Reittausblogi: Olutarvio: Oskar Blues G’Knight

Sitten hieman isompaa jenkkijytkyä Alkon valikoimista. Oskar Blues on kooltaan Yhdysvaltojen craft-panimoiden isoimmassa neljänneksessä. Panimo tuli aikoinaan tunnetuksi siitä, että se ei käytä ollenkaan pulloja, vaan pakkaa kaikki vähittäismyyntiin tulevat oluensa tölkkiin. Nykypäivänä tölkit ovat tietysti yleistyneet craft-panimoillakin, mutta Oskar Blues toimi asiassa suunnannäyttäjänä jo vuonna 2002. Panimon oluita on Alkossa harvakseltaan saatavilla, en ole itseasiassa tainnut maistaa panimolta tätä ennen ainuttakaan olutta.— 

G’Knight on valmistettu vuonna 2002 menehtyneen Gordon Knightin muistolle. Reseptiikassa on kuutta eri mallasta ja kolmea eri humalaa. Kuivahumalana on tiettävästi käytetty Amarilloa.

Punertavan oranssi olut, joka vaahtoaa keskiverrosti. Tuoksussa on tuhdisti karamellimaista maltaisuutta ja vahvuuteen nähden yllättänkin raikkaasti männynhavuista, pihkaista ja hedelmäistä humalaa tuttuun jenkkityyliin. Kyllä ne vaan tuon iskevyyden tuntuu saavan kohdilleen, vaikka tuskin tämäkään niin järin tuoretta enää on. Ehkä sekin vaikuttaa kuinka tuoreena pelletin kattilaan heittää, vaikka niitä jatkuvasti pakkasessa pitäisikin, tai sitten kyse on joistain prosessiin liittyvistä nyansseista. Happi ehkä yhtenä tekijänä. No, se siitä teknisestä puolesta, jossa itsellänikin vielä oppimista riittää. Tuoksu on siis erinomainen ja niin on kuulkaas makukin. Makeaa, hieman toffeemaista ja pehmeän maltaista, mutta DIPAmaisen nektarimaisesti ja iskevän pihkaisesti humaloitua tavaraa. Runsasmakuinen – intesiteetti on kovalla tasolla. Suutuntuma on pehmeähkö, runsas ja riittävän katkeroitu. Melkoinen hedelmänektari toffeekaramellilla höystettynä. Erinomainen olut.