Kotioluet ja panimoiden tuotteet kisaavat samalta viivalta Austrian Beer Challenge -kilpailussa
Austrian Beer Challenge -olutkilpailussa arvioitiin oluita jo 19. kerran. Kilpailu kokoaa yhteen sekä kaupalliset oluet että kotioluet.
Olutkilpailuja on ympäri maailmaa ja karkeasti ne jakautuvat kahteen eri lajiin: Niihin missä kaikki osallistumismaksun maksaneet osallistujat saavat jonkinlaisen tunnustuksen ja niihin, missä osallistuvat oluet maistetaan sokkona tuomarijoukon voimin ja näin päätetään kilpailun parhaat. Itävallassa, Wienin lähellä Badenin kaupugissa tapahtuva Austrian Beer Challenge lukeutuu jälkimmäisiin. Kilpailussa arvioidaan itävaltalaisia oluita osaksi paikallisen, osaksi kansainvälisen tuomariston voimin.
Austrian Beer Challenge järjestettiin tänä vuonna jo 19.kerran, kertoo yksi kilpailun järjestäjistä, Jörg Prähausen. Kaksipäiväinen kilpailu ei erottele kotioluita kaupallisista, vaan jokainen itävaltalainen kotioluentekijä voi ilmoittaa omat tuotoksensa kilpailuun kaupallisten oluiden kanssa. – Aluksi järjestimme kilpailua vain kotioluentekijöille, sitten mukaan tulivat pienpanimot ja nyt kilpailuun osallistuu kaikenkokoisia panimoita kotioluentekijöiden lisäksi. Kilpailu lähti siitä, että halusimme nostaa oluen arvostusta ja tehdä tunnetuksia erilaisia oluttyylejä, kertoo Prähausen. -Kisan kautta kuluttaja pääsee tutustumaan erilaisiin itävaltalaisiin oluisiin ja huomaa oluidemme monipuolisuuden. Tänä vuonna oluita on kilpailussa yhteensä vähän yli kuusisataa, joista noin puolet panimoiden tuotteita ja puolet kotioluita.
Jörg Prähausen pisteitä laskemassa
Tuomareina kilpailussa toimivat paikalliset olutharrastajat, oluentekijät sekä olutsommelierit, kansainvälistä väriä tuovat kokeneet oluttuomarit ympäri Eurooppaa, tänä vuonna mm. Italiasta, Suomesta, Saksasta ja Alankomaista. Noin viisikymmenhenkisen tuomariston urakka on suuri, kahdessa päivässä pitää asettaa paremmuusjärjestykseen yli 600 erilaista olutta. Tuomareiden joukossa on aina niin ensikertalaisia kuin jo hyvinkin kokeneita tuomarikonkareita ja käytössä olevat kuusi tuomarointipöytää on jaettu niin, että joka pöydässä on sekä kokeneita että vasta-alkajia.
Tuomarit arvioivat yhdessä oluen väriä
Tuomarointi alkaa alkukarsinnoista; silloin jokainen tuomari työskentelee yksinään, vaikka samassa pöydässä olutkategorioittain istutaankin. Jokainen maistaa edessään olevat oluet hiljaisuudessa ja antaa pisteet hyvin yksityiskohtaisen arviointilomakkeen mukaan, jossa olut käydään läpi vaahdon koostumuksesta, väristä ja sameudesta lähtien verraten sitä sen tyylin luonteeseen, mihin olut on ilmoitettu. Tuomari arvioi myös oluen maun, katkeruuden, hiilidioksiditason ja aromin antaen lopuksi myös erikseen yleisarvioinnin. Ensimmäisenä päivänä jokaisella tuomarilla on yhteensä 3-4 kierrosta, joissa jokaisessa on noin 9-14 olutta. Näiden kaikkien arvioiden perusteella kilpailuorganisaatio koostaa semifinaalioluet, joiden kimppuun tuomarit käyvät seuraavana päivänä.
Olutta pitää maistaa ajatuksella
Toinen tuomarointipäivä vaatii oluentuntemuksen lisäksi myös sosiaalisia taitoja, koska kategorian parhaat päätetään keskustelemalla ja tuomarit vaihtuvat pöydissä jokaisen kierroksen jälkeen, joten semifinaaleissa pääsee kohtaamaan hyvin eri lailla tuomaroivia ammattilaisia.
Kaikissa tuomarointipöydissä on kapteeni, joka ohjaa keskustelua. Tarkoitus on saada kategorian noin 9-10 parhaasta selville top3, järjestyksessä tietysti. Silloin pelkkä pisteiden lasku ei riitä, koska halutaan yksimielinen kanta parhaan oluen valitaan. Tuomaripöydän ollessa yksimielinen top3-sijoista, kirjoitetaan luonnehdinta voittajaoluesta ja kapteeni vie lopuksi paperit pistelaskijoille. Aina ei yksimielisyys synny helposti, pöydistä kuului voimakastakin keskustelua ajoittain, onhan monelle olut sydämen asia.
Suomen Paras Olut -kilpailussakin tuomaroinut Markus Raupach työssään
Koko kilpailun finaali on ainoa, jossa kotioluet kilpailevat omassa sarjassaan ja kaupalliset oluet omassa. Finaalioluista valitaan kahden eri tuomariston avulla paras kotiolut ja paras kaupallinen olut, jotka julkistetaan tänä vuonna 16.10.
Olutkilpailun järjestäminen on järjestäjä Jörg Prähausenin mielestä joka vuosi antoisaa, mutta raskasta hommaa. – Haastavinta on ennen kilpailua saada kaikki kasaan ja organisoida tämä kaksi päivää. Onneksi meillä on hyvä tiimi ja paljon vapaaehtoisia, joten aina saadaan kilpailu toimimaan. Parasta taas kisassa on, kun se on käynnissä, tuomaripöydissä on vilkas keskustelu ja homma soljuu hyvin.
Kilpailun talkoolaiset oluita tuomassa
Kaksipäiväisen kilpailun aikana tuomarit ja vapaaehtoiset pääsivät itse kilpailun lisäksi nauttimaan olut ja ruoka -workshopista sekä neljän ruokalajin illallisesta.
Katso millainen oli kilpailun olut ja ruoka -illallinen:
Katso mitä mieltä kansainväliset tuomarit ovat Suomen Paras Olut -kisasta:
Millainen on Suomen Paras Olut -kisa kansainvälisten tuomareiden silmin?
