumuksissa muutos näkyy siinä, että kofeiini ei enää yhdisty välttämättä kahvikuppiin.

Kahvipaketin kallistuminen voi lisätä kiinnostusta erikoiskahveihin

Kahvin kulutukseen vaikuttaa myös hinta. Kahvin maailmanmarkkinoiden hintavaihtelut ja viljelyolosuhteiden muutokset ovat näkyneet viime vuosina kuluttajahinnoissa. Svante Hampf arvioi, että tavallisen kahvin kallistuminen voi lisätä kiinnostusta laadukkaampiin kahveihin.

– Kun tavallinen 500 gramman kahvipaketti maksaa lähes kymmenen euroa, ero erikoiskahviin ei tunnu enää yhtä suurelta. Toivon, että tämä rohkaisee ihmisiä kokeilemaan parempia kahveja. Kuluttajat ovat myös entistä kiinnostuneempia siitä, mistä kahvi tulee, miten se on tuotettu ja mitä viljelijälle on maksettu, Hampf sanoo.

Erikoiskahvissa kuluttajaa voivat kiinnostaa alkuperämaa, viljelytila, kahvilajike ja paahtoaste. Kun tavallisen kahvin hinta nousee, osa kuluttajista saattaa päätyä vertailemaan vaihtoehtoja aiempaa tarkemmin. Toisaalta hinnannousu voi myös vähentää kahvin ostamista tai ohjata edullisempiin tuotteisiin, kaikille kallistuminen ei siis merkitse siirtymistä erikoiskahveihin.

Kahvimarjan kuoresta valmistetaan nyt energiajuomaa

Kilin erikoisuus on sen raaka-aine, cascara. Se on kahvimarjan kuorta ja hedelmälihaa, joka erotetaan kahvipavuista kahvin käsittelyn yhteydessä. Vaikka cascara syntyy kahvintuotannon sivuvirtana, sitä on käytetty juomien valmistamiseen kahvinviljelymaissa jo pitkään, esimerkiksi kuivattua cascaraa voidaan hauduttaa teen tapaan. Cascarasta valmistettu juoma ei kuitenkaan maistu tavalliselta kahvilta. Sen aromit ovat usein hedelmäisiä ja marjaisia, ja maussa voi olla esimerkiksi kuivattuja hedelmiä muistuttavia vivahteita.

Kaffa Roasteryn Kili hyödyntää cascaraa energiajuoman pohjana. Juomaan lisätään myös vihreistä kahvipavuista peräisin olevaa kofeiinia, joten sen kofeiinipitoisuus ei ole pelkästään cascaran varassa. Kuluttajalle uutuus tarjoaa uuden vaihtoehdon perinteisten energiajuomien rinnalle. Samalla se kertoo kasvavasta kiinnostuksesta raaka-aineisiin, joita ei aiemmin ole totuttu näkemään virvoitusjuomissa. Kilin suosituimmaksi mauksi on noussut syksyllä lanseerattu Cascara-Kirsikka. Tuotetta myydään jo yli tuhannessa S- ja K-ryhmän myymälässä. Kili on ollut Kaffa Roasterylle huomattava kaupallinen menestys, vuonna 2025 yrityksen liikevaihto oli 3,8 miljoonaa euroa, ja tänä vuonna sen ennustetaan nousevan 6,5 miljoonaan euroon. Yrityksen mukaan energiajuoma vastaa lähes kokonaan kasvusta.

Cascaran hyödyntäminen liittyy laajempaan ruokateollisuuden kehitykseen, jossa tuotannon sivuvirroista pyritään valmistamaan uusia elintarvikkeita. Kahvimarjasta hyödynnetään kaupallisesti ennen kaikkea pavut, vaikka muu osa hedelmästä sisältää myös käyttökelpoisia raaka-aineita. Kaffa Roastery tavoittelee tilannetta, jossa se hyödyntäisi yhtä paljon cascaraa kuin sen omien kahvihankintojen yhteydessä syntyy.

– Olemme jo pitkään etsineet tapoja hyödyntää kahvimarjasta muutakin kuin kahvipavut. Kilin menestys osoittaa, että kahvialalla on valtavasti mahdollisuuksia myös perinteisen kahviliiketoiminnan ulkopuolella. Uskon, että tulevaisuudessa näemme yhä enemmän innovaatioita, joissa kahvintuotannon sivuvirroista syntyy uusia kaupallisia tuotteita, Hampf kertoo.

Kuluttajan näkökulmasta tällaiset tuotteet voivat tuoda kauppojen valikoimiin uusia makuja ja raaka-aineita. Samalla ne voivat lisätä kiinnostusta siihen, miten elintarvikkeita valmistetaan ja kuinka suuri osa raaka-aineesta pystytään hyödyntämään. Sivuvirran käyttäminen ei kuitenkaan yksin kerro tuotteen kokonaisympäristövaikutuksista. Niihin vaikuttavat myös valmistus, kuljetukset ja pakkaukset.

Lähde ja kuvat: Kaffa Roastery