Panimo- ja virvoitusteollisuusliitto 120 vuotta: Haastavia aikoja edessä
Panimo- ja virvoitusteollisuusliitto täytti 1.11. 2022 120-vuotta. Päivämäärän kunniaksi liitto kokosi mediaa, politiikan vaikuttajia ja jäsenyritystensä jäseniä Helsinki Distilling Companyn viskikellareihin kilistelemään sekä esitteli Taloustutkimuksen tekemään kyselyä suomalaisten alkoholiasenteista.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto aloitti toimintansa 1.11.1902 nimellä Suomen Panimoteollisuus Yhdistys. Liitto edustaa yhtä maamme vanhimmista teollisuudenaloista. Perustamissyynä olivat nykyäänkin ajankohtaisilta kuulostavat ongelmat, kuten säätelyn lisääntyminen ja verotuksen kiristyminen 1900-luvun alussa, kertoi Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Tuula Loikkanen tilaisuudessa.
Suomalaisten asenteet alkoholilakia kohtaan
Juhlatilaisuudessa kerrottiin Panimo- ja virvoitusteollisuusliiton Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen tuloksista suomalaisten asenteista alkoholikysymyksiä kohtaan. Taloustutkimuksen kyselyssä* selvitettiin erilaisten valmiiden väittämien kautta sitä, miten ihmiset haluaisivat muuttaa alkoholilainsäädäntöä. Tutkimuksen mukaan 52% suomalaisista lieventäisi alkoholilainsäädäntöä. Vapaimmin lievennyksiin suhtautuvat miehet ja pääkaupunkiseudun asukkaat, kun taas nuorten asenteet ovat kääntyneet hieman negatiivisemmaksi lievennyksiä kohtaan. Ikäluokittain voimakkaimmin alkoholilainsäädännön rajoituksia purkaisivat 45−54-vuotiaat. Puoluekannatuksen mukaan innokkaimmat rajoitustenpurkajat löytyvät kokoomuksen ja perussuomalaisten joukoista. Vähiten eduskuntapuolueista alkoholirajoitusten höllentäminen saa tukea SDP:n kannattajissa (kristillisdemokraattien ja RKP:n kannattajia on vastanneissa niin vähäinen määrä, ettei näitä voida huomioida vastauksia puoluekannatuksen mukaisesti tarkasteltaessa).
Kyselyssä eniten kannatusta sai mietojen juomien kuten oluen, siiderin ja lonkeron kotiinkuljetuksen salliminen kaupoille ja ravintoloille ruokaostosten/-annosten lisäksi, tätä kannattivat 62% vastaajista. Toiseksi eniten kannatusta sai oluen normaalin tarjousmyynnin salliminen, joka sallisi lyhyemmät oluen tarjousjaksot, kun nyt oluttarjousten täytyy olla voimassa vähintään kaksi kuukautta kerrallaan. Kolmanneksi eniten kannatettiin alkoholiveron laskua tuonnin ja nettiostojen vähentämiseksi. Koska kyse on Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton teettämästä tutkimuksesta, etämyyntikysymystä ei käsitelty valmiissa väittämissä, ja koskeehan se enemmänkin pienpanimoita.
Tutkimuksen mukaan suomalaiset tasa-arvoistaisivat ja selkeyttäisivät alkoholilakia. Erilaisia alkoholijuomia verotetaan eri lailla, ja suomalaiset katsovatkin, että verotuksen tulisi olla tasapuolista eri alkoholikategorioden välillä. Olutverosta kysyttäessä, suurin osa tutkimukseen vastanneista on sitä mieltä, että veroa pitäisi laskea kotimaassa. Suomessa on tällä hetkellä EU:n suurin olutvero, 1,9 euroa litralta (5 % olutta). Tutkimuksen mukaan, valmiiden vaihtoehtojen kautta suurin osa miehistä olisi valmis laskemaan olutveroa Saksan tasolle ( 0,10 e/l) ja naiset taas Ruotsin tasolle (1 e/l). Myös kolmas valmis vaihtoehto, Viron taso (0,6 e/l) sai kannatusta molemmissa sukupuolissa.
Olutta myydään vain noin 10% kokonaiskulutuksesta ravintolassa, syynä useimmiten alkoholiannoksen kalleus anniskelussa. Kysyttäessä 44% kuluttajista oli tutkimuksessa valmiita laskemaan ravintolan alkoholin alv -verotusta kulutuksen ohjaamiseksi ravintoloihin. Vastustajien määrä oli yllättävän korkea, 33 prosenttia, joka ehkä johtuu siitä, miten ravintolan rooli edelleen koetaan Suomessa.
Tutkimuksessa selvitettiin myös suomalaisten tietoisuutta ulkomailta alkoholin verkko-ostamisen verotuksesta. Verkosta ostettiin vuonna 2021 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton mukaan 32,7 miljoonaa litraa alkoholijuomia, josta yli puolet olivat olutta ja muita panimojuomia. Verkko-ostamisen arvoidaan olevan 64% tilastoimattomasta kulutuksesta. Verkko-ostamisen yleisyyden kannalta on huolestuttavaa, että 69% tutkimukseen vastajista ei tiennyt selkeästi, kuka hoitaa ostosten verot.
Kysyttäessä mitkä asiat ovat suomalaisissa panimoissa tärkeimpiä, suomalaiset katsovat että panimotoiminnan pitkä jatkuvuus, kotimaiset raaka-aineet ja alueellinen työllisyys ovat niitä seikkoja, jotka arvotetaan korkealle.
Panimoiden haasteet nyt ja tulevaisuudessa
Juhlatilaisuudessa keskusteltiin myös Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton haasteista nyt ja tulevaisuudessa. Liiton puheenjohtaja, Olvin toimitusjohtaja Lasse Aho kertoi, miten panimoiden tilanne on ollut vakava jo ennen tänä vuonna syntynyttä Ukrainan sotaa: – Puutetta on ollut niin pakkausmateriaaleista kuin raaka-aineistakin eikä Ukraina sota ole parantanut tilannetta. Koska Suomessa päivittäistavarakaupan puolella on käytännössä kaksi valikoimajaksoa, raaka-ainekuluihin, sähköön ja muihin kuluihin liittyvät kuluttajahinnat nousevat aina viiveellä joka vaikeuttaa panimoiden kannattavuutta.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton puheenjohtaja ja Olvi Oyj:n toimitusjohtaja Lasse Aho
Koska Ahon mukaan seuraavasta vuodesta ei ainakaan tule helpompaa, tähytään toiveikkaasti poliittisten päättäjien suuntaan. – Toivomme, ettei vaikeuteta toimintaamme nyt vaikeina vuosina ainakaan verotuksen kiristyksellä. Toiveissa olisi myös, että tulevaisuudessa kaupoissa myytävät miedot alkoholijuomat kuten olut, voitaisiin kuljettaa kotiin muiden ostosten kanssa, kun niitä nyt jo voi tilatakin, Aho huokaa.
120-vuotiaan Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritykset tuottavat yhteensä noin 88% koko Suomen olutlitroista. Tällä hetkellä liittoon kuuluvat Oy Hartwall Ab, MBH Breweries Oy: Malmgårdin Panimo, Saimaa Brewing Company, Momentin Group Oy: Mallaskosken panimo, Olvi Oyj, Red Bull sekä Oy Sinebrychoff Ab.
*Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton teettämä tutkimus toteutettiin online-kyselynä Taloustutkimuksen kuluttajapaneelissa 1.−6.9.2022. Tutkimukseen vastasi 1342 suomalaista, jotka ovat iältään 18−70-vuotiaita. Vastaajajoukko on painotettu vastaamaan täysi-ikäisiä suomalaisia sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan.
Lähde: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto, kuvat: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto, Olvi ja Anikó Lehtinen
