Olutala kertoo: Miten 8 % kauppamyyntiraja vaikuttaisi olueen?
STT:n mukaan hallitusneuvoitteluissa on päätetty nostaa kaupassa myytävän alkoholin prosentti 5,5:stä kahdeksaan. Mitä tämä tarkoittaisi oluen kohdalla?
Olut on Suomen ehdottomasti suurin alkoholituoteryhmä ja eniten sitä myydään alle 5,5 vahvuudessa. Suomessa alkoholin ja sitä kautta oluen kulutus painottuu kotona nautittuun juomaan, kun taas ravintolakulutus on vain kymmenisen prosenttia kokonaiskulutuksesta. Samalla sekä oluen yksityistuonti että etäosto kasvaa koko ajan.
Viimeksi päivittäistavarakaupassa myytävien alkoholijuomien vahvuutta on nostettu vuonna 2018 uuden alkoholilain yhteydessä kun raja nousi 4,7 %:sta 5,5 %:iin. Samalla vapautui valmistustapa ja näin myös tislepohjaiset juomat, kuten perinteinen lonkero ja rtd-juomat (ready to drink) löysivät tiensä kauppoihin.
Taloustutkimuksen kyselyssä(joulukuu 2022) 80 % kuluttajista oli sitä mieltä, että vuoden 2018 uudistus oli hyvä ratkaisu. Suomalaisten asenteet ovat muuttuneetkin sallivammaksi alkoholin myynnin kohdalla samaan aikaan kun alkoholin kokonaiskulutus laskee. Ulkomailta tilataan entistä enemmän mietoja alkoholijuomia ja matkaillaan maissa, missä kaiken vahvuiset juomat ovat kaupan valikoimissa edustettuna, joten on totuttu myös ostamaan kaikenlaisia mietoja alkoholijuomia eri kanavista. Suomalaisten alkoholijuomakulutus on hieman alle 10 l (sataprosenttista alkoholia) vuodessa joka on eurooppalaisittain matalahko luku. Useiden mittareiden mukaan suomalaiset ovat valmiita viinien tuloon kauppoihin, jonka osoittaa mm. Päivittäistavarakauppa ry:n joulukuussa 2022 Taloustutkimuksella teettämä tutkimus, jossa 65 % suomalaisista olisi valmiita viinien kauppaan tuloon.
Hallitusneuvotteluissa nyt päätetty alkoholijuomien kauppavahvuusrajan nosto kahdeksaan prosenttiin on ilmiselvä kompromissi viinejä kauppaan ajaneen Kokoomuksen ja asiaa vastustaneen Kristillisdemokraattien välillä. Panimoille ja oluen maahantuojille kaupassa myytävän alkoholin vahvuuden muutos 5,5 %sta kahdeksaan prosenttiin olisi positiivinen. Vain pieni määrä oluita jäisi pois kauppavalikoimasta, kahdeksan prosentin vahvuus kun toisi kaupan myyntiin mm. suuremman valikoiman IPA-oluita, barley wine- ja doppelbock-oluita sekä muita, nyt poissaolollaan loistavia oluttyylejä.
Pienpanimoliiton puheenjohtaja Jyri Ojaluoma näkeekin tässä kotimaisille pienpanimoille suuria mahdollisuuksia varsinkin sesonkioluiden sekä yksittäisten oluttyylien mm. tupla-IPA:n kohdalla.
Panimoiden ja maahantuojien kohdalla korkeintaan kahdeksan prosenttisten oluiden tulo ruokakauppojen valikoimiin tarkoittaisi myös erilaista kokonaishallintaa omien tuotenimikkeiden ja hintapisteiden kohdalla. Nyt yli 5,5 -prosenttisia oluita tehdään useimmiten suhteessa hyvin paljon vähemmän, niiden myyntikanavien ollessa oma myymälä ja/tai ravintola, Alko sekä ravintolat, joissa katerakenne ja vaadittu volyymi voi olla hyvin eri kuin päivittäistavarakaupan puolella. Panimoiden kokonaisportfolio luultavasti muuttuisi paljonkin, kun myös vahvojen oluiden volyymit nousisivat. Toisaalta oluessa kuluttajat ovat tottuneet jo ostamaan päivittäistavarakaupan puolella korkeintaan 5,5 % olutta ja kaupan puolen valikoimat ovatkin suurimmalta osalta edelleen vaaleaa lageria. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten oluen myynti muuttuisi kategorian sisällä – ja muuttuisiko se? Joka tapauksessa panimoille ja maahantuojille tämä olisi myös mahdollisuus tuoda kauppoihin entistä monipuolisemmin oluita. Tätä mieltä on myös Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuliiton toimitusjohtaja Tuula Loikkanen:
”Kaikki byrokration purkaminen on hyväksi ja näemme, että laajempien valikoimien ja uusien oluttyylien kauppaantulo on panimoille ehdottomasti postiivinen asia”.
Toisaalta, uusi prosenttiraja vaikuttaisi nyt Alkoissa myytävien ja usein yksityistuontina maan rajojen ulkopuolelta ostettujen vahvojen lager-oluiden asemaan. Näistä monet ovat valmiiksi kahdeksanprosenttisia ja hieman yli menevistä olisi kohtuullisen helppo tehdä uuden kauppavahvuuden mukaisia, joten kotimaisten vahvojen, noin 8 %:sten lagereiden myynti kaupoissa on hyvin odotettavaa. Näiden lisäksi Pienpanimoliiton Ojaluoma miettii myös vahvojen ulkomaalaisten halpojen lager-olueiden markkinaryntäystä, joka ei ole toivottavaa.
”Tosin en usko, että tämä tulee vaikuttamaan huomattavasti ihmisten kulutustottumuksiin, suomalaiset ovat tottuneet nauttimaan oluensa noin viisiprosenttisena”.
Kokoomus nosti jo vaaleissa viinien kauppaantulon yhteydessä alkoholiveron noston ja yksi ydinkysymys oluesta puhuttaessa onkin se, miten paljon veroa nostettaisiin tässä yhteydessä. Tämä vaikuttaa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton Loikkasen mielestä suoraan siihen, miten paljon hyötyä kotimaisille panimoille kauppavahvuusrajan nostosta olisi:
”Jos alkoholiveroa nostetaan kautta linjan huomattavasti, hyöty kotimaiselle tuotannolle on vähäinen, koska hinnat nousevat niin paljon, että kuluttaja hakee tulevaisuudessakin olutta yksityistuonnilla tai tilaa ulkomailta”.
Samaan aikaan Loikkanen nostaa esille epätasa-arvoisen kohtelun ja verotuksen kotimaisten ja ulkomaisten tuottajien ja alkoholijuomakategorioiden kesken, nythän viinin vero määräytyy litraa kohti ja oluen alkoholin määrän mukaan. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton mukaan alkoholiasioita tulisi katsoa laajemmin kuin vain prosenttien kautta ja siellä toivotaankin uuteen hallitusohjelmaan toimenpiteitä nykyistä vahvemman elinkeinopoliittisen pohjan luomiseksi koko juoma-alalle.
Vielä on epäselvää, miten uusi mahdollinen 8 %-kaupparaja vaikuttaisi ravintoloiden ja panimoiden ulosmyyntiin. Pienpanimoliiton Ojaluoman mielestä tässä olisi hyvä sauma muuttaa myös panimomyymälöiden ulosmyyntiprosenttikatto niin että kaikkia panimoiden oluita voisi myydä ulos vahvuudesta välittämättä. Samalla on väläytelty etämyynnin mahdollista helpottumista, minkä puolella ovat sekä Pienpanimoliitto että Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto, asian ollessa epäreilu kotimaisten ja ulkomaisten yritysten välillä.
Lopuksi voi miettiä, miksi Suomessa alkoholipolitikka korostetusti pyörii kauppamyynnin prosentin ympärillä sen sijaan että tarkastellaan asiaa kokonaisuutena. Hallitusneuvotteluissa mainittu päivittäistavarakaupan alkoholiprosentin nosto 8 % olisi askel oikeaan suuntaan, mutta alalla toivotaan koko alkoholipolitiikan tarkastelemista laajemmin ja huomioimaan päätösten vaikutus sekä kotimaisen olutalan työllisyyteen että elinvoimaisuuteen.
Kuva: Anikó Lehtinen
