Olutristeily kiinnosti isoa oluenystävien joukkoa
Viking Linen Turun-linjalla risteiltiin viikonloppuna olut mielessä. Viking Gracen lähdöllä lauantaina oli tarjolla oluenystäville räätälöityä ohjelmaa.
Olutristeilyn houkutuslintuna oli olutsommelier Olli Majanen, joka luennoi oluen raaka-aineista ja havainnollisti niiden merkitystä maistelussa. Maisteluun oli valikoitunut klassikoita laivan valikoimista.
Veden, maltaan, humalan ja hiivan rooli korostui eri tavoin jokaisessa maistetussa oluessa. Weihenstephaner Hefeweissbierille luonnetta antaa erityisesti hiiva, mutta toki myös vehnä. Fuller’s ESB taas oli malliesimerkki, miten maltaat jalostetaan hienoksi juomaksi, unohtamatta paikallisen humalalajikkeen jaloa kosketusta. Kalifornialaisen Lagunitas IPAn määräävä tekijä on humala – ei vain yksi vaan peräti 43 eri lajiketta!
Young’s— Double Chocolate oli toinen esimerkki maltaan jalostuksen voimasta. Suklaata, mokkaa, paahteisuutta – kaikki silkasta maltaasta! Leffe Brune, klassinen luostariolut, saa sekin luonteensa juuri käytetyistä maltaista.
Maistelun lomassa syntyi aika ajoin vilkasta keskustelua. Muun muassa IPA-lasit puhuttivat; kannattaako niitä hankkia kotiin? Kysymyksen esitti ”peruskalsarikännääjäksi” itsensä esitellyt mies, ja Majanen suositteli hänelle lasien hankkimista, kotioloissa ne toimivat hyvin. Lisäisin tähän vielä vinkkinä, että huonompikin IPA maistuu mahtavalta oikeasta lasista.
Olut ja ruoka kiinnostaa
Olutsommelierin leipälaji on oluen ja ruoan parittaminen, niinpä Majanen nosti maistelun lomassa esiin hyviä esimerkkejä oluen käytöstä ruokapöydässä. Monen oluen pariksi kannattaa kokeilla juustoa, kun taas katkeroinen IPA on haastava kumppani ruoalle.
Juuri IPAn käytöstä keittiössä kysyi luennolle osallistunut Reima Saarinen. Majanen vinkkasi, että rasvainen porsaanliha toimii kenties parhaiten IPAn parina, silloin sitruksiset aromit auttavat huuhtomaan suuta.
Saarinen oli matkassa Jaana Huovisen kanssa. Pariskunta on tykästynyt etenkin tummiin oluisiin keittiössä.
– Tumma olut tuo liharuokaan paahteisuutta. Marinoinnissa olut mureuttaa lihan ihanasti ja parhaimmillaan tumma olut karamelisoituu ruokaa valmistettaessa. On ihana huomata, että oluesta on muuhunkin kuin saunajuomaksi – sitä voi käyttää viinin tapaan. Sain hyviä vinkkejä, miten hyödyntää olutta ruoanlaitossa, Huovinen kuvailee innostuneena.
Saarinen tekee tunnustuksen:
– Löysin olutristeilyn netistä, kun olimme varaamassa matkaa. Innostuimme heti aiheesta, oluen ja ruoan yhdistäminen kiinnostaa meitä. Mutta minulla oli pelko persuuksissa, jos kaikki olut onkin IPAa!
Näin ei onneksi ammattilaisen hoteissa päässyt käymään, vaan maistelu oli monipuolinen ja ravintola Oscar täydensi osaltaan elämystä.
Oscarin menu oluiden kanssa
Viking Gracen kehuja kerännyt à la carte -ravintola Oscar antoi panoksensa olutristeilyyn laatimalla olutsuositukset nimikkomenulleen. Siikaceviche, joka tarjottiin mintulla maustetun kurkkukeiton kanssa, sai oivan parin ruotsalaisen Coppersmith’sin Saisonista. Pääruokien pariksi ehdotettiin joko Fuller’sin ESB:tä lohelle tai Malmgårdin Arctic Alea härän entrecôteelle.
Olutsuositukset saattoivat olla risteilyn heikoin lenkki. Niissä luotettiin laivan vakiovalikoimaan, eivätkä esimerkiksi Rousalin kiinnostava merivedestä tehty Seawater Pale Ale tai muut viikonloppuna maistelussa olleet oluet olleet vaihtoehtoina. Kotimaiset pienpanimot eivät päässeet loistamaan valkoisten liinojen äärellä, harmi vain, eikä tarjoilijoilla ollut maistatettu myynnissä olevia oluita, joten oli suuri kiusaus ottaa suositukset omiin käsiin.
Minimessut tax freessä
Laivan ollessa Maarianhaminassa olutristeilijät kutsuttiin minimessuille laivan tax free -myymälään. Iltapäivän tunnin aikana oli hyvä mahdollisuus maistella laivan valikoimiin kuuluvia viiden panimon tuotteita. Tarjolla olivat Malmgårdin klassikot, Olvin uudet ja vanhat IPAt, APAt ja muut Amerikan ihmeet, Sinebrychoffin uusi IPA ja lukuisia Brooklyn Breweryn oluita, Rousalilta neljän oluen valikoima ja Stallhagenin laivavalikoima.
Panimoiden esittelykojut ja henkilökunta jatkoivat tuotteiden esittelyä ja maistatusta matkalla Maarianhaminasta Turkuun, joten runsaslukuisena Skördefestistä palannut joukko sai uusia elämyksiä oluiden parissa.
Tämä olutristeily oli Viking Linen toinen kokeilu Suomen suunnasta. Edellisestä yrityksestä on aikaa muutama vuosi. Tukholmasta risteilylle lähteville asiakkaille on pari kertaa tarjottu pienten olutfestivaalien kaltaista ohjelmaa, ja toiveissa on, että seuraava Suomesta lähtevä risteilykin olisi festivaalimaisempi – hieman enemmän panimoita, hieman perusteellisempi ohjelma!
Tämänkertainen kokeilukin selvästi upposi risteilyväkeen, ja esimerkiksi Olli Majasen maisteluun tuli kuulijoita aivan ex tempore. Olutristeilyn ohjelmasta veloitettiin nimellinen 15 euron maksu. Olutristeilijöitä oli yhteensä 75, ja heistä pääosa nautti myös informatiivisen tastingin annista.