Runebergintorttua ja olutta
Kokeile helmikuista kansallisherkkuamme runebergintorttua oluen kera. Tai järjestä vaikka maistajaiset erilaisilla oluilla ja runebergintortuilla niin löydät oman suosikkiyhdistelmäsi!
Helmikuinen teemaleivonnaisemme runebergintorttu on erittäin hyvä olutherkku. Erinomaisesti mausteisen tuhti ja makea runebergintorttu maistuu vaikka hieman paahteisten oluiden, kuten stoutien ja porterien kera, jolloin tortun päällä oleva vadelmahillo antaa vielä hauskan säväyksen paahteisen oluen kanssa. Toinen vaihtoehto on nauttia torttu tumman, maitosuklaisen vehnäoluen tai hennosti tervaisen ja hieman rusinaisen tumman belgi-alen kera. Hapanoluiden ystäville taas tortun kanssa voi sovittaa kaikki vadelmaiset hapanoluet, koska siinä on selkeä makusilta tortussa olevan vadelmahillon kanssa, oluen happamuuden keventäessä runebergintortun makeaa tuhtiutta. Hyviä ovat myös muut marjaiset hapanoluet, varsinkin goset, joissa oleva suola mukavasti tasapainottaa tortun makeutta. IPA:n ystävät taas voivat nautiskella tortun “old school” -karamellimaltaisen, aika katkerankin IPA.n kanssa, jossa katkeruus kivasti muuttuu tortun tuhtiuden kanssa.
Juhlallinen olo tulee, kun tarjoilee tuhdin oluen jälkiruokaviini- tai avec -lasissa. Usein pienempi määrä olutta riittääkin makean leivoksen kera. Jos taas leivot itse omat runebergintorttusi, niin kokeile kostuttaa tortun taikina rusinaisen maltaisella tummalla belgi-alella.
Itse torttu on nimetty kirjailija Fredrika Runebergin mukaan, joka oli myös kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin vaimo. Luultavammin Runebergien kotona on tehty olutta, kuten on ollut vielä 1800-luvulla ollut tapana. Tortun reseptin keksiminen on laitettu Fredrikan nimiin, ja sen tiedetään olleen alunperin vehnäjauhoista, korppujauhoista, keksimuruista ja manteleista omenahillolla ja sokerikuorrutuksella tehty leivos. Tarina kertoo, että Runebergillä oli makean nälkä ja hän pyysi vaimoltaan jotain herkullista syötävää. Näin Fredrika taikoi tortun niistä aineksista, mitä oli kotona. Fredrika Runebergin 1850-luvulta peräisin olevassa reseptikirjassa on kyseisen leivoksen ohje, mutta se lienee muunnelma alun perin porvoolaisen kondiittorimestarin Lars Henrik Asteniuksen 1840-luvulla luomasta tortusta. Porvoossa varttunut helsinkiläinen leipurimestari Fredrik Ekberg alkoi vuonna 1865 myydä tätä leivosta konditoriassaan nimellä runebergintorttu.
5.2. juhlittavan kansallisrunoilija J.L: Runebergin suurin “olutsaavutus” lienee tuoda esille eversti Johan August Sandelsia, joka on historiallinen henkilö, mutta tuli koko kansan tietoisuuteen isommin Vänrikki Stoolin tarinoista. Eversti kuvataan herkkusuuna, joka ensin mieluummin istuu ja syö pitkään illallista, kuin sotii Suomen sodassa. Toki sitten sotamiehen häntä halveksittua, Sandels nousee illallispöydästä ja tietysti voittaa taistelun. Sandels tunnetaan nykyisin parhaiten oluena, Olvin valikoimaan se ilmestyi 1970-luvulla.
Hyvää Runeberginpäivää!
Kuvat: Anikó Lehtinen, Sandelsin etiketti Olvi
