Kotipanimoesittely: Granden Panimo, Tampere

Tamperelainen Granden Panimo ei tyydy tavanomaiseen vaan haluaa tuoda harvinaisemmat hiivat uuteen loistoonsa. Innokas Kveik-keräilijä kannustaa muitakin maatiaishiivojen kokeiluun.

Kun suomalaisissa kotiolutpiireissä puhutaan hiivasta, nousee keskusteluissa usein esille tamperelaisen Jan-Erik Granbackan nimi. Sekä kilpailussa että vertaisarvioissa menestystä tuoneet Saisonit ja brettaoluet ovat haluttua vaihtotavaraa harrastajien keskuudessa. Granbacka on myös eräs kotimaan innokkaimmista Kveik-hiivojen keräilijöistä. Granden Panimon varastosta löytyy tällä hetkellä hulppeat 19 eri Kveik-hiivakantaa monenlaisten oluttyyllien toteuttamiseen.

Tavanomaista erikoisemmilla hiivoilla käytetyt kotioluet tunnistaa usein tästä logosta.

Mikä kiinnostaa kotipanimoharrastuksessa?

Kotiolut on erittäin luova harrastus ja siinä saa toteuttaa itseään monella saralla. Reseptien suunnittelu on mukavaa, vesilukon pulputus tuo aina iloa ja lopputulos jännittää. Oluen maistelu ja jälkianalyysi reseptiä vasten erityisesti muiden harrastajien kanssa on todella mielenkiintoista ja palkitsevaa. Olen tehnyt noin sata erilaista olutta mutta ideoita on paljon enemmän ja niitä syntyy koko ajan lisää, kun vain olisi enemmän aikaa. Teen aika paljon kokeellisempia oluita Saison-, Kveik- ja Brettahiivoilla, joita ei kaupasta saa, joten siinä myös yksi syy harrastukseen. Harrastus on laajentunut myös hiivojen ja humalien kasvattamiseen. Humala on hieno hyötykasvi ja puutarhanhoito on mukavaa puuhaa.

Oman kotiolutpanimoni Instagram-sivujen ylläpito on hauskaa, siinä saa myös valokuvata ja kirjoittaa juttuja. Instagramin myötä olen tutustunut muihin harrastajiin ja kotioluiden vaihtoon sekä osallistunut harrastajien tapahtumiin. Kotiolutharrastajat ovat kuin suurta perhettä ja verkostoituminen tuo tähän sopivasti sosiaalisuutta lisää.

Millaisella laitteistolla aloitit harrastuksen ja millä panet oluesi nykyään?

Aloitin Reittausblogin ohjeilla ja 15 litran kattilalla. Sittemmin kalustoa tuli lisää: Ensin kylmälaukusta mäskäin ja muutama vuosi sitten 30 litran Klarsteinin mäskäyskattila. Suurimman osan oluista teen isolla laitteella, mutta viime vuoden lopulla hankin myös 15 litran Kuurnia Kettletorin pienempiä eriä varten. Kegejä on muutama, mutta erityisesti Saisonit ja Brettaoluet teen edelleen pullokäyttämällä.

Minkä vinkin antaisit aloittelevalle kotipanijalle?

Pidä huoli puhtaudesta ja noudata reseptin ohjeita tehden myös omia muistiinpanoja prosessista. Olut kannattaa korkata vasta sitten kun panopäivä on lopuillaan! 😁 Jos lämpötilakontrollia ei ole, niin tee olutta Kveikeillä tai belgialaisilla hiivoilla, jotka toimivat monissa eri lämpötiloissa. Somesta suosittelen ottamaan seurantaan David Heathin Youtube-kanavan sekä Hombren Facebook– ja Discord-kanavat.

Kotiolutresepti: Helppo Kveikki

Eräkoko: 23 litraa

Maltaat:

• Pale Ale 4,5 kg / 85%
• Caramel 50 tai Carapils 0,4 kg / 7,5%
• Flaked Torrefied Oats 0,4 kg / 7,5%

Humalat:

• Valitsemasi katkerohumala, esim. Magnum, noin 30 IBU @60 min
• Valitsemasi aromihumala, esim. Centennial, noin 8-10 IBU @15 min

Hiiva:

Kveik, joka tuottaa paljon aromeja. Esim. Voss, Hornindal tai Ebbegarden. Neutraalit Kveik-kannat (kuten Lutra, Oslo, Skare tai Opshaug) sopivat tähän huonommin.

Mäskäys ja keitto:

Mäskää 65°C 60 minuuttia, mash out 75°C 10 minuuttia. Keitä 60 minuuttia ja lisää humalat oman maun mukaan (tai mitä sattuu olemaan kaapissa). Pidä IBUt maltillisina (noin 35-40 IBUa), sillä Kveik-hiivalle pitää antaa tilaa. Tämän takia myös aromihumalan määrä on pieni. Keittämisen jälkeen jäähdytä vierre noin 40°C, siirrä käymisastiaan ja lisää hiiva.

Käyminen:

Käytä mahdollisimman lämpimässä eli 25-38°C. Kannattaa hyödyntää lämpimiä tiloja, vilttejä tai vaikkapa makuupussia jos tarkempaa lämpötilakontrollia ei ole saatavilla. Mitä suurempi käymislämpötila, sen enemmän aromeja Kveik-hiiva tuottaa.

Teksti: Erkki Ukkola

Kuvat: Erkki Ukkola ja Jan-Erik Granbacka