Panimoliitto: EU:n neuvoston näkemys oli tappio suomalaiselle juomapakkauspalautukselle
EU:n neuvosto päätti eilen ehdotuksesta uudeksi pakkaus- ja pakkausjäteasetukseksi. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto on pettynyt EU:n neuvoston näkemykseen olla sallimatta maakohtaisia poikkeuksia pakkaus- ja pakkausjäteasetusehdotukseen silloinkin, kun kierrätysaste on korkea ja se on ympäristön kannalta parempi ratkaisu.
Euroopan unionin neuvosto päätti eilen ehdotuksesta uudeksi pakkaus- ja pakkausjäteasetukseksi. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto on pettynyt neuvoston näkemykseen olla sallimatta poikkeuksia asetusehdotuksessa. EU:n uusi asetusehdotus on perustunut siihen, että merkittävä osa pakkauksista käytettäisiin uudelleen sellaisenaan eli pakkaukset kiertäisivät kuluttajalta takaisin panimoihin uudelleenkäytettäviksi. Suomessa pantilliset juomapakkaukset kiertävät nykyään raaka-aineena, ei uudelleentäytettävinä pakkauksina.
EU:ssa uutta pakkauksia ja pakkausjätettä koskevaa asetusehdotusta perustellaan sillä, että ilman muutoksia pakkausjätteen määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä muovin osalta 46 % ja kaiken jätteen osalta 19 %. Asetuksessa lähdetään siitä, että kaikki pakkausmateriaalit ovat jätettä eli myös materiaalina kiertävät pantilliset juomapakkaukset.
Euroopan parlamentti päätti marraskuussa sallia poikkeuksia uudelleenkäytöstä silloin, kun kierrätysaste on riittävän korkea. Neuvosto sen sijaan on suhtautunut poikkeuksiin nihkeästi ja päätti olla sallimatta poikkeuksia siinäkin tapauksessa, että kierrätysaste materiaalina kierrätettävien juomapakkausten osalta on korkea. Panimoala on toivonut poikkeuksia uudelleenkäytöstä silloin, kun kierrätysaste on vähintään 90 prosenttia.
– Olemme hyvin pettyneitä, ettei neuvosto nähnyt arvoa maailman parhaalla kierrätysjärjestelmällä. Toivomme, että EU:n lopullinen ratkaisu olisi enemmän linjassa parlamentin päätöksen kanssa ja voisimme säilyttää suomalaisille kuluttajille tutun pullonpalautusjärjestelmän, sanoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Tuula Loikkanen.
Suomen Palautuspakkaus Oy:n eli Palpan lukujen mukaan mukaan Suomessa on varsin kattavasti toimiva juomapakkausten kierrätysjärjestelmä, jossa lasipullot ja juomatölkit kiertävät yli 90 prosenttisesti. Panimoliiton mukaan tällainen kierrätysaste on maailman huippuluokkaa. EU:n alueella ei ole yhtenäistä kattojärjestöä, joka hallinnoisi palautusjärjestelmää Suomen tavoin. Monessa muussa EU-maassa kierrätys- ja uusiokäyttö ovat vasta alkutekijöissään ja Palpan mukaan maailmanlaajuisesti esimerkiksi muovipulloista vain 14 prosenttia palautuu kiertoon. Suomessa on lähes 4000 palautusautomaattia, joihin viime vuonna palautettiin yli 2 miljardia pantillista juomapakkausta. Suomessa toimii muitakin juomapakkausten palautusjärjestelmien ylläpitäjiä ja mm. Lidl pitää yllä omaa järjestelmäänsä. Palpa on kuitenkin toimijoista ylivoimaisesti suurin.
Suomessa on jo pitkään panostettu juomapakkausten uudelleenkäyttöön, lasipullojen kierrätys alkoi jo 1950-luvulla. Juomapakkaukset ovat kiertäneet uudelleentäytettävänä vielä 2000-luvun alussa, josta on siirrytty juomapakkausten raaka-aineiden kierrätykseen. Palpan tutkimuksen mukaan rahapantti on tärkein syy pakkausten kierrättämiseen.
Panimoliiton tiedotteessa mainitaan norjalaisen tutkimuslaitoksen Norwegian Institute for Sustainability Researchin tekemä tutkimus joka osoitti, että juomapakkausten kierrättäminen materiaalina on parempi ratkaisu ilmastonmuutoksen, energiankäytön ja maaperän happamoitumisen kannalta. Uudelleenkäytettävä pakkaus pärjäsi paremmin vain raaka-aineiden käytön osalta. Tutkimuksessa verrattiin materiaalina kierrätettävien ja uudelleenkäytettävien juomapakkausten ympäristövaikutuksia.
Suomessa ja Norjassa juomapakkauskierrätyksen idea on samanlainen eli pakkaukset ovat pantillisia ja ne kierrätetään materiaalina jälleen uusiksi pakkauksiksi ja muiksi tuotteiksi. Molemmissa maissa uudelleenkäytön ympäristövaikutuksia heikentää suuresti pakkausten pitkät kuljetusmatkat.
-Kun pakkausten lainsäädäntöä kehitetään, on tärkeää, että ratkaisut pohjautuvat tieteellisiin tutkimuksiin ja vaikutusarvioinnit ovat kattavat. Nyt asetettiin hyvät tavoitteet, mutta taustatutkimukset siitä, millä eri keinoilla tavoitteisiin päästäisiin, jäivät uupumaan. Lopputulos uhkaa olla kallis, eikä edes ympäristön kannalta paras, Loikkanen toteaa.
Jos EU:n uusi pakkaus- ja pakkausjäteasetus tulee voimaan sellaisenaan, se voi tarkoittaa ”paluuta vanhaan” Suomen osalta, jolloin iso osa juomapakkauksista kiertää uudelleentäytettävänä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Suomessa joudutaan järjestämään kierrätys uudella tavalla, joka vaatii huomattavia kustannuksia. Lisäksi se tarkoittaa isoa muutosta pakkauksiin. Tölkki on tällä hetkellä suosituin pakkausmuoto panimojuomille, mutta tölkkejä ei voi sellaisenaan kierrättää uudelleentäytettäväksi. Lisäksi nykyiset ohuet muovipullot eivät kestäisi kierrätystä sellaisenaan vaan tilalle on tultava paksumpia pakkauksia.
Seuraavaksi EU:n komissio, neuvosto ja parlamentti neuvottelevat asetuksesta ja lopullinen päätös asiaan saataneen alkuvuonna.
Lähde: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton tiedote, Pakkaukset kiertoon -artikkeli (Olutposti 4/22).
Kuva: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto
Katso myös:
