Suomen Sahtiseura hakee alueellista suojaa sahdille

Vuonna 2001 sahdille myönnettiin Aito Perinteinen Tuote (APT), jonka hakijana toimi Suomen Sahtiseura. Nyt Suomen Sahtiseura hakee kolmelle maakunnalle suojattua maantieteellistä merkintää. – Alueellinen rajaus on tehty Suomen Sahtiseurassa, kertoo seuran puheenjohtaja Pekka Kääriäinen. – Se ei perustu varsinaisiin maakuntiin, vaan rajauksissa on otettu huomioon alueet, joilla on elävää ja pitkäikäistä sahtiperinnettä ja -valmistusta.

Rajaus perustuu Kääriäisen mukaan myös 1989-90 tehtyyn aineistoon, joka kerättiin silloista, vuonna 1990 ilmestynyttä sahtikirjaa varten sekä Matti Räsäsen vuonna 1975 ilmestyneeseen väitöskirjaan, joka käsitteli Suomen viljapohjaisten juomien – oluen, sahdin ja kaljan – silloinm unohtumassa ollutta valmistusperinnettä. – Sahtia voi edelleen valmistaa missä vaan, kunhan se tehdään sahdin valmistustavan mukaan, EU:n nimisuoja säilyy edelleen vaikka hakemuksemme menisi läpi, sanoo Kääriäinen. – Tämä hakemus on tehty jo olemmassa olevan lisäksi, nimenomaan sahdin arvostuksen nostamiseksi sekä Suomessa ja ulkomailla, että sahtialueiden perinteiden säilymiseksi.

Maantieteellisen rajauksen hakemusta on tehty Kääriäisen mukaan jo pitkään ja seura sai apua hakemuksen tekemiseen Marjo Särkältä, joka työskentelee Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa erikoissuunnittelijana. Särkkä on työkseen tutkinut EU-raportteja, joiden mukaan nimisuojaus tuo tuotteelle selvää lisäarvoa: nimisuojan saaneita tuotteita myydään vuosittain 77 miljardilla eurolla. Kääriäinen näkee maantieteellisen suojauksen olevan alueille erinomainen lisäetu ja nostaa perinteisen sahdin arvostusta myös alueellisesti.

Sahti on suomalainen alkuperäisolut, jota on tehty Suomen tietyissä osissa jo parituhatta vuotta. Sahti on ainoita edelleen valmistettavia alkuperäisoluita belgialaisen lambic-oluen ohella ja näin sen merkitys kansainväliseen ja kansalliseen olutperinteeseen on kiistaton. Monet olutasiantuntijat ympäri maailmaa ovatkin nostaneet sahdin yhdeksi mielenkiintoisimmista oluttyyleistä sen erilaisen valmistustavan ja maun takia. Sahdin mallaspohja on yleensä ohraa ja joskus myös ruista, ja nämä ovatkin olleet Suomen tärkeimmät viljakasvit ennen 1900-lukua. Viljan käyttö vaihtelee alueittain, kuten myös sahdin maun makeus. Sahti käytetään nykyään leivinhiivalla ja siinä käytetään valmistuksessa myös katajanoksia.

Suomen Sahtiseura perustelee hakemusta Hämeen perinteellä: Alueilla on pitkät ja juurevat perinteet sahdin valmistuksesta ja sen valmistus ja käyttö on yhä voimissaan Hämeessä seuraavissa perinnepitäjissä:Päijät-Hämeen liiton alueet: Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Padasjoki ja Sysmä. Hämeen liiton alueet: Hauho, Hämeenlinna (sisältäen historiallisen Vanajan alueen), Janakkala, Lammi, Loppi, Renko ja Tuulos.Historiallinen Hämeen alue: Joutsa, Kuhmoinen, Leivonmäki, Luhanka, Luopioinen ja Pertunmaa.

Lisäksi alueella toimii ainakin seitsemän aktiivista sahtiseuraa ja kuusi sahdin kaupallista valmistajaa. Alueen eri perinnepitäjistä on ollut aktiivisia sahdin kotivalmistajia mukana Sahdinvalmistuksen SM-kisoissa jo vuodesta 1992. Kahdelle alueella toimineelle sahtipanimolle; Lammin Sahdille ja Joutsan Sahdille (Joutsa lopettanut toimintansa) myönnettiin ensimmäiset luvalliset sahdinvalmistusoikeudet vuonna 1987. Vuonna 2018 Lammin Sahti valittiin Suomen Parhaaksi olueksi.

“Satakunnan sahti”/” Satakuntalainen sahti” -hakemus

Satakunnassa on myös pitkät ja yhä elävät sahtiperinteet niin valmistuksen kuin käytönkin osalta. Seuraavissa perinnepitäjissä tuota taito yhä löytyy: Honkajoki, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Lavia, Mouhijärvi, Parkano, Suodenniemi, Vammala, Viljakkala ja Äetsä (Kiikka ja Keikyä).

Alueella toimii ainakin kolme paikallista sahtiseuraa. Tällä hetkellä alueella ei ole yhtään kaupallista valmistajaa, aiemmin niitä toki on ollut, mutta ne ovat lopettaneet. Sen sijaa alueen kotivalmistajat ovat osallistuneet ahkerasti Sahdinvalmistuksen SM-kisoihin. Alueella on järjestetty useita SM-kisoja ja vuosittain myös alueen karsintakisoja.

Satakunnasta on mainittava myös Nobel-palkinnon voittanut F.E.Sillanpää, joka kirjoitti sahdista rakkaudella. Klassikko on Sillanpään sahdin ylistys. Se löytyy novellista Appiukkoni ja hänen mökkinsä. Satakuntalaista sahtia hänen kerrotaan nauttineen tuopillisen saunan jälkeen.