Näkökulma: Pienpanimoiden muuttoralli vaikuttaa kaupunkien vetovoimaan
Pienpanimoiden sijainnissa pääkaupunkiseudulla on tapahtumassa useita muutoksia, jotka vaikuttavat myös kaupunkien vetovoimaan ja juomamatkailuun.
Lähikuukausien aikana olemme saaneet lukea erilaisista pienpanimomuutoista ja muuttoaikeista pääkaupunkiseudulla. Ennen helsinkiläinen Etko Brewing on muuttanut Keravan Klondykeen ja avaa taproominsa ensi viikon lopussa. Tätä seuraa huhujen mukaan myös Salama Brewing, tosin panimo ei ole huhua virallisesti vahvistanut. Helsingin Uutisten mukaan Pitäjämäellä sijainnut Husky Brewing ottaa haltuunsa Etkon vanhan kiinteistön ja suunnittelee samalla panimoa Itäkeskukseen. Olarin Panimon muuttouutista on odotettu hartaasti ja selvää on, että ainakin ravintola on kohoamassa Vallilan Konepajalle, vaikka monet uskovat panimonkin sinne siirtyvän. Espoolaisen Keran Hallien purkutyö on aloitettu, joka tarkoittaa sitä, että 8-Bit Brewing, Tired Uncle Brewing Co. ja Masis Brewery joutuvat lähtemään kiinteistöstä ensi vuonna. Toki vastakkaisia uutisiakin on kuultu, espoolainen Fat Lizard Brewing Co. perui muuttoaikeensa ja pysyy Otaniemessä.
Panimolle muutto on iso asia, joka vaikuttaa oluiden saatavuuteen ja määrään, onhan laitteistoiden siirtely raskasta hommaa ja muutto pitää suunnitella niin, että olutsammiot ovat tyhjiä kuljetuksen aikana, joten tuotantokatkokseen pitää varautua pitkälti etukäteen. Muuttoon liittyy tietysti myös hyvin paljon muutakin hoidettavaa ja säädettävää. Kuluttajalle panimon muutto on suru ja ilo, moni menettää lähipanimonsa ja toisaalta se muuttaa uusien kuluttajien iloksi.
Markkinoinnillisestikin muutto aiheuttaa vaivaa, uusi sijainti pitää tehdä kuluttajille tiettäväksi. Panimolle sijainti on tärkeä, koska jos se on kuluttajareittien varrella, lisälitroja voi saada oman myymälän myynnistä, jonka kannattavuus on tottakai eri kuin ulkoisen myyntikanavan kautta. Panimon sijainti on myös korostunut koronavuosien aikana ja jälkeen, koska hyvällä sijainnilla on mahdollista harjoittaa myös ravintolatoimintaa, joka sekä lisää myyntiä että antaa panimolle myös juomamatkailumahdollisuuksia vaikka panimokierrosten ja tastingien muodossa. Siksi moni panimo etsiikin tiloja, johon oluenystävän on mahdollista tulla paikan päälle vierailulle.
Kaupunkien imagon näkökulmasta tarkasteltuna panimoiden sijainti on tärkeä, koska juomamatkailu on nouseva ala. Espoo on pitkään ollut Suomen epävirallinen panimokaupunki, ja nyt näyttää siltä, että tämä arvonimi siirtyy muualle, riippuen tietysti mihin mm. Keran Hallien pienpanimot ja Olarin Panimo muuttavat. Espoon alueen panimot ovat hyödyntäneet panimoiden läheistä sijaintia lähivuosina mm. yhteispanimokierroksilla ja läheiset sijainnit Keran hallien ja Otaniemen panimoilla ovat tuoneet niin nimeä kuin kuluttajavirtaakin Espoolle, jota on hyödynnetty myös kaupungin viestinnässä.
Helsinki ei ole samalla lailla profiloitunut panimokaupungiksi, vaikka historiaa on runsaammin ja pienpanimoitakin useita, mm. CoolHead Viikissä, Mad Hopper Taka-Töölössä, Vallilan Panimo, ja Stadin Panimo Suvilahdessa monien ravintolapanimoiden lisäksi. Tosin nyt tilanne voisi muuttua, jos panimoiden määrä vielä kasvaa. Norteconin Keskustan Elävyysindeksi -selvityksestä näkyy, että Helsingin keskustan suomalaisten tekemät kävijämäärät ja -ajat ovat laskeneet reippaasti kun verrataan vuosia 2019 ja 2023, samaan aikaan kun vaikka Tukholmassa ja Oslossa kävijämäärät ovat nousseet. Voisiko sopivasti sijanneilla pienpanimoilla osaltaan nostaa Helsingin keskustapisteiden kiinnostavuutta kotimaisten ja ulkomaistenkin matkailijoiden mielessä ja miettiä kaupungille vaikka omia panimoreittikarttoja vierailijoiden ja paikallisten iloksi – tätä kannattaa miettiä.
Vaikka Helsingissä ja Espoossa pienpanimoita on monia, Vantaalla toistaiseksi kaupungin ainoa pienpanimo on ollut Tammiston K-Citymarkettiin vuonna 2021 perustettu Rosendahl Brewery. Vantaalla olisikin tässä kiinnostava paikka houkutella pienpanimoita kaupungin alueelle – näin saataisiin kaupunkiin juomamatkailijoita kiinnostavaa sisältöä kolmanteen pääkaupunkiseudun kaupunkiin. Ja koska panimot sijaitsevat tai muuttavat myös lähiseuduille Tuusulaan ja Keravalle, miksi ei tehdä yhteistyötä monen paikkakunnan kesken!
Pääkaupunkiseudulla sijaitsevia panimoita voisi hyvin käyttää keskitetysti juomamatkailuun, koska juomamatkailun kehittäminen kannattaa koko aluetta – tutkimusten mukaan juomamatkailijat hyödyntävät alueella myös runsaasti muita palveluja. Juomayrittäjien näkyvyys ruoka- ja juomamatkailumainonnassa on vielä hyvin vaihtelevaa. Tiiviimpi yhteys paikallisen matkailuorganisaation ja juomayritysten välillä olisi tärkeää, mutta usein se on myös kiinni matkailuorganisaation halukkuudesta, yleisesti katsoen edelleen osa kotimaanmatkailuorganisaatioista ei tunnu arvostavan juomia matkailuvaltteina.
Vaikka suurin syy sekä kotimaiseen että ulkomaiseen juomamatkailuun on makujen kokeminen, sieltä löytyy myös muita seikkoja, joiden varaan voi vaikka pienpanimo- tai tislaamovierailuja rakentaa. Matkailija haluaa kokea ja oppia uutta, juomaan ja itse alueeseen liittyvää täsmätietoa. Samalla hän haluaa myös nauttia ympäristöstä ja tietysti tavata juomantekijää, jolloin tuotteesta tulee hänelle henkilökohtaisempaa. Jos nämä kaikki osa-alueet onnistuvat, syntyy ainutlaatuinen muistijälkikokemus, joka kantaa myös tulevaisuuteen, se antaa positiivisen laatumielikuvan niin panimoista kuin kaupungista, missä se sijaitsee. Pienpanimoita kannattaa siis hyödyntää myös kaupungin imagon rakentamisessa, juomamatkailu kun kiinnostaa sekä kotimaisia että ulkomaisia turisteja – näin saadaan lisää pöhinää pääkaupunkiseudulle!
Kuvat: Anikó Lehtinen
Katso lisää:
