Pienpanimoiden vuosi 2024: vähemmän katkeroa, enemmän kuplintaa
Eetu Niemi käy läpi vuoden 2024 pienpanimotilanteen, joka toi vihdoin joitain valonpilkahduksia: inflaatio rauhoittui, korot laskivat ja saatiin kunnolliset kesäkelit. Mutta onko pohja todella saavutettu – vai oliko kyse vain pienestä suvantovaiheesta pidemmässä myllerryksessä?

Tervetuloa jälleen vuotuiseen pienpanimokatsaukseen – nyt jo kuudetta kertaa! Olen seurannut suomalaisten pienpanimoiden tilinpäätöslukuja vuodesta 2019 alkaen, eikä näistä vuosista ole draamaa puuttunut. Koronasta selvittiin yllättävänkin hyvin, mutta Ukrainan sodasta alkanut kustannusten nousu ja kysynnän hiipuminen osoittautuivat huomattavasti hankalammiksi selättää, mutta miten viime vuosi oikeasti meni pienpanimoillaTämän artikkelin luvut, havainnot ja trendit auttavat vastaamaan muun muassa tähän kysymykseen. Lue siis eteenpäin – ja ota kylkeen vaikka suomalaisen pienpanimon vahva(max 8%)olut, nyt kun niitä viimein saa ruokakaupasta.
Markkinaympäristö 2024
Viime vuodet ovat koetelleet pienpanimoita kovalla kädellä. Koronasta selvittiin jopa odotettua paremmin, mutta Ukrainan sodan synnyttämä kustannuskriisi ja kuluttajien kukkaronnyörien kiristyminen iskivät alalle paljon syvemmin (Yle 4.5.2024). Vuonna 2024 haasteet jatkuivat – mutta esillä oli myös ensimmäisiä helpotuksen merkkejä. Julkinen keskustelu alan ahdingosta hieman hiljeni, mutta arki pysyi ilmeisen haastavana. Esimerkiksi Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vuosikertomuksessa kuluttajien ostokäyttäytymistä kuvattiin edelleen nihkeäksi. Konkurssiuutisiakin kuultiin, vaikkei enää edellisvuosien tahtiin.
Vuoden näkyvin muutos tuli lainsäädännössä: kesällä ruokakauppojen hyllyille saatiin vihdoin jopa 8-prosenttisia käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia. Uudistus jakoi panimoalan mielipiteet. Aluksi moni pelkäsi, että miedot viinit ja suuret brändit veisivät hyllytilan pienpanimoiden tuotteilta (Yle 10.6.2024). Kesän mittaan suhtautuminen alkoi kuitenkin pehmetä ja osa pienpanimoista näki uudistuksessa myös mahdollisuuksia (Yle 21.6.2024). Jotkut hyödynsivät tilanteen täysillä: vahvat oluet kävivät niin hyvin kaupaksi, että tuotteet loppuivat kesken (Yle 22.8.2024).
Makrotasolla paineet helpottivat hieman. Inflaatio hidastui vuoden aikana 3,3 prosentista (tammikuu) aina 0,7 prosenttiin (joulukuu). Vuonna 2023 inflaatio oli vielä keskimäärin 6,2 %, ja loppuvuodesta 2022 käytiin jopa yhdeksän prosentin tuntumassa. Myös korkotaso keveni, mistä saatiin tervetullutta helpotusta monelle panimolle – ja asuntovelalliselle. Alkuvuonna voimaan tullut alkoholiveron muutos toi lisäapua: oluen verotus laski noin 4,9 %, kun taas muiden alkoholijuomien verot nousivat jopa 12,7 prosenttia (Yle 5.1.2024). Tämä paransi pienpanimo-oluiden kilpailuasemaa ainakin teoriassa.
Hyvistä uutisista huolimatta markkina pysyi viileänä. Kuluttajaluottamus ja ostoaikeet säilyivät heikkoina koko vuoden, vaikka tilanne vähän paranikin edellisvuodesta. Myös yritysten ahdinko näkyi: vuonna 2024 tehtiin 2000-luvun siihen asti suurin määrä konkursseja, ja tahti on ollut vuoden 2025 puolella vieläkin rajumpi (Kauppalehti 9.7.2025). Onneksi edes sää suosi. Harvinaisen aikaisin alkaneet kesäkelit vauhdittivat panimoille elintärkeää kesäsesonkia (Talouselämä 21.6.2025).
Valviran tilastojen mukaan oluen kokonaismyynti vuonna 2024 litroina laski 1,2 %. Alko menetti 7,6 % ja ravintolat 3,7 %, mutta muu vähittäismyynti (sisältäen esimerkiksi ruokakaupat) kasvoi 0,5 %. Lakimuutoksen seurauksena 5,6–8 % vahvuisten oluiden myynti kasvoi räjähdysmäiset 190 %. Samaan aikaan max. 5,5 % oluiden myynti laski 2,9 % ja yli 8 % oluiden 7,6 %. Lakimuutos siis selvästi houkutteli vahvempien kauppaoluiden pariin! Kokonaisuudessaan alkoholin myynti väheni 2,6 %, mutta tämä ei ollut koko totuus pienpanimoille. Päinvastoin: vuoden 2024 pienpanimotuotanto oli suurin sitten vuoden 1995 – kasvua edellisvuodesta kertyi 13 % (Juomaposti 26.2.2025).
THL:n tilastot tukevat myyntitrendiä. Alkoholin tilastoitu kulutus laski 3,5 % sataprosenttisena alkoholina, ja erityisesti ravintolamyynti väheni. Vahvojen oluiden kulutus kuitenkin nousi 7,3 %, kun taas keskioluen kulutus väheni 3,4 %. Oluen osuus kaikesta alkoholinkulutuksesta kasvoi prosenttiyksikön verran. Ostot ulkomaisista verkkokaupoista kasvoivat 3,4 % – ehkä siksi, että viranomaisinto hieman laantui edellisvuodesta. Samalla matkustajatuonti väheni 12,5 %, mikä lienee pienpanimoille pieni, mutta tervetullut ilonaihe.
Kaksijakoinen vuosi: liikevaihto jatkoi kasvua, mutta tulos romahti – syynä yksi jättitappio
Pienpanimoiden talouskehitystä seuraamme tuttuun tapaan neljästä näkökulmasta: ensin koko kentän luvut, sitten suurin yksittäinen toimija eli Laitilan Wirvoitusjuomatehdas ja lopuksi erikseen suurimpien ja pienimpien panimoiden tilanne. Katsomme liikevaihtoa (myynti euroissa), tulosta (viivan alle jäävää rahaa) ja henkilöstömäärää. Tilannetta havainnollistaa “keskimääräinen pienpanimo”, joka perustuu edellä mainituista luvuista laskettuihin keskiarvoihin.
Aloitetaan siis yleiskuvasta. Vuonna 2024 keskimääräinen pienpanimo teki vajaat 1,5 miljoonaa euroa liikevaihtoa, missä on reilut 20 prosenttia kasvua. Nousu oli hieman edellisvuotta ripeämpää ja samaa tasoa kuin vuonna 2022. Takana on siis jo kolme kasvun vuotta vuoden 2021 notkahduksen jälkeen. Silti liikevaihtoaan onnistui kasvattamaan vain noin puolet panimoista, kun vielä vuonna 2023 kasvu-uralla oli 70 % yhtiöistä. 
Hyvältä siis näyttää, mutta tilanne ei ole täysin vailla varjoja. Keskimääräinen tulos nimittäin romahti: tappiota kertyi noin 143 000 euroa, kun vuotta aiemmin turskaa tuli 31 000 euroa ja vuonna 2022 19 000 euroa. Tilanne ei kuitenkaan ole niin hälyttävä kuin miltä se näyttää. Syynä pudotukseen oli nimittäin yhden yhtiön rökäletappio, joka vetää keskiarvoa reilusti alas. Ilman tätä keskimääräinen tulos olisi lähes 50 000 euroa plussalla! Samalla kuitenkin tappiollisten pienpanimoiden osuus kasvoi: nyt niitä oli 55 %, kun luku oli 47 % vuonna 2023. Ilman yhtä poikkeuksellisen suurta tappiota voitot siis kasvoivat, mutta entistä harvemmat pääsivät niistä osallisiksi – tulokset jakautuivat nyt jyrkemmin ääripäihin.
Henkilöstömäärissä nähtiin maltillista liikettä. Keskimääräinen pienpanimo työllisti vajaat kahdeksan henkilöä, missä on hienoista laskua. Koko alan työllisyys nousi hieman: vuonna 2024 pienpanimoissa työskenteli keskimäärin 431 henkilöä, mikä on korkein lukema pienpanimokatsausteni historiassa. Kasvua vuodesta 2023 (428 henkilöä) tuli vajaa prosentti.
Pienpanimoiden määrä on laskusuunnassa. Selvitykseni mukaan vuoden 2024 lopulla Suomessa toimi 119 olutta itse valmistavaa pienpanimoyhtiötä. Luku on laskenut tasaisesti: vuonna 2023 mukana oli 127 ja vuonna 2022 vielä 132 yhtiötä. Pudotusta tuli nyt reilut kuusi prosenttia. Eri lähteiden mukaan yksitoista pienpanimoa päätti toimintansa – hieman vähemmän kuin vuosina 2023 (12 kpl) ja 2022 (15 kpl). Yksi panimotoiminnan lopettaneista oli Pyynikin Brewing Oy, jonka tarina päättyi kaikessa hiljaisuudessa. Haljalan-tuotanto kuitenkin jatkuu kahden virolaisen yhtiön voimin (Virumaa Teataja 12.11.2024, Ärileht 16.11.2024).
Uusia pienpanimoita syntyi viisi, mutta vain yksi niistä oli kokonaan uusi yhtiö. Kolme muuta oli muiden toimialojen yrityksiä, jotka laajensivat panimotoimintaan, ja yksi liittyi yritysjärjestelyyn. Edellisvuonna aloittajia oli vielä kymmenen, joten innostus pienpanimon perustamiseen näyttää laantuneen.
Vuonna 2024 myönnettiin 11 uutta valmistuslupaa ja päätettiin 19, eli liike oli samansuuntaista kuin edellisvuonna. Erot todellisten aloittaneiden ja lopettaneiden sekä luvanhaltijoiden välillä johtuvat siitä, että kaikilla luvanhaltijoilla ei ole varsinaista oluttuotantoa – ja yhdellä yhtiöllä voi olla useita lupia eri toimipaikoissa.

Laitilan kone jyllää – suurin pienpanimo edelleen hurjassa vedossa
Suomen neljänneksi suurin panimo, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy, toimii pienpanimokentällä aivan omassa sarjassaan. Se on toki vielä pienempi kuin jättipanimoiden kolmikko, mutta tässä selvityksessä sen numerot ovat omaa luokkaansa. Yhtiö tuotti yksin reilun neljäsosan kaikkien tarkasteltujen pienpanimoiden yhteenlasketusta liikevaihdosta.
Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vuosi 2024 sujui vahvasti. Liikevaihto kasvoi reilut 8 %, yltäen 25,3 miljoonaan euroon – mikä on ainakin 2020-luvun ennätyslukema. Nousu ei ole aivan niin jyrkkää kuin edellisenä vuonna, mutta ei se siitä monta prosenttiyksikköä jää. Mutta vielä kovempaa oli tuloskasvu: 160 %, mikä toi lähes 2,7 miljoonaa euroa voittoa. Se ei aivan yltänyt vuoden 2021 huippulukemaan (3,2 miljoonaa), mutta oli moninkertainen verrattuna vuosien 2022 ja 2023 jo sinänsä kohtuullisiin tuloksiin (vajaat puoli miljoonaa ja noin miljoona euroa). Henkilöstömäärässä oli kevyttä kasvua: nyt keskimäärin 67 työntekijää, kolme enemmän kuin vuotta aiemmin.
Yhtiö näyttää siis porskuttavan vakaasti eteenpäin, talouden ja lainsäädännön pyörteistä piittaamatta. Mutta miltä pienpanimokentän luvut näyttävät, kun Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan luvut jätetään pois laskuista?
Kun Laitilan luvut poistetaan, keskimääräinen pienpanimo teki silti liikevaihtoa noin 1,1 miljoonaa euroa (noin 24 % kasvua vajaan 880 000 euron tasolta vuonna 2023). Tappiota taas tuli enemmän, noin 185 000 euroa (reilu pudotus edellisvuoden -45 000 eurosta). Ilman edellä mainittua jättitappiota tulos olisi noin 10 000 euroa plussalla. Henkilömäärä oli 6,5, missä oli pieni, noin kahden prosentin pudotus.
Myös muut isot pienpanimot nosteessa – yhtä lukuun ottamatta
Entä miltä näytti muiden suurten pienpanimoiden meno? Katsotaan kymmenen liikevaihdoltaan suurimman yhtiön tilanne vuonna 2024. Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan jälkeen listalla on Nokian Panimo, jonka liikevaihto ja tulos olivat alle puolet Laitilan luvuista. Listan kolmonen on Brukett Oy – joka omistaa Fiskarsin Panimon, Suomenlinnan Panimon, Noita Wineryn ja Ägräs Distilleryn – taas saavutti reilut puolet Nokian Panimon liikevaihdosta.
Useat kärkikymmenikön yhtiöt vaihtoivat paikkaa suhteessa edellisvuoteen, ja listalle nousi kaksi uutta tulijaa: Brukett Oy sekä voitolliseksi päässyt Tornion Panimo Oy. Tällä kertaa listalle pääsi noin 2,4 miljoonan euron liikevaihdolla, kun vielä edellisvuonna raja jäi 1,8 miljoonaan.
Tämän joukon keskimääräinen liikevaihto ylsi vajaaseen 6,7 miljoonaan euroon, missä on vajaat 20 % nousua. Keskimääräinen tulos kuitenkin romahti: tappiota tuli melkein miljoonan verran, mikä on melkoinen tiputus edellisvuoden 36 000 euron voitosta. Syynä tähän oli jo mainittu yksittäinen miljoonatappio – ilman sitä keskimääräinen tulos olisi ollut lähes 420 000 euroa plussalla. Useimmat muut siis petrasivat.
Kahdeksan kymmenestä yhtiöstä kasvatti liikevaihtoaan, kun vuosi sitten luku oli vain kuusi (myös pudotukset olivat paljon pienempiä vuonna 2024). Samalla tappioita tehneiden määrä väheni. Positiivisen tuloksen teki nyt seitsemän yhtiötä, kun edellisvuonna niitä oli viisi. Erityisen iso tappio (yli 10 % liikevaihdosta) osui edellisvuoden tapaan kahdelle panimolle, tosin tällä kertaa tappiot olivat suurempia – toisella miinusta tuli lähes kaksi kertaa liikevaihdon verran.
Henkilöstömäärä kasvoi koko joukolla 10,5 %, ollen nyt keskimäärin 25,8 henkilöä per yhtiö.
Pienimpien ote parani
Pienimpien pienpanimoiden (20 yhtiötä pienimmästä päästä) talousluvut kääntyivät vuonna 2024 viimein parempaan suuntaan – jokaisella mittarilla. Vuonna 2023 mentiin vielä alamäkeä liikevaihdossa ja tuloksessa, mutta nyt molemmat nousivat. Keskimääräinen liikevaihto kasvoi reilut parikymmentä prosenttia ja ylsi noin 84 000 euroon. Mutta kuva ei ole yksinomaan ruusuinen. Myynti laski 12 yhtiöllä, joka oli kaksinkertainen määrä vuoteen 2023 verrattuna. Erityisen rajuja, yli 20 % pudotuksia nähtiin viidellä yhtiöllä. Vastaavasti viidellä panimolla myynti kasvoi yli 20 %, ja neljällä näistä kasvu oli jopa sadoissa prosenteissa.
Tulos jäi yhä noin 11 000 euroa miinukselle, mutta parannus oli selvä vuoden 2023 keskimääräisestä 37 000 euron tappiosta. Positiivisen tai nollatuloksen teki kuusi yhtiötä – yksi vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ääripäiltä ei silti vältytty: yksi panimo teki enemmän tappiota kuin liikevaihtoa (yksi vähemmän kuin edellisvuonna), ja toinen jäi siitä vain niukasti. Kolmannella tappio oli lähes puolet liikevaihdosta. Voittoa yli 10 % liikevaihdosta teki vain kolme yhtiötä, joista yksi ylsi jopa yli 60 %:iin. Tällaisiin kannattavuuslukuihin tosin pääsee yleensä vain, jos jättää yrittäjän palkan maksamatta.
Henkilöstömäärä tässä joukossa pysyi suunnilleen samana: keskimäärin 1,1 työntekijässä yhtiötä kohden. Pienuusennätys rikottiin jälleen kerran, kun erään panimon liikevaihto romahti neljään tonniin. Toisaalta pienimmät kasvoivat hieman suuremmiksi: joukon isoin ylsi nyt noin 168 000 euron liikevaihtoon, kun vuotta aiemmin suurimman lukema oli vain 119 000 euroa.

Alkaako tuopin pohjalla näkyä muutakin kuin tappiota?
Vuonna 2024 saatiin ensimmäisiä merkkejä paremmasta, mutta haasteet eivät kadonneet. Pienpanimokenttä jakautui yhä selvemmin kahtia: osa yhtiöistä paini vakavien vaikeuksien kanssa, kun taas toisilla menee lujaa (vrt. Yle 6.8.2024). Menestyjien joukkoon kuuluu pörssilistaustakin harkitsevan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan (Talouselämä 19.2.2025) ohella esimerkiksi Nokian Panimo, joka listautui pörssiin keväällä 2025. Voitot keskittyvät yhä harvemmille – se ei kerro vain onnistumisista, vaan myös alan kovasta kilpailusta.
En vielä julista pienpanimoiden pudotuspelejä alkaneiksi, mutta on rehellistä myöntää, että ne ovat jo pienemmässä mittakaavassa käynnissä – ja olleet sitä pari-kolme vuotta.
Entä mitä makroluvut ja oluen vaahto kertovat pienpanimovuodesta 2025? Inflaatiota ei ainakaan voi enää syyttää – se laski kesäkuussa 0,2 prosenttiin. Kuluttajien mielikuvat kuitenkin laahaavat perässä: Tilastokeskuksen mukaan ihmiset uskovat hintojen edelleen nousevan, ja rahankäytössä on varovaisuutta. S-ryhmän johto sanoo sen suoremmin: puolet kansasta sinnittelee kädestä suuhun, joten tuotteen hinnalla on suuri merkitys (Kauppalehti 30.7.2025). Heinäkuussa kuluttajaluottamus sentään hieman koheni ja oli vähän parempi kuin vuotta aiemmin.
Vaikka heinäkuussa on lämpöä riittänyt, eivät alkukesän säät suosineet. Panimojuomien myynti laski huhti–kesäkuussa yli neljä prosenttia, mutta lonkero ja siideri kärsivät enemmän (Juomaposti 18.7.2025). Vahvat oluet pitivät kuitenkin pintansa.
Lakirintamallakaan ei ole helpotusta tulossa. Pienpanimoiden toivoma alkoholin kotiinkuljetuksen salliva lakiesitys ei edennyt sellaisenaan, koska EU edellytti, että kotimaisten ja ulkomaisten verkkokauppojen pelisäännöt yhdenmukaistetaan ilman syrjintää (Yle 26.5.2025). Puolueetkin ovat asiasta eri linjoilla, joten esitys tuskin etenee ainakaan vuoden 2025 aikana. Jos se joskus hyväksytään, se voi samalla vahvistaa myös ulkomaisten toimijoiden asemaa, kun verkkokauppasääntely vihdoin selkeytyy eikä jää enää viranomaisten tulkintojen varaan.
Alkoholiverotuksen puolella ei ilmeisesti ole tulossa uusia iskuja: hallituksen ennätystiheät veronkiristykset ovat toistaiseksi kohdistuneet muihin juomatyyppeihin (Yle 7.3.2025). Tämä voi jopa lisätä oluen suosiota.
Pienpanimoiden määrä jatkaa laskusuunnassa: heinäkuun loppuun mennessä oli myönnetty neljä uutta panimolupaa ja päätetty kymmenen. Osa päätöksistä liittyi tosin vain toimitilamuutoksiin, mutta lopettavia on silti enemmän kuin uusia tulokkaita.
Tämänhetkinen ajankuva suosii edullista olutta – trendi, johon harvalla pienpanimolla on varaa tai halua vastata. Muita trendejä kannattaa silti seurata tarkasti (Yle 6.8.2024). Alkoholittomien rinnalla kiinnostavat nyt erityisesti vahvat kauppaoluet. Aika näyttää, jääkö suosio pysyväksi vai oliko kyse vain uutuudenviehätyksestä.

Miten selvitys tehtiin?
Tässä selvityksessä tarkasteltiin pienpanimoita, joilla oli omaa panimotoimintaa vuonna 2024. Mukana oli myös yhtiöitä, joiden toiminta ei rajoittunut pelkkään panemiseen – esimerkiksi ravintoloita ja viininvalmistajia. Kiertolaispanimoita ei otettu mukaan.
Lähtötiedot perustuvat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran avoimiin lupatietoihin (tilanne 8.7.2025), joista haettiin kaikki vuoden 2024 aikana voimassa olleet panimotoimintaluvat. Listalta poistettiin suuret panimot, saman yhtiön useammat toimipaikat ja yhtiöt, joilta ei löytynyt viitteitä oluenvalmistuksesta (esimerkiksi Suomen pienpanimot ja BeerFinland.com -sivustoilta, yhtiön omilta verkkosivuilta tai Untappd-palvelusta).
Talousluvut haettiin Fonecta Finderista ja tarvittaessa täydennettiin muista yritystietopalveluista. Mukaan otettiin viimeisin saatavilla ollut tilikausi (yleensä 12/2024), mutta kaikkien yhtiöiden osalta tietoja ei ollut saatavilla. Marketti-, oppilaitos- ja tutkimuspanimoiden, Finn Spring Oy:n sekä Viking Malt Oy:n talousluvut jätettiin huomioimatta, koska ne kuvaavat suurimmaksi osaksi muuta kuin panimotoimintaa. Selvityksessä oli mukana 69 yhtiön taloustiedot.
Lähteet: Alma Talent Tietopalveluiden tunnuslukuopas, BeerFinland.com, Facebook, Fonecta Finder, Juomaposti, Kauppalehti, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy:n toimintakertomus 2024, Suomen Pankki, Suomen pienpanimot, THL, Tilastokeskus, Untappd, Vainu, Valvira, Viron e-Business Register, Virumaa Teataja, Yle, Ärileht.
Teksti ja graafit: Eetu Niemi, kuvat Anikó Lehtinen
Julkaistu 3/25 Juomaposti-lehdessä.




