Olvi avasi uuden keittämönsä – enemmän olutta, vähemmän energiaa

Olvi on sai keväällä valmiiksi noin 20 miljoonan euron keittämö-investoinnin Iisalmen panimolla. Juomaposti kävi vierailulla uudella keittämöllä.

Olvin uusi keittämön kohdalla kyse on yhdestä panimon historian merkittävimmistä uudistuksista.

Uusi keittämö nostaa vierteen valmistuskapasiteetin 12 keittoon päivässä parantaa toimitusvarmuutta kysynnän vaihdellessa ja vähentää huomattavasti energiankulutusta. Edellinen, vuodelta 1989 peräisin ollut keittämö puretaan vaiheittain, ja osa sen laitteista hyödynnetään edelleen varaosina tai kierrätetään.

Olvin panimomestari Silja Hylkinen kuvaa uutta keittämöä yhdistelmäksi vanhaa ja uutta. Vaikka automaatio ja energiatehokkuus ovat huipputasoa, prosessissa on palattu myös klassisiin valmistustapoihin. Keskeinen muutos on kahden mäskäyskattilan käyttöönotto aiemman yhden sijaan. Tämä mahdollistaa niin sanotun keittomäskäyksen sekä tiheämmän tuotantorytmin.

– Meillä on nyt kaksi mäskäyskattilaa, ennen oli yksi. Se mahdollistaa kahden tunnin keittovälin ja jopa 12 keittoa päivässä, kun vanhassa tuli kahdeksan, Hylkinen sanoo. – Keittokoko pysyy ennallaan, noin 35 000–50 000 litrassa, mutta joustavuus on kasvanut. Uusi laitteisto mahdollistaa myös erikokoisten keittojen tekemisen viikon aikana.

Uuden keittämön myötä panimolle avautuu mahdollisuus valmistaa aiempaa laajempi valikoima oluita, erityisesti perinteisiä eurooppalaisia tyylejä.

– Keittomäskäys ei varsinaisesti tehosta tuotantoa, mutta se avaa mahdollisuuksia esimerkiksi monien saksalaisten oluttyylien valmistamiseen, Hylkinen kertoo. -Samalla pystymme kehittämään erikoisoluita entistä joustavammin ilman, että perustuotanto kärsii.

Energiansäästö ja automaatio keskiössä

Yksi investoinnin keskeisistä tavoitteista on ollut energiatehokkuus. Uudessa keittämössä höyryn käyttöä on vähennetty ja prosesseja optimoitu.

– Tehdään enemmän kuumalla vedellä kuin höyryllä, ja päästään energiatehokkaampaan toimintaan, Hylkinen sanoo. – Kun mietitään energiatehokkuutta ja ohjattavuutta, niin on se ihan eri tason teknologiaa kuin vanhassa keittämössä, jolloin aika oli eri niin energiansäästö- kuin automaatiomielessä.

Silja Hylkinen uudessa keittämössä

Automaatio onkin ottanut harppauksen eteenpäin. Prosessia valvotaan pitkälti tietokoneiden kautta, mikä mahdollistaa reaaliaikaisen seurannan ja nopeamman reagoinnin.

Pitkä projekti, suuri muutos

Keittämöinvestointi ei syntynyt hetkessä. Hylkisen mukaan uudistusta suunniteltiin pitkään ennen toteutusta.

– Aloitin panimomestarina 2005, ja aika nopeasti sen jälkeen alettiin puhua, että pitääkö vanhaa kehittää vai investoida uuteen, hän kertoo. – Itse projekti toimittajien kanssa kesti useamman vuoden, ja koko kokonaisuus suunnittelusta käyttöönottoon noin neljä vuotta.

Myös henkilöstölle muutos on ollut suuri. Vanhalla keittämöllä vuosikymmeniä työskennelleet operaattorit ovat opetelleet täysin uuden järjestelmän. – Meillä on keittäjiä, jotka ovat 30 vuotta tehneet töitä vanhalla keittämöllä. Nyt he oppivat uuden automaation, uudet prosessit ja tiheämmän rytmin, Hylkinen sanoo.

Hylkiselle uusi keittämö on henkilökohtaisesti merkittävä etappi.

– Tämä on ensimmäinen ja mahdollisesti viimeinen keittämö, mitä minä pääsen tekemään, hän sanoo.- Toivottavasti tämä kestää 30–40 vuotta, että minä ehdin eläkkeelle ennen seuraavaa remonttia.

Kuvat: Anikó Lehtinen 

Ilmestynyt 2/26 Juomaposti-lehdessä.