Ummikot Umpitunnelissa: Past Masters 1905 Old London Ale

nor

Fuller’s, Englanti. Burton ale, 7.9%. Pullo, 0.5l.

Maineikkaan ja laadukkaan Fuller’s-brittipanimon Past Masters -sarjan oluita olemme ennenkin arvioineet blogiin. Jatkamme sarjan perkaamista: kaapin perukoilta kaivettu, jo hyvän tovin siellä pullokypsyä saanut 1905 Old London Ale, joka tyyliltään on burton ale – Wikipedian mukaan käytännössä tummempi, vahvempi ja makeampi sukulainen bitterille. Tämä kuvaus tuo mieleen Fuller’sin Golden Priden – ja kuten tulette huomaamaan, nousee Golden Pride useasti esiin tässä arviossa verrokkina.

Lasiin Old London Ale kaatuu käytännössä vaahdotta, ollen väriltään punertavan ruskea, jopa pronssinen sekä melko samea. Oluessa on miellyttävän lämmin sävy. Tuoksu on vahva, imelän ja melkeinpä mädän makea, hedelmäinen, leipäinen, makean ja hapokkaan limppumainen. Ruokaisa. Varsin rikas ja miellyttävä tuoksu. Ei täysin eri maailmaa Golden Priden tai jopa barley winen kanssa.

Erittäin pehmeän ja täyteläisen suutuntuman omaava Old London Ale on maultaankin selkeää sukua Golden Pridelle. Täyteläisen makea, maltainen, tahmean toffeemainen, leipäinen mutta myös puumaisen, melkeinpä kuusenkerkkämäisen humaloitu; olut omaa siten myös terää tuomaan kontrastia pehmeydelle. Makeus on siirappisen ohella myös vahamaista, tehden rungostakin melko kuivaavan. Ajan kuluessa alkoholinen polttelu rupeaa korventamaan nielussa huomattavasti oluen 7.9% volyymiprosenttia enemmän. Täyteläinen maku on juuri sopivan tuhti ja imelä, muttei kuitenkaan liikaa – sukulaisuuden paitsi bitteriin myös barley wineen huomaa selkeästi. Etenkin jälkimmäinen sukulaisuussuhde ei kuitenkaan ole niin vahva, että se häiritsisi sellaista joka ei tuosta brittioluen kruunujalokivestä, barley winestä, välitä.

Past Masters -sarjan taso on tavannut olla melko korkea, muttei kuitenkaan usein ole yltänyt panimon lippulaivaoluiden tasolle. Nyt voi melko helposti todeta, että sarjan paras olut tähän mennessä tuli vastaan, ja olut joka on täysin Golden Priden veroinen, ellei jopa parempi. Äärimmäisen laadukas, makumaailmaltaan vivahteikas ja rikas, jossain maltillisen ja vahvan volyymiprosentin välimaastossa oleva olut nousee Fuller’sin parhaimmistoon.