Pienet ja isot panimot yhdessä kehittämässä uutta suomalaista oluttyyliä
Isojen ja pienien panimoiden oluentekijöitä ja panimomestareita kokoontui 18.3. Seinäjoelle Mallaskosken panimolle tekemään uutta suomalaista oluttyyliä. Tämä oluttyyli, jota suomalaiseksi lageriksi kutsutaan, sisältää kotimaisia raaka-aineita humalaa myöten. Tänä vuonna uutta oluttyyliä on tarkoitus tehdä tulevaisuudessa useammallakin panimolla.
Yhdessä suomalaista lageria tekemässä Heikki Vuokko/ Sinebrychoff, Aki Uutela/Olarin Panimo, Simo Asikainen/Karvilan Panimo, Jyri Ojaluoma/Mallaskoski, Kaj Kostiander/Tornion Panimo, Kasper Villa/Saimaa Brewing Companyja Silja Hylkinen/Olvi.
Pienpanimoliitto julkisti viime vuonna suunnitelmansa kehittää uusi oluttyyli, jossa käytetään kotimaisia raaka-aineita humalaa myöten. Ensimmäinen kaupallinen olut tästä tyylistä, Mallaskosken Kuohu Suomi Lager, on lanseerattu viime kuussa ja tätä uuden oluttyylin edustajaaa tehtiin tiistaina 18.3. vähän suuremmallakin joukolla. Panimomestari Jyri Ojaluoman mukana oli oluttekijöitä ja panimomestareita ympäri Suomen: Olarin Panimolta, Olvilta, Tornion Panimolta, Sinebrychoffilta, Saimaa Brewing Companylta ja Karvilan Panimolta.
Uuden oluttyylin perusteet löytyvät suomalaisista raaka-aineista
Vaikka Suomessa on tehty olutta niin kauan kuin täällä on ollut asumusta, sahtia lukuun ottamatta meillä ei ole ollut omaa oluttyyliä. Pienpanimoliiton ja Panimoliiton yhteistyössä on kehitetty oluttyyli, jossa pyritään tuomaan esille suomalaisen oluen erityisyyttä ja joka pyritään lanseeraamaan laajemminkin. Tyylin määrityksessä on ollut oluentekijöitä ja panimomestareita ympäri Suomen niin isoista kuin pienistäkin panimoista.
– Oluttyylin kehittely alkoi Tanskassa, missä me Saimaan Kasper Villan ja muiden suomalaisten, panimokongressissa olleiden panimomestareiden kanssa mietimme, miksi ei ole suomalaista, paikallisista raaka-aineista tehtyä oluttyyliä, kertoo Mallaskosken panimomestari ja Pienpanimoliiton puheenjohtaja Jyri Ojaluoma. – Innostuin asiasta ja vein sen Pienpanimoliittoon, onneksi asiasta kiinnostuttiin myös Panimoliiton puolella.
Ojaluoman mukaan uuden oluttyylin pohjaksi on valittu lager, koska se on ehdottomasti eniten juotu oluttyyli Suomessa ja monelle jopa oluen synonyymi. – Mallaspohjaan voi käyttää ohraa ja ruista, jotka ovat vanhimpia viljakasvejamme sekä suomalaista katajaa, joka on taas kumarrus sahdin suuntaan.
– Uudessa oluttyylissä haluamme vastata kysymykseen, mitä on suomalainen olut, Ojaluoma pohtii. – Halusimme yhdistää puhtaan luonnon ja ammattitaitoisen suomalaisen viljelyn tulokset ainutlaatuiseksi oluttyyliksi joka kuvastaa parhainta mitä suomalaisessa panimossa saadaan aikaiseksi. Pääideana tässä on ollut, että olut olisi “kansanolut”: ei kovin voimakkaasti humaloitu tai täynnä marjoja. Tämä on suunnattu mattimeikäläiselle eikä syvän päädyn olutharrastajalle.
Kotimainen humala tyylin perustana
Suomalainen lager -oluttyylin raaka-aineet edustavatkin suomalaista maanviljelysosaamista parhaimmillaan niin maltaiden kuin humalankin puolesta – tässä oluttyylissä on ensimmäistä kertaa määritelty kotimaisen humalan käyttö.
Suomessa humalaa on nykytutkimuksen mukaan kasvanut alkuperäiskasvina jo tuhansia vuosia ja nyt sitä viljellään myös kaupallisesti oluentekoon yli 200 vuoden tauon jälkeen. Mallaskosken Kuohu Suomi Lager -olueen kotimainen Hulla Norgård – humala tulee läheltä, Ilmajoen Arctic Hopyards -humalatilalta. Sen viljelijä Heikki Huhtanen kertoi alkaneensa noin 15 vuotta sitten miettiä uusia viljelymahdollisuuksia. – Seurasin pienpanimokenttää, ja sieltä tuli viestiä, että kotimaista humalaa ei ollut tarjolla, vaikka aikanaan se on ollut täällä veronmaksukasvikin. Aihe alkoi kiinnostaa, Huhtanen kertoo Pienpanimoliiton tiedotteessa.
Humalaviljelijä Heikki Huhtanen.
Huhtanen otti yhteyttä lähimpään pienpanimoon eli Mallaskoskelle ja sai paljon tietoa keskieurooppalaisista humalista. Tutkittuaan asiaa muutaman vuoden ajan ja tutustuen muun muassa Luonnonvarakeskuksen humalahankkeisiin, Huhtanen päätyi sitten Luken jalostamiin kotimaisiin lajikkeisiin. Tällä hetkellä Arctic Hopyardilla on kahden hehtaarin humalatarha.
Toistaiseksi sekä Arctic Hopyardilla ja muilla tuottajilla sadot ovat niukkoja ja tuotanto pienimuotoista. Huhtanen uskoo, että suomalaisen lagerin hanke toimii ponnahduslautana, joka innostaa yhä useampia viljelijöitä tarttumaan humalankasvatukseen.
Panimoiden edustajienkin mukaan uuden suomalaisen oluen on tarkoitus tuoda esiin suomalaista oluenvalmistusta sekä rohkaista pientuottajia varsinkin humalan osalta kasvattamaan tuotantoaan.
Suuremmilla panimoilla ei vielä ole suunnitteilla tehdä oluita suomalaisella humalalla, koska saatavauus on toistaiseksi aika vaatimatonta, eikä riitä ison tuotannon määriin. Olvin panimomestari Silja Hylkinen katsoo ,että näin kotimaista humalaa riittää vielä paremmin pienemmille panimoille ja mutta sekä hän että panimomestari Heikki Vuokko Sinebrychoffilta ovat kyllä hengessä mukana ja tukemassa uuden oluttyylin syntyä.
Saimaa Brewing Company on tehnyt koekeittoja, mutta heilläkin keittomäärät ovat niin suuria, että kaupallista tuotetta joudutaan vielä hetki odottamaan. -Toivottavasti hankkeella saadaan nostettua kuluttajakysyntää, panimoilla kysyntää jo on, sanoo Saimaan Kasper Villa, joka on Mallaskosken Ojaluoman kanssa suomalainen lager -hankkeen alullepanija.
Pienet panimot sen sijaan ovat aktiivisia: Karvilan panimolla oma suomalainen lager on jo tankeissa käymässä, ja Olarin panimo aikoo tehdä koekeittoja keväällä. Tornion panimo on tehnyt jo suomalaisten pientuottajien humalasta ja maltaasta oluita, ja myös suomalainen lager -tyylin olut on suunnitteilla.
Tyylin vakiinnuttaminen olutkilpailuihin
Tarkoitus on, että olutta valmistettaisiin mahdollisimman laajasti kotimaisissa panimoissa, sekä isoissa että pienissä. Jos oluttyyli leviää tarpeeksi laajalle, se voi olla omana sarjanaan osana Suomen Paras Olut -kilpailua. Tätä varten tosin tarvitaan yli kymmenen säännöllisessä jakelussa olevaa tuotetta.
Oluentekijöiden unelma olisi, että suomalainen lager olisi joskus osa esim. BJCP:n oluttyyliluokitusta, mutta siihen on vielä matkaa. Jos olutyylistä innostuvat kuluttajat ja panimot, sillä voi olla tulevaisuus omana oluttyylinään. Jos näin myös saadaan jatkumo, joka kasvattaa suomalaista humalatuotantoa, niin jollain aikavälillä voidaan ehkä nähdä myös isojen panimoiden suomalainen lager- tuotteita.
-Toivon, että oluenystävät ottavat Kuohu Suomi Lagerin ja muut mahdolliset tyylin edustajat omakseen, pohtii Ojaluoma. – Tämä on täysin uudenlaista oluttekemistä ja nostaa meidät myös kansainvälisesti niiden maiden joukkoon, joissa on usea oma kansallinen oluttyyli. Suomen jälkeen suomalainen lager voi myös valloittaa maailmaa.
Lähde: Pienpanimoliitto, kuvat: Pienpanimoliitto/Esa Salminen
Katso lisää:
