Panimopäällikkö Roope Lehtoranta ja Helsinki Bryggeri Brewhousen oluet
Olutposti vieraili Helsinki Bryggeri Brewhousessa jutustelemassa panimopäällikkö Roope Lehtorannan sekä Bryggerin ja tamperelaisen pienpanimo Maltin oluiden tuotepäällikkö Elina Deligeersangin kanssa.
Mistä johtuu, että insinöörit ja IT-porukka ovat kiinnostuneita oluesta ja myös sen tekemisestä?
– Ehkä siksi, että oluen tekeminen reseptiikaltaan menee tosi äkkiä numeroihin. Sen ymmärtäminen kemian ja fysiikan puolelta on aika kiehtova katalyytti oluen panemisen oppimiselle, toteaa Helsinki Bryggeri Brewhousen panimoa vetävä Roope Lehtoranta.
Aikoinaan insinööriksi opiskelevan Roopen ensimmäinen itsenäinen kosketus oluen tekemiseen oli, kun hän teki vuosia sitten pienen erän olutta Bryggerissä. Seuraavana viikonloppuna kaverin kanssa pantiin 30 litran keitto ja siitä se sitten lähti. Ensimmäinen kosketus alaan oli aikoinaan Målmgordin panimolla ja Hämeen Ammattikorkeakoulussa, jossa tuli valittua sivuaineeksi panimotekniikka. Pakollinen pääaine oli prosessitekniikka.
– Koska luonteeltani en tuntunut soveltuvaksi perinteiseksi insinööriksi, sain olutherätyksen opiskelijabileissä maistaessani Brewdogin PUNK IPAa. Ajattelin, että kyllä minä voin alkaa tekemään olutta. Sitten kun pääsin Malmgårdin pienpanimolle, siellä oli yksi kaveri, joka välillä näytti minulle kuinka koko prosessi toimii. Hän laittoi sen mitä oli koulussa opetettu käytännön raameihin. Koulusta opin raakaa dataa ja työn kautta käytännön.
Työssään Roopea kiehtoo tietynlainen vapaus ja luottamus. Bryggerissä hän onkin saanut vapaat käden toteuttaa itseään oluen tekijänä. Oluen lempityyleistä kysyttäessä Roopella on menossa ”tosi kliinisten” helles -oluiden kausi mutta mielioluet vaihtelevat vuodenajan mukaan.
– Itse olen parhaimmillani tekemässä jotain helposti juotavaa IPAa tai APAa . Kunnon humalilla pitää leikkiä ja sen takia rakastuin koko prosessiin! Humala on raaka-aineena niin monipuolinen. Samasta humalasta voi saada irti niin paljon eri makuja ja elementtejä, toteaa Roope silmät leiskuen.
Oluen kuluttajana Roope kuuluu siihen porukkaan, joka menee ystävänsä tai kollegansa kanssa olutravintolaan ja tutustuu hanatarjontaan. Kaupasta olut ei tartu käteen enää niin helposti ,sillä osa kokemusta on keskustella oluesta ystäväporukassa.
Olut on parhaimmillaan hanasta ja jotenkin saan siitä enemmän irti siinä ympäristössä. Suoraan sanottuna pitää olla varuillaan, ettei analysoi olutta liian syvälle ja siihen pisteeseen, ettei siitä enää tykkää. Se mitä oluen ympärillä tapahtuu, on itselleni tärkeämpää kuin itse olut. Olut on yhdistävä tekijä ja kruunaamassa ihmisten illan mutta se ei ole itsessään juhlan aihe, Roope miettii.
-Kun Hartwall osti Bryggerin tuli paljon kyselyjä onko minulla oma vapaus työskennellä ja luoda. Vastauksena tähän ehdottomasti on! toteaa Roope tyytyväisenä. Keskustelu Hartwallin muiden olutpanijoiden kanssa on aktiivista ja toimivaa, varsinkin Tampereen panimo Maltin Max Crawfordin kanssa on paljon yhteistä.
No onko tullut huteja?
-Jaahas, 16 uutta olutta kehitetty ja vain yksi kokeilu on epäonnistunut; musta tee -olut. Urani alkuaikoina laitoimme oluen mukaan mustaa teetä ja siitä tuli tosi ruman värinen. Se oli kuin hazy mutta todella rumalla tavalla, eikä se teekään siinä kovin pitkään maistunut. Oli vähän sellainen olankohautus tilanne, miksi yleensä yritettiin moista erikoisuutta. Hartwallin aikana vastaavan tasoisia huteja ei ole tullut, Roope naurahtaa.
Hartwallin paikallispanimoista vastaavan Elina Deligeersangin mukaan Tampereen Areenalla sijaitseva pienpanimo Maltin ja Helsinkin Bryggei Brewhousen toimintalogiikka on sama: Tuotteita jaellaan vain ravintolamyyntiin hanatuotteena. Helsingissä paikkoja on noin 80 ja olut on yleensä vain kegeissä. Tosin noin kuukausi sitten Bryggeri lanseerasi yksittäispakatun lagerin, joka on jakelussa Helsingin alueen ravintoloissa.
–Hartwall on perustanut pienpanimoita siksi, että paikallinen toiminta on lähellä sydäntämme. Tiedämme myös olukulttuurin muuttuneen määrästä laatuun ja paikallisten tuotteiden kiinnostavuus lisääntyy koko ajan. Näin Hartwall haluaa olla mukana tukemassa omalta osaltaan alan kehittymistä, kertoo Elina. -Sen lisäksi että olemme kehittäneet Bryggerissä kolmen vuoden aikana 16 erilaista olutta, olemme panostaneet myös paikalliseen yhteistyöhön. Esimerkkinä teimme Olympiastadionille oman Pale Ale -oluen.
-Oluen tekoprosessissa Stadikan porukka tuli meille ja istuimme alas suunnittelemaan. Ensin he halusivat lager-oluen mutta vakuutin, kyllä me ale-oluestakin kevyt ja juotava olut saadaan. Näin olut voisi olla ihan pikkasen ”craftimpi”. Laitoin heille esille muutamia omia ”tähtihumaloitani” nuuhkittavaksi ja sitä kautta päädyimme Komeetta -humalaan, joka on yksi suosikkihumalistani, kertoo Roope.- Stadikan olut on ollut todellinen hitti. Oikeastaan yli puolet ensimmäisestä erästä meni pelkästään Rammstein konsertin viikonloppuna! Kyseistä olutta voi maistella Stadion lisäksi Bryggerin ravintolassa. Ja on meilllä muitakin omien oluiden esimerkkejä, kuten vaikka Aalto yliopiston kauppakorkean oman olutseuran kanssa tehty Kysmic -olut.
– Helsinki Bryggeri Brewhouse haluaa olla helsinkiläisten rakastama olutbrändi ja paikallinen toimija, toteaa Elina. -Ja siinä olemme onnistuneet sangen hyvin.
Panimoravintola Helsinki Bryggeri Brewhouse
Torikorttelit
Sofiankatu 2, 00170 Helsinki
puh. 050 439 3628
Ma–ti 15–23 (keittiö 15–21)
Ke–to 12–00 (keittiö 12–22)
Pe–la 12–02 (keittiö 12–22)
Su suljettu
Katso lisää: