Päivitetty vero-ohje: Kuolinisku kollaboraatioille

Veroviranomainen on päivittänyt pienpanimoverohuojennusta koskevaa vero-ohjetta niin, että pienpanimoiden ”kollabo”- eli yhteistyö-oluen tekeminen on pienpanimon valmisteverohuojennuksen eväämisen peruste.

Pienpanimoiden väliset kollaboraatio-oluet ovat yleisiä, ja niitä on tälläkin hetkellä useita markkinoilla. Kollaboraatio-oluiden ja pienpanimoiden saaman valmisteverohuojennuksen välinen yhteys on kuitenkin ollut esillä jo viime syksystä lähtien, ja alkuvuonna 2026 Verohallinnon uusi asiaa koskeva ohjeluonnos oli lausuntokierroksella.

Nyt 9. kesäkuuta julkaistussa uudessa pienpanimoiden valmisteverohuojennusta käsittelevässä vero-ohjeessa on tarkennettu pienpanimoiden välisten yhteistyöoluiden eli kollabo-oluiden vaikutusta valmisteverohuojennukseen. Uudessa ohjeessa kollaboraatiot rinnastetaan lisenssivalmistukseen esimerkin kautta, vaikka muu teksti on käytännössä sama kuin aiemmassa ohjeessa.

Uusi esimerkki muuttaa tulkintaa

Verohallinnon uuden ohjeen merkittävin muutos on kohdassa 2.3 oleva uusi esimerkki (esimerkki 2), joka tarkentaa lisenssivalmistuksen tulkintaa pienpanimoiden yhteistyöoluisiin. Esimerkin mukaan jo toisen panimon tavaramerkin näkyminen oluen etiketissä voi johtaa siihen, että molemmat panimot katsotaan lisenssivalmistajiksi ja menettävät oikeuden pienpanimoalennukseen. Tulkinta koskisi käytännössä esimerkiksi kollabo-oluita, yhteisreseptejä, yhteisbrändättyjä tuotteita ja yhteisiä tuotemerkkejä. Aiempi ohje ei ottanut asiaan näin suoraa kantaa, joten uusi vero-ohje on esimerkkinsä kautta huomattavasti aiempaa tiukempi, vaikka varsinainen ohjeteksti ei ole muuttunut. Käytännössä ohjeen mukaan, jos pienpanimon tuotteessa näkyvät kahden tai useamman panimon nimet ja logot, kyseessä voi olla lisenssivalmistus, vaikka tavaramerkin käytöstä ei maksettaisi korvausta.

Panimon osallistuessa lisenssivalmistukseen se menettäisi oikeuden pienpanimoalennukseen koko kalenterivuodelta kaikista valmistamistaan olutlitroista, ei ainoastaan yhteistyössä valmistetusta oluesta. Kollaboraation kumpikaan panimo ei voisi saada pienpanimoalennusta, vaikka valmistus tapahtuisi vain toisen panimon tiloissa tai käyttäisi vain toisen omistamaa reseptiä.

Laissa määritellään pienpanimo, ja syventävässä vero-ohjeessa selostetaan, millä perusteilla pienpanimon valmisteverohuojennus voidaan evätä.Valmisteveron alennusta voivat saada sekä kotimaiset että ulkomaiset pienpanimot, jotka täyttävät ohjeessa määritellyt kriteerit. Veroviranomainen tulkitsee tätä ohjeistusta käytännössä. Panimon edellytyksiä saada pienpanimoalennus arvioidaan kalenterivuosittain, ja kaikkien alennuksen edellytysten tulee täyttyä koko vuoden ajan. Tätä täsmennetään erikseen uudessa ohjeessa.

Uuteen ohjeeseen on lisätty myös korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu KHO 2022:27, jossa kahden panimon katsottiin olevan riippuvuussuhteessa yhteisen toimitusjohtajan, hallituksen jäsenen sekä omistuskytkösten vuoksi. Uudessa ohjeessa todetaan nimenomaisesti, että jos kahden panimon välillä on tällainen riippuvuussuhde, kumpikaan ei ole oikeutettu pienpanimoalennukseen.

Samaan aikaan sekä vanhassa että uudessa vero-ohjeessa sallitaan edelleen esimerkiksi reseptien yhteinen kehittäminen ja yhteinen markkinointi.

Pienpanimot pelkäävät yhteistyön vaikeutuvan

Pienpanimoliiton mukaan pienet panimot toimivat pääosin paikallisilla markkinoilla, ja yhteistyöoluiden avulla yhden kaupungin panimo voi saada näkyvyyttä toisen kaupungin panimon asiakaskunnassa sekä kansainvälisissä tapauksissa vientimarkkinoilla. Pienpanimoiden liikevaihdot ovat usein pieniä, ja monille yhteistyöoluet ovat tärkeä tunnettuuden lisäämisen ja markkinoinnin väline. Markkinointiresurssit ovat yleensä rajalliset, joten yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden tavoittaa uusia kuluttajia.

Pienpanimoliiton puheenjohtaja, Mallaskosken panimomestari Jyri Ojaluoma suhtautuukin uuteen ohjeeseen kriittisesti.

– Tällä tapetaan pienpanimoiden mahdollisuudet kansainvälistyä, koska useimmiten kansainväliset kollabo-oluet ovat ainoa ja tehokkain tapa saada nimeä Suomen ulkopuolella ja näin edistää vientiä. Tämä on käsittääkseni ristiriidassa nykyhallituksen vientitavoitteiden kanssa, Ojaluoma sanoo.

Hänen mukaansa pienpanimoiden saama valmisteverohuojennus on monille panimoille kriittinen liiketoiminnan edellytys.

– Tämä ohje käytännössä lopettaa kollaboiden tekemisen, koska pienpanimot tarvitsevat huojennuksen toimiakseen. Kaikissa EU-maissa on samantyyppinen valmisteverohuojennus pienpanimoille, mutta sitä tulkitaan panimon koon eli valmistusmäärien perusteella. Kollabo-oluiden tekeminen on sallittua, koska tuotantomäärät lasketaan aina valmistavan panimon volyymeihin.

Ojaluoman mukaan kollaboraatio-oluet ovat yleensä pieniä erikoiseriä, joiden taloudellinen merkitys on rajallinen.

– Lisäksi kollaboraationa syntyneet oluet eivät yleensä ole pienpanimoille myynnillisesti merkittäviä. Ne ovat yksittäisiä eriä ja on hyvin erikoista, että verottajan silmissä tällainen yhteistyö tekee panimoista vähemmän itsenäisiä tai jopa riippuvaisia toisistaan. Täydellisellä ymmärtämättömyydellä viedään kasvumahdollisuuksia kotimaisilta pienyrityksiltä, Ojaluoma summaa.

Vaikutus myös maahantuontiin

Uuden vero-ohjeen lisenssivalmistusta koskeva tulkinta ei koske ainoastaan kotimaisia pienpanimoita, vaan myös suomalaisia maahantuojia. Valmisteveron alennusta voidaan myöntää myös ulkomaisille pienpanimoille, mikäli ne täyttävät ohjeen ehdot. Maahantuojille uusi tulkinta voi muodostaa merkittävän riskin, sillä heidän pitäisi käytännössä tietää maahantuomansa panimon kaikki yhteistyöoluet koko kalenterivuoden ajalta, ei vain ennen tuotteen maahantuontia.

Uuden vero-ohjeen esimerkkitulkinnan seurauksena pienpanimoiden väliset kollaboraatiot voivat Suomessa vähentyä merkittävästi tai jopa loppua kokonaan, sillä harvalla pienpanimolla on varaa menettää valmisteverohuojennusta. Kansainvälisten pienpanimo-oluiden osalta seurauksena voisi olla tuontivalikoiman kaventuminen Suomessa.

Kuva: Anikó Lehtinen