Suomalainen jouluolut – mitä se voisi olla?
Kolumnistimme, koti- ja muinaisoluttaitaja Mika Laitinen pohtii jouluoluen olemusta.
Tähän asti suomalaiset jouluoluet ovat olleet sahtia lukuunottamatta melko vaisuja. Varmaankin tähän on vaikuttanut ruokakauppojen alhainen alkoholiraja. Nyt tilanne voi muuttua, kun kauppojen säppi on avattu 8 % oluille. Tämä sai minut pohtimaan millaista suomalainen jouluolut voisi parhaimmillaan olla.
Kokemukseni mukaan suomalaiset odottavat kovasti jouluoluita, vaikka pienpanimot tuottavat muutenkin uutuuksia jatkuvasti. Jouluoluiden maistelu voi olla merkittävä pimeää vuodenaikaa piristävä sosiaalinen tapahtuma. Tanskassa vuosittainen jouluoluiden julkaisu on kansanjuhla, kun panimot laskevat jouluoluensa myyntiin samana päivänä.
Sahti ja kalja ovat perinteisiä maatalojen jouluoluita, ja toimivat sellaisena nykyäänkin. Niistä ei varsinaisesti ole tehty erilaisia jouluversioita, mutta jouluna ja juhlissa ylipäätään maatalon mallasjuoman piti olla runsaan makuista ja parasta mitä talolla on tarjota. Sahti ja kalja sopivat erinomaisesti suomalaisen jouluruoan kylkeen.
Maun runsaus on tyypillinen piirre myös nykyajan kaupallisille joulu- ja talvioluille. Kylmään aikaan juoma saa olla täyteläisempi, tummempi ja vahvempi. Lisäksi jouluoluissa on usein joku erikoisuus, jota ei välttämättä kaipaa ympäri vuoden. Melko usein erikoisuutena on käytetty piparkakku- ja glögimausteita, jotka eivät mielestäni toimi oluessa. Jouluisen erikoisuuden tekemiseen on monia parempia raaka-aineita ja tekniikoilta.
Kotioluen panijalle joulu on mielenkiintoinen sesonki, koska olutta voi antaa lahjaksi ja olutta kuluu runsaasti joulun ja uuden vuoden seutuun. Oluen voi suunnitella kuten sahdin, niin että se on parhaimmillaan juhlassa. Usein jouluolueni maistuu erittäin tuoreelta joulun pyhinä, eikä sen tarvitse maistua enää hyvältä helmikuussa. Koska kotiolut on minulle harrastus, päätän jokaisen vuoden jouluoluen erikseen sen mukaan mitä kiinnostaa panna sillä hetkellä.
Yhteenvetona: suomalainen jouluolut ei tarvitse tarkkoja tyylimäärityksiä, mutta hyviä jouluoluita yhdistää usein maun runsaus ja pienikin arjesta poikkeava erikoisuus. Vaikka pienpanimot markkinoivat ympäri vuoden oluttaan tuoreena, poikeuksellisen hyvä tuoreus voi olla jouluoluen valtti. Jos olut sopii suomalaiseen joulupöytään, se on plussaa, mutta ei välttämätöntä.
VINKKI! Lopuksi vinkki perinteisen suomalaisen joulupöydän olueksi: valitse kaloille ja uuniruoille eri oluet. Vaaleampi, raikkaampi ja vähän kuivempi olut sopii paremmin kalalautaselle. Esimerkiksi mausteiset belgityyppiset oluet ja saksalaiset vehnäoluet ovat mainioita. Tummempi, makeampi ja maltaisempi, kuten sahti tai bock, sopii paremmin uuniruoille, juureksille ja kinkulle. Kotikalja ja kvassi ovat erinomaisia alkoholittomia joulun juomavaihtoehtoja.
Ps. Jos minulla olisi kaupallinen panimo, tekisin varmaankin jouluoluen näin: valitsisin maltaisen 6–7 % pohjaoluen, josta voin tehdä joka vuosi erilaisen version. Esimerkiksi portteria voi varioida loputtomasti: savuportteri, katajaportteri, kaljamallasportteri, ruisleipäportteri ja karamelliportteri. Olutpostiin kirjoittamani karamellimaltaan teko-ohjeet tuottavat hyvin jouluun sopivan maun ilman mausteita.
Kuva: Mari Varonen, teksti Mika Laitinen
Ilmestynyt 4/24 Juomaposti-lehdessä.
Katso karamellimaltaan teko:
