Kotipanijoiden kesäoluet arviossa

Mistä on hyvä kesäolut tehty? Lyhyesti vastattuna vedestä, maltaista, humalasta, hiivasta ja mahdollisesti mausteista. Pidemmän vastauksen saat kun luet Kotiolutpostin arviot kotipanijoiden kesäkaljavaihtareiden tuotoksista.

Taustalla kaurapelto ja kuvan keskellä teksti "Kotiolutposti"

Cat Valley Breweryn Timo Ojan toista kertaa organisoimat kesäkaljavaihtarit keräsivät kesäkuun kolmantena sunnuntaina innokkaan joukon kotimaisia kotipanijoita Helsinkiin vaihtamaan tuotoksiaan. Tänä vuonna mukana oli 12 kotipanimoa ja homman idea oli yksinkertainen: Kukin tuo mukaan sopivan määrän itse tehtyä kesäolutta. Tyyli oli vapaa, mutta näissä vaihtareissa todennäköisyydet esimerkiksi imperial stoutin tai barley winen saamiselle olivat varsin pienet. Kantavana teemana tuntui olevan “helppo kesäjuoma” mutta kuten alla olevista arvioista voit huomata, mahtuu tämän kattokäsitteen alle varsin erilaisia näkemyksiä kunkin kotipanimon oman tyylin mukaisesti.

Lagerin vuosi 2024

Lager kuuluu kesään ja se kuului myös tämän kesän kesäkaljavaihtareihin. Pohjahiivaoluiden uudesta tulemisesta myös craft-piireissä on puhuttu jo vuosia mutta viimeistään tänä vuonna homma näyttää lähteneen oikeasti isosti liikkeelle.

Nummen panimon Kesäpilsneri avasi pelin perinteisellä tyylillä. Saazilla humaloitu, kauniin värinen juoma kaatuu lasiin kauniilla vaahdolla ja ensimmäinen nuuhkaisu vakuuttaa kyseessä olevan huolella tehty tuote. Mausta löytyy sopivasti viljaisuutta, yrttiä ja miellyttävää humalan puraisua. Tämä olut muistuttaa siitä, että yksinkertainen on todellakin kaunista.

Hunajamajavan panomaja edusti tämän vuoden vaihtareissa kahdella eri oluella, joista ensimmäinen oli Saunakalja -niminen lager. Lasiin kaatui kauniin vaaleaa juomaa, jossa oli upeat eläväiset kuplat ja ohut, pitsinen vaahto. Tuoksussa on kypsiä hedelmiä ja maussa iskee koko hedelmäosasto kitalakeen kiinni. Maistaessa mukana oli hieno ristiriita kun ulkonäön perusteella mieli odottaa saksalaista jalohumalaa ja oluen makupaletti onkin Nectaron- ja Mosaic -humalien ansiosta kuin modernimmassa neipassa.

Samoilla uuden maailman linjoilla jatkoi myös Getto Tek Brewing oluellaan Super Nectaron Pils. Kuten nimestä voi päätellä, näyttelee tässä oluessa pääosaa näyttelee uusiseelantilainen Nectaron-lajike Superdelicin, Azaccan ja Nelson Sauvinin tarjotessa lisämakua. Humalavoittoisuudestaan huolimatta kyseessä on helposti juotava kesäpils. Hauskana yksityiskohtana tämä olut on käytännössä sama kuin alkuvuoden Pikkulinnun Keke 2024 -kilpailun voittaja, joten muillakin kuin kotiolutharrastajilla on mahdollisuus päästä sitä tänä kesänä testaamaan esimerkiksi Alkon valikoimien kautta.

Kuten edeltäneet kaksi olutta, myös Tanttalan Panimon My Summer Pilsner edusti tyylipuhdasta tekemistä pienellä twistillä. Kirkas, oljenkeltainen olut oli humaloitu uusiseelantilaisilla Riwakalla ja Nelson Sauvinilla. Etenkin jälkimmäisen moniulotteinen makumaailma tuli virheettömässä pohjahiivaoluessa hienosti esille.

Vehnä kuuluu kesään

Kesä on sopivaa sesonkia myös vaaleille ja kevyille vehnäoluille. Tämän vuoden vaihtareista löytyi sekä belgialaisen että saksalaisen vehnäolutperinteen lisäksi pieni visiitti Amerikan mantereelle.

Spiritual Healing Brewingin Part of the Ship Part of the Crew tarjosi laadukkaan, belgiaan kumartavan vehnäolutkokemuksen kesäisen hedelmäisellä twistillä. Perinteisten witbierin mausteiden, korianterin siementen ja appelsiininkuoren, lisäksi joukkoon oli päätynyt aprikoosipyreetä. Yhdistelmä toimi erinomaisesti ja tasapainoinen olut uppoaa kitusiin kuin huomaamatta.

Oma panostukseni tämän kesän vaihtareihin, Kovero Brewingin Vaahtobileet edusti myös witbierien hienoa tyylilajia. Oluen historian kolmas iteraatio sai korianterin siementen ja appelsiininkuoren lisäksi hedelmäistä makua perinteisen Mandarina Bavarian lisäksi humalointiin käytetystä Vic Secret -lajikkeesta.

Haneski Brewingin Vehnuli kumarsi saksalaisten weissbierien suuntaan. Kauniin värinen, raikas ja maukas olut tuntuu sopivan niin ruoan kanssa kuin ilmankin. Tekijän mukaan tavoitteena on ollut hakea kunnolla saksalaisten vehnäoluiden banaanista makua ja siinä on onnistuttu erinomaisesti.

Lagerpuolelta tuttua tyylilajien perinteiden venyttämistä jatkaa myös Granden panimon White Wedding, jonka tyylilajina on etiketin perusteella Belgo-American White beer. Vaalea, tasapainoinen olut yhdistää hienosti sekä perinteiset belgioluiden maut että amerikkalaisista farmhouse ale -oluista tutun brettaisuuden. Erinomainen nautiskelujuoma kesäillan päätteeksi.

Perinteitä ja erikoisuuksia

Myös APA:t ja IPA:t kuuluvat kesään, kuten myös monet muut oluttyylit. Kesäkaljavaihtarit eivät tänä(kään) vuonna olleet pelkkien lagerien ja vehnäoluiden marssia vaan mukaan mahtui muitakin maukkaita tapauksia.

Cat Valley Breweryn nimeämätön American Pale Ale oli sekoitus kahdesta smash-menetelmällä (single malt and single hop) valmistetusta erästä. Maris Otter -mallaspohjaan yhdistetyt Amarillo- ja Nelson Sauvin -humalat tuottivat raikkaan ja voimakkaan hedelmäisen nautinnon, jossa kumpikin humalalajikkeista oli selkeästi tunnistettavissa. Hieman tavanomaista APA:a korkeampi alkoholiprosentti toimi tässä yhdistelmässä erinomaisesti.

Kesä ei olisi kesä ilman oikeaoppista ja rapsakasti humaloitua länsirannikon IPAa ja siitä vastasi tänä vuonna perinteitä kunniottaen Brewsalan Harava West Coast IPA. Nätti väri, täydelliset hiilihapot ja suutuntuma. Maussa makeaa maltaisuutta, hedelmiä (paljon hedelmiä) ja miellyttävät katkerot. Sokkomaistona tämä menisi helposti parhaista kotimaisista vanhan koulukunnan jenkki-ipoista.

Kveik-hiivat tarjoavat helpon ja ennen kaikkea nopean tavan valmistaa maukasta kesäolutta. Käymislämpötilan suhteen lähes mikä tahansa käy ja osa hiivakannoista tuottaa valmista jo muutamassa päivässä. Patolan Paras Panimo luotti tähän hiivaan ja tuloksena syntynyt 5-prosenttinen Patola APA / Kesä Kveik on raikas ja etenkin Citra-humalan makumaailmaa hienosti korostava vaalea kesäolut.

Hunajamajavan Panomajan toinen vaihtariolut Tanssitaan Mangoa oli tyyliltään gose. Nimensä mukaisesti tämä astetta happamampi olut oli maustettu mangososeella. Happaman ja suolaisen gosen ja makean mangon yhdistelmä toimi erinomaisesti ja tällaisella oluella voi helposti korvata vaikkapa tuhdin grilliaterian jälkiruoan.

Vuoden yllättäjän tittelin varastaa Panimo Humallehto El Mulero Obscuro -oluellaan. Valmistusmenetelmänsä puolesta tähän menisi samaan kategoriaan muiden pohjahiivaoluiden kanssa mutta siihen yhtäläisyydet päättyvätkin. Tumma, osittain pikapolentajauhoista tehty lager kirkkaassa lasipullossa on jotain, jota ei tule vastaan aivan päivittäin. Maultaan olut on miellyttävän maltainen mutta kuitenkin helposti juotava janonsammuttaja. Erityispisteet olut saa myös upeasta, meksikolaisiin elokuviin viittaavasta etiketistään.

Vaaleanruskeaa olutta kirkkaassa pullossa. Etiketissä kuva muulinajajan siluetista ja teksti El Mulero Obscuro.

Panimo Humallehdon El Mulero Obscuro yllätti sekä tyylillään että ulkonäöllään.

Tyylistä ja panijasta riippumatta jokainen tämänvuotisten vaihtareiden oluista oli maukas ja laadukas. Kotiolutposti kiittää kaikkia tänä vuonna vaihtareihin osallistunutta ja kannustaa muita harrastajia mukaan tulevina vuosina!


Teksti: Erkki Ukkola
Kuvat: Erkki Ukkola