Reissaamassa craft oluen perässä Latviassa
Janne Koskenniemi kävi reissaamassa craft oluen perässä Latviassa. Mitäs kaikkea sieltä löytyikään?
Latvia, ja erityisesti Riika, on tullut tutuksi suomalaisille turisteille, oli syy sitten halpa olut tai yleisesti halpa hintataso. Suomalaisia onkin näkynyt Latviassa siihen malliin, että Riian keskustassa kävellessä ei voi välttyä suomen kieleltä.
Mutta on Latvia paljon muutakin kuin halpa olut. Riian vanha kaupunki kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon, ja muun muassa monipuolinen museotarjonta kutsuu kävijöitä ympäri Eurooppaa. Latvialla on myös monipuolinen olutkulttuuri, jonka säilyvyydestä uuden aallon panimot ovat nyt hieman huolissaan.
Nurmen panimon yksi perustajista Mareks Ezerkalns näkee, että latvialaisella olutkulttuurilla menee kuitenkin suhteellisen hyvin, vaikka uhkakuvia on monenlaisia. Hieman samalla tavalla kuin Suomessa, niin sanotun massalagerin kausi kuitenkin on jättänyt jälkensä.
Mareks Ezerkalns
Perinteisemmät latvialaiset maustetut ja kotimaisista raaka-aineista tehdyt oluet eivät ole vielä murtautuneet nykyisen craft-aallon muassa kotitalouksien kylmäkaappeihin, vaikka ne olivatkin aikoinaan osa arkea. Samaan aikaan uuden craft-aallon trendit lyövät laineet yli latvialaisten perinteisten tyylien.
Latvian tunnetuin – ainakin modernimpien oluiden ystäville – panimo kansainvälisesti lienee Ārpus Brewing Co, jonka oluista arviolta noin 20-30 % jää Latviaan. Smoothie soureistaan tunnettu panimo on tuttu näky muun muassa Suomessa, mutta myös muualla Euroopassa. Ārpus on esimerkki siitä, miten kehittyvän olutkulttuurin ensimmäisillä aalloilla ratsastavat panimot voivat nousta nopeasti tunnetuksi. Ja hyvä niin, sillä tätä kautta myös latvialaiset panimot saattavat alkaa kiinnostaa myös yleisesti.
Ezelkalnsin mukaan on myös panimoiden vastuulla tuoda esille latvialaisen oluen ja ylipäänsä oluen moninainen kirjo.
Nurme Springsin festaritarjonta
Nurmen järjestämillä olutfestareilla Nurme Springsissä (joka toimii samaan aikaan panimon syntymäpäiväjuhlina) on havaittavissa paikallinen painotus verrattuna Suomen ja Viron olutfestareihin. Olutlistoilla näkee enemmän oluita, joissa pääosassa ovat mausteet. Lisäksi meadeja eli panimosimoja on huomattavasti enemmän. Muutenkin oluet ovat keskimäärin hieman makeampia kuin Suomessa. Pääosa oluista on kuitenkin trendikkäämpää NEIPA-oluiden, sourien ja vahvojen tummien oluiden juhlaa.
Festivaalin panimoista nuorinta kaartia edustaa HAT Brewery. Muutaman vuoden ikäisen panimon oluentekijä Toms Ābele näkee latvialaisen olutkulttuurin tulevaisuuden positiivisena. “Isoissa kaupungeissa panimoita on mennyt kiinni, koska kilpailu on kovaa, mutta uusiakin panimoita syntyy.”
HAT Breweryn tyypit
Ābelen mukaan pienipanimoilla kohderyhmänä on uusi oluenjuojien sukupolvi, joka ei ole sama kuin isoilla panimoilla. Hän jakaa Ezelkalnsin näkemyksen siitä, että panimoilla on tarpeen olla mukana kouluttamassa juojia ja tuomassa esille oluiden monipuolisuutta. Latvian olutkulttuurille tuhoisa oli Ābelen mukaan Neuvostoliiton aika, jolloin pienet kyläpanimot katosivat kartalta ja oluen tilalle nousi kirkkaampi juoma, vodka.
Osa kyläpanimoista kuitenkin voi hyvin. “Useammassa noin 30 000 asukkaan kylässä on paikallinen panimo, joka palvelee paikallisia oluenjuojia. Näitä panimoita ei näy festivaaleilla tai suuremmissa kaupungeissa” kertoo Labietisin toimitusjohtaja Plavinš. Esimerkiksi Plavinš nostaa Duna-nimisen panimon Kuldīgān alueelta. Hän kertoo, että myös Jelgavan alueella on kiinnostavia panimoita. Tunnetuin panimo Jelgavasta on lienee Hopalaa.
Näissä kyläpanimoissa pääsee parhaimmillaan nautiskelemaan myös perinteisemmistä latvialaisista oluista. Vaikka farmhouse-tyyliset oluet eivät ole valtavirtaa Riian kaduilla, voi niitä näistä parrasvaloja kaihtavista panimoista löytää. Plavinš vertaa näiden oluiden asemaa sahdin asemaan Suomessa.
Kysyttäessä oluen asemasta ruoan aisaparina näkee Plavinš asian kahtiajakoisena. Toisaalta latvialainen ruoka on itsessään suhteellisen tylsää – lihaa ja perunaa – joten latvialaiselle olutkulttuurille tyypilliset maltaisemmat ja makeammat oluet voisivat toimia niiden parina erittäin hyvin. Plavinšilla on kokemuksia siitä, että ravintoloissa on orastavaa kiinnostusta oluiden parittamiseen, mutta oluen asema on vielä lasten kengissä varsinkin fine dining -ravintoloissa. Ezelkalns on samaa mieltä: ”Viini dominoi. Ruokaravintolat ovat kuitenkin selkeästi alue, jossa pienpanimoiden myynti voi kasvaa”.
Miten latvialainen olutkulttuuri näyttäytyy olutravintoloiden puolella?
Alus Muizan ja Lofts baarien omistaja Kasper Zemitis ajoittaa latvialaisen craft-oluen uuden tulemisen noin 7-10 vuoden taakse. Noihin aikoihin syntyikin muun muassa Labietis, joka perustettiin vuonna 2013. Kolme vuotta myöhemmin perustettu Nurmekin on yksi latvialaisen craft-oluen pioneereja.
Pienpanimo-oluen nousu näkyi muun muassa ale-oluiden kasvavana määränä. Aiemmin baarin lista täyttyi pääasiassa lager-oluista, mutta Latvian craft-panimoiden nousun myötä Zemtis on päätynyt pitämään listoilla puolet lageria ja puolet ale-oluita. Hänen ravintoloissaan tämä on helposti tehtävissä, sillä niin Alus Muiza kuin Lofts ovat itsenäisiä baareja, eli niin sanottuja hanasopimuksia ei ole. Zemitis arvioi, että noin 90 prosentilla baareista kuitenkin on jonkinlaisia hanasopimuksia, joilloin hanaolutpaikat “myydään” rahaa vastaan.
Olutravintola Beeraa pyörittävä Arturs näkee myös, että baareilta ja oluenjuojilta tuleva palaute auttaa panimoita kehittymään ja tätä kautta laadultaan paremmat oluet kiinnostavat taas uusia ihmisiä oluiden pariin. “Craft beer -scene pitää yllä aitoa latvialaista olutkulttuuria”.
“Latvia ilman 50 panimoa ei ole Latvia”
Vuoden 2023 marraskuussa 14 latvialaista pienpanimoa perusti Latvian itsenäiset panimot – nimisen yhdistyksen (Latvijas Neatkarigie Aldari, LNAB). Yhdistyksen puheenjohtaja Reinis Pļaviņš on huolissaan Latvian olutkulttuurin tämän hetkisestä tilasta: “Pienpanimoiden määrä on ollut laskussa. Tällä hetkellä vain noin 40 % Latviassa myydystä ja juodusta oluesta on tuotettu Latviassa”.
Kotimaisuus onkin yksi tärkeä tekijä latvialaisille. Vastikään toteutetun latvialaisen Snapshotsin tekemän kyselyn (vastaajia 1002 kappaletta) mukaan 88 % vastaajista juo mieluummin latvialaista olutta kuin tuontiolutta. Tässä piileekin yksi sudenkuoppa Plavinšin mukaan. Moni varsinkin suurempi panimo markkinoi oluitaan latvialaisina, vaikka ne olisi tuotettu muualla.
Maassa, jonka olutkulttuurin historia ulottuu vuosisatojen päähän, olut ei ole yhdentekevä juttu. Aiemmin mainitun kyselyn mukaan 64 % vastaajista pitää olutta Latvian kansallisjuomana. Siksi Plavinšin mukaan uuden yhdistyksen yksi kärkitavoitteista on nimenomaan latvialaisen oluen esille tuominen sekä huomion kiinnittäminen vähintäänkin osittain valheellisen markkinointiin.
Myös uudet alkoholilainsäädäntöön suunnitellut muutokset huolettavat. Muutokset koskisivat muun muassa alkoholin ostamisen ikärajan nostamista 18 ikävuodesta 20 ikävuoteen, alkoholin myynnin rajaamista arkipäivinä ja lauantaisin aikavälille 10.00-20.00 sekä myynnin rajaamista sunnuntaisin sekä juhlapyhinä alkaen kello 15.00.
LNAB:n mukaan lainsäädäntömuutoksella voi olla päinvastaisia vaikutuksia kuin on ajateltu. Yhdistys pelkää, että nuoriso alkaisi käyttämään aiempaa enemmän laittomia päihteitä oluen sijaan. “Muutos juomakulttuurissa on jo nyt nähtävissä. Nuoret juovat jo nyt aiempaa vähemmän. Lisäksi alkoholittomien oluiden suosio on nousussa”, kertoo Plavinš.
Tämän taistelun kanssa LNAB ei onneksi ole yksin, sillä suurempia panimoita edustavan yhdistyksen puheenjohtaja Peteris Linins on lausunut tyytymättömyytensä uuteen lainsäädäntöön.
Nurme-panimoa yhdistyksen hallituksessakin edustava Mareks Ezerkalns näkee, että käsityöläisoluen merkitys on myös liudentunut. Moni suurista panimoista, jotka myös tuottavat oluensa Latvian rajojen ulkopuolella, markkinoivat oluitaan craft-oluena sen lisäksi, että oluita markkinoidaan kotimaisina. Tämä pahimmillaan etäännyttää latvialaiset oluen juojat aidon kotimaisen oluen parista.
Beera-nimistä olutbaaria pyörittävä Arturs kertoo, että hän on seurannut Latvian itsenäisten panimoiden toimintaa ja kokee, että LNAB on oikealla asialla. “Craft-oluista kiinnostuneet ovat kiinnostuneita myös siitä, onko olut paikallista. Isojen panimoiden kohderyhmä ei ole niinkään kiinnostunut paikallisuudesta”.
Brūzis Manufaktūra
Olutravintoloiden Riika
Monen mukaan Riika oli muutama vuosisata sitten yksi Euroopan olutpääkaupungeista ja tänäkin päivänä tarjonta on laajaa. Millaiselta Riian olutravintoloiden tarjonta sitten näyttää?
Satunnaiselle turistille on tarjolla kuppilaa, pubia, “beer housea” ja baaria. Mikäli Riikassa halajaa maistella olutta niin sanotusti pintaa syvemmälle, on vaihtoehtoja siihenkin useampia.
KAĶIS MAISĀ
Teikan pienpanimon perustama baari on katutasoon nähden kerrosta alempana. 15 hanasta suurin osa on vierailuhetkellä Teikan tuotteiden valtaama. Muutoin valikoima on paikallista, ja pullokaapista löytyy valikoimaa myös Latvian ulkopuolisilta panimoilta. Tunnelma on yllättävän kylmän oloinen vaikka holvikatto tuo tunnelmaa.
Vuorossa olevan baarin henkilökunnan mukaan kävijäkunta koostuu pääosin turisteista, mutta paikallisiakin käy. Turisteista suurin osa on jostain muualta kuin Latviasta. Hanavalikoiman vaihtuvuus on baarin mukaan suurin vetonaula. Myös Teikan omien tuotteiden määrä houkuttelee, sillä vaikka panimon tuotteita näkyykin ympäri Riikaa, on valikoima Kais Maisassa ihan eri luokkaa.
Banshee
Banshee
Noin viidensadan metrin matkan päässä syvemmällä vanhassa kaupungissa, Pyhän Pietarin kirkon vieressä, sijaitsee Banshee. Tiskin takana olevan Samanthan mukaan kävijäkunta koostuu Kakis Maisan tavoin pääosin nuorista turisteista. Sinällään tämä ei ole ihme, sillä suuret kadulle avautuvat lasiseinämät tuovat paikkaan valoa. Muutoin paikan tunnelma on moderni ja sliipatumpi kuin useassa muussa. Hanoja on tarjolla peräti 24. Osassa hanoista on Suomestakin tuttuja “koko kansan” pienpanimo-oluita, mutta suurin osa on latvialaisia tuotteita. Pullokaappejakin löytyy useampi.
Baaritiskillä törmää saksalaiseen herrasmieheen, joka sanoo, että pitää paikan valikoimasta, mutta nimenomaan myös siitä, että baarista voi katsella kadun vilinää.
Two more beers
Riian vanha kaupunki kätkee sisäänsä itse asiassa kaksi kappaletta 2 more beers -nimisiä olutravintoloita. Kurkataan sisään Beer Place -lisänimellä varustettuun paikkaan.
Olutvalikoima on laaja, ja tarjolla on myös valtavirralle meneviä oluita, joskin pullolistalta löytyy sellaisiakin paikallisia herkkuja, joita ei muualta huomannut saavan. Ruokalista on aika perinteistä baariruokaa ja hintataso hieman korkeampi, kuten yleensäkin vanhojen kaupunkien ravintoloissa.
Paikka ei ole kaikkein suurin turistirysä, mutta hieman persoonaton se on kaikkien muiden käymieni paikkojen joukossa, vaikka suurempia miinusmerkkejä se ei kerääkään.
Alus muiza
Usealle Riian craft-matkaajalle tuttu paikka tarjoilee lähinnä paikallisten toimijoiden oluita kymmenen hanan voimin. Kun piipahtaa paikan päällä perjantaina kello 16.00, oli paikka jo täyteen ahdettu. Puupinnat, pitkät pöydät ja korkeat tuolit toivat mieleen muutaman mukavan pubin Britteinsaarilta. Vaikka paikka on täynnä, tuntuu se silti kotoisalta.
Kasper Zemitisin mukaan paikka houkuttelee sekä paikallisia että turisteja, joskin paikallisten määrä on kasvanut. Tällä hetkellä kävijöistä noin 40 % on hänen mukaansa turisteja. Ihmisiä vetää Alus Muizaan erityisesti paikalliset oluet.
Lofts
Kauempana vanhasta kaupungista sijaitseva Lofts on Alus Muižan omistajan Kasper Zemitisin toinen, uudempi baari. Loftsista voi mainita erikseen sen, että paikka ei todellakaan ole esteetön, sillä se sijaitsee toisessa kerroksessa ja baariin kuljetaan portaita pitkin. Loftsin suuri terassi houkuttelee porukkaa Zemitisin mukaan varsinkin kesäisin. Vanhan kaupungin paikoista sekä Alus Muizasta poiketen kävijäkunta on omistajan mukaan pääosin paikallisia.
Kävijät ovat enimmäkseen nuoria ja nuoria aikuisia. Lofts on hanojen puolesta täysin itsenäinen, ja se pyrkii kierrättämään 11 hanassa tuotteita nopealla syklillä. Loftsissa on tarjolla oluiden lisäksi drinkkejä sekä ruokaa.
Beera
Beera sijaitsee vilkkaalla Gertruden kadulla (Ģertrūdes iela) katutason alapuolella. Jo baariin astuessa tulee fiilis, että nyt ollaan hieman rosoisemmassa craft-kuppilassa. Musiikki on vaihtunut amerikkalaisista rock-klassikoista latvialaiseen punkkiin.
Beera eroaa muista paikoista myös siinä, että sillä on omaa maahantuontia. Beeraa pyörittävä Arturs kertoo, että suuri osa maahantuotavista oluista päätyy Riiassa pelkästään Beeran hanoihin. Vierailuhetkellä hanoissa on suuri määrä puolalaisia oluita, jopa enemmän kuin paikallisia.
Beerassa käyvät ihmiset ovat pääasiassa kiinnostuneita nimenomaan pienpanimo-oluista. Vakkareita on paljon, ja vaihtuvat hanat saavat ihmiset saapumaan aina uudestaan. Paikan 11 hanassa oluet vaihtuvat tiuhaa tahtia.
Nurme Taproom
Nurme Taproom
Nurmen Taproom sijaitsee sivussa Riian keskustan vilskeestä gentrifikaation siivoamassa kaupunginosassa. Taproomista on suora näköyhteys itse panimoon suurten ikkunoiden kautta. Taproomissa oleva takka tulee tarpeeseen alkukeväisen kävelyretken päälle ja luo tilaan erittäin kotoisan tunnelman.
Pääosin oluen perässä paikalle matkaavien ihmisten janoa sammuttaa 12 hanaa. Nurmen omien tuotteiden lisäksi tarjolla on vaihtuvia ystäväpanimoiden oluita.
Avara tila, persoonalliset pöytäryhmät, hyvä olutvalikoima ja kesäisin auki oleva terassi houkuttelevat istumaan iltaa pidempäänkin.
Nurme Bar
Noin kilometrin päässä Taproomista sijaitseva Nurme Bar saa tuntemaan lähes ensimmäistä kertaa, että konsepti “toinen olohuone” voisi toimia. Pääosin Nurmen tuotteilla pelaavassa baarissa ei käyntihetkellä ole kuin muutama hana käytössä, mutta baaria on tarkoitus kehittää ja valikoimaa laajentaa.
Paikkana Nurme bar on kuin joku olisi todellakin tehnyt olohuoneestaan baarin. Sohva ja tv-taso on heitetty varastoon, ja tilalle on hankittu mix & match -tyyliin pöytiä ja tuoleja. Nurmen Ezelkalnisin mukaan suurin osa kävijöistä on paikallisia, ja baarista on kehkeytynyt kaupunginosan ihmisille kohtaamispaikka ja yhteisön keskipiste.
Labietis taproom
Labietisin taproom sijaitsee Nurmen taproomin tapaan kauempana Riian keskustasta. Vanhan teollisuusalueen näköisellä sisäpihalla näyttää olevan myös kulttuuritiloja, ja kesällä sisäpihalla onkin järjestetty tapahtumia.
Taproomin 17 hanasta oli vierailuhetkellä käytössä 16. Kaikissa tottakai oli panimon omia tuotteita. Suuri ja avoin tila mahduttaa useita kymmeniä ihmisiä, ja kesäaikaan terassille mahtuu vielä enemmän porukkaa.
Taproomista huokuu, että sen on tarkoitus olla samalla Labietisin showroom. Tila mahdollistaa myös suurempien ryhmien mahtumisen. Taproomin yhdessä kulmauksessa on myös pieni esiintymislava keikkoja varten.
Brūzis Manufaktūra
Noin 40 minuutin raitiovaunumatkan päässä sijaitsee yksi ainoista Riian panimoravintoloista. Brūzis Manufaktūran sunnuntaibrunssilla voi nauttia 12 hanan voimin panimon omasta tuotannosta. Ruokailutilasta on suora näkymä panimon käymistankkirivistöön, ja siellä aistii ilmassa myös aidon panopäivän makean maltaista tuoksua. Paikalla on lähes pääosin 5-10 hengen seurueita ja ikähaitari on 40 ikävuoden luokkaa. Paikka onkin erityisesti hieman varttuneemman kävijäkunnan suosiossa, joskin myös nuorempaa oluesta tietoista porukkaa käy paikalla.
Miljöö on mukava ja brunssi oli oikein maukas kokemus hintaansa nähden. Mitään trendin aallonharjalla surffailevia oluttyylejä ei hanoista löydy, mutta tyylejä on kuitenkin tarjolla happamista west coast ipoihin ja lagereihin.
Folkklubs Ala Pagrabs
Folkklubs Ala Pagrabs
Mikäli mielesi tekee ottaa muutama askel turistipaikkojen suuntaan sekä samalla makustella latvialaista ruokaa ja nautiskella soljuvia meadeja, kannattaa suunnata Ala Pagrabsiin. Jälleen kellarikerroksessa sijaitseva Ala Pagrabs muistuttaa tunnelmaltaan hieman turisteille suunnattuja keskiaikaravintoloita, mutta ei ihan niin kornilla tavalla.
Vanhassa kaupungissa sijaitsevaksi ravintolaksi hintataso on ok, mutta myös turisteja on kertaluokkaa enemmän kuin missään aiemmissa listatuissa paikoissa. Paikkaan vei useampi suositus, siellä latvialainen ruoka ja olut kulkevat käsi kädessä. Ja mikäli Reinis Pļaviņšia on uskominen, sen ne tekevät: lihaisa proteiini kaveeraa lautasella perunan ja kasvisten kera meadin maistuessa erittäin makealta.
Ilmestynyt 2/24 Olutposti-lehdessä.
Teksti ja kuvat: Janne Koskenniemi
