Sahti-Kaisa Piironen: Sahdin säilymisen eteen on tehtävä töitä!
Jos on sahdista kiinnostunut, ei ole voinut olla törmäämättä iloisen hymyilevään Marjokaisa Piiroseen. Sahti-Kaisana tunnettu sahdintekijä on niittänyt kunniaa ulkomailla asti. Istuimme alas ja kyselimme, miten Marjokaisa ajattelee suomalaisesta perinnetuotteesta nyt?
Marjokaisa Piironen Hyvä Tuomas 2025- tilaisuudessa.
“Sahti ei tullut minulle verenperintönä vaan pitkäaikaisen kumppanini Tommin kautta, joka oli perinteiseltä sahtiseudulta Lammilta. Hän tarjosi minulle sahtia, ja pikkuhiljaa ihastuin perinnejuoman makuun. Lähdimme Tommin kanssa sahdintekoon ja otimme oppia lammilaiselta mestarilta Veikko Rautavirralta tuossa 1980-luvun puolenvälin jälkeen.
Sahti innosti minut kilpailemaan, ensimmäisen kerran koko perheen kera, kun lähdimme Mouhijärvelle lapsuuteni kesien maisemiin, minä kisaamaan, veljeni tuomariksi ja äitini “juomariksi”. Kisasin monta kertaa, olen sijoittunut voittoon asti joka sijalle, missä kisaan voi sijoittua. Voiton jälkeen olen opastanut muita ja toiminut tuomarinakin. Kisaaminen on oma lajinsa sahdissa ja tuntuu, että siellä pärjää nimenomaan perinteisellä sahdilla.
Sahti on minusta erityinen osa suomalaista juomakulttuuria ja sen säilymisen eteen on tehtävä töitä. Tämä ajaa minua eteenpäin, ja olen vienyt sahtia mm. Olutliiton kansainvälisiin kokouksiin maistettavaksi – se aiheuttaa aina ihastusta. Onneksi pienpanimobuumi on valmistellut ihmisten makuhermoja myös sahtiin, uskalletaan maistaa ja ollaan kiinnostuneita sahdista oluttyylinä niin Suomessa kuin ulkomailla.
Marjokaisan tuomat sahdit European Beer Consumer Unionin kokouksessa suomalaisen sahdsin kera, vieressä Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen.
Sahdintekijänä minulle tärkeintä ovat laadukkaat raaka-aineet ja tuorehiiva. Meillä Veikkolassa vesi on erinomaista sahdintekoon ja katajat saadaan puhtaasta luonnosta, joten puitteet ovat kunnossa. Kokeilen paljon, saatan jakaa vierteen kahtia ja maustaa toisen osan vaikka salvialla, ja sitten maistellaan rinnakkain, mitä makuja salvia sinne tuo. Minulla kasvaa humalaa kotipihassa, joten kokeilen erilaisia humaloituja sahteja. Kannustan myös aina muita, saa tuoda sahteja maistettavaksi – ja onneksi niitä tuodaankin.
Toimin useassa sahtiseurassa ja olutseurassa, täällä Veikkolassa tehdäänkin niin seurojen joulu-ja juhannussahteja, ja pidän täällä myös erilaisia sahtikursseja. Ja onhan aviopuolisoni Nicolai on löytynyt myös sahdin kautta, meillä on vihkisormusten sijaan sahtihaarikkatatuoinnit liiton merkkinä!
Välillä pohdiskelen, miksi sahdinteko on niin miehistä, koska sehän on ollut osa naisten työtä agraariyhteiskunnassa. Varmaan kaupungistumisen myötä, kun naiset menivät töihin kodin ulkopuolelle, sahdinteko jäi. Näkisin mielelläni, että sahtia tehtäisiin enemmän kotona – sitähän voi panna vaikka etätyön ohessa.
Marjokaisa Piironen sahdinteossa Olutliiton hallituksen kanssa.
Sahdin tulevaisuus näyttää hyvältä, kunhan raaka-aineiden hinta pysyy maltillisena ja saataisiin sahti säilymään paremmin. Sahtikisoissa näkyy myös nuorempia tekijöitä, uuden alkoholilain myötä sahtia saa myydä kaupassa ja ehkä tulevaisuudessa sahtimatkailu on seuraava trendi!
Marjokaisa “Sahti-Kaisa” Piironen
- Hyvä Tuomas 2024 (Olutliiton vuosittainen Hyvä Tuomas -kiertopalkinto jaetaan ansiokkaasta työstä olutkulttuurin hyväksi).
- Sahdin SM-voittaja 2008.
- Olutseura- ja sahtiseura-aktiivi.
- Olutliiton hallituksen pitkäaikainen jäsen.
- Asuu puolisonsa Nicolai Donchenkon, oman sahtipanimon, koiran, kissan ja kahden kanan kanssa Veikkolassa Kirkkonummella.
Kuvat:Anikó Lehtinen, ilmestynyt 1/25 Juomaposti-lehdessä.
Katso lisää:
