Näkökulma: Miksi haluamme juoda “eurooppalaisittain”?
Vuoden aikana olemme paljon puhuneet suomalaisista juomatottumuksista verrattuna eurooppalaisiin juomatapoihin, samalla kun keskusteltiin vahvempien alkoholijuomien tuomisesta marketteihin. Tähän mystiseen eurooppalaiseen juomatapaan viittaavat niin poliitikot, kaupan edustajat kuin mediakin. Nyt onkin hyvä tarkastella, miksi me suomalaiset ajattelemme, että olisimme alkoholinkäyttäjinä jotenkin juntimpia kuin eurooppalaiset. Miksi haluamme juoda kuin ”eurooppalaiset” ja onko ”eurooppalaista juomatapaa” edes olemassa?
Eurooppa on iso alue, jossa asustaa monenlaista kansaa, jo siksi ”eurooppalainen juomatapa” on määritteenä epämääräinen. Jos katsotaan Euroopassa alkoholin kulutusta asukkaittain laskettuna, Suomi on kaukana kärjestä. Meillä nautitaan vuodessa vähän vajaa 9 litraa (100-prosenttista alkoholia) per kansalainen, kun samaan aikaan Tsekin Tasavallassa, Saksassa, Irlannissa ja Espanjassa juodaan reippaasti yli 10 litraa asukkaittain, Euroopan keskiarvonkin ylittäessä Suomen kulutuksen. Jos määrän perusteella siirryttäisiin eurooppalaisiin juomatapoihin, se tarkoittaisi, että Suomen pitäisi lisätä runsaasti henkilöperusteista alkoholinkulutustaan. Tätä tuskin kukaan tarkoittaa.
Usein eurooppalaisilla juomatavoilla tarkoitetaan, että juotaisiin vähän kerrallaan, “sivistyneesti”. Kun sitten tarkastellaan erilaisten kansallisuuksien juomakäyttäytymistä, sieltä paljastuu ihan samanlaisia juomakäytöseroja kuin meilläkin. Jos joku on ollut vaikka Isossa-Britanniassa, ei voi väittää että siellä oltaisiin yhtään “eurooppalaisempia” kuin Suomessakaan – osa juo hillitysti ja osa ei todellakaan. Päihdekäyttäjiä on joka kulttuurissa, emme me nouse tilastoissa merkittävästi esille tässäkään määritelmässä. Suomessa THL:n mukaan sekä säännöllinen eli vähintään viikoittainen alkoholinkäyttö on vähentynyt että humalajuominen on useimmissa väestöryhmissä vähäisempää kuin ennen.
Usein taas juomakategoria määrittää sen mitä ajattelemme maan juomakulttuurista. Ihailemme vaikka viiniorientoitunutta Ranskaa, jossa “hienostuneesti nautitaan viiniä”. Monasti tuntuukin, että Suomessa eurooppalaisella juomatavalla viitataan nimenomaan viininjuomiseen – luultavasti, koska viini on meillä aina ollut tuontituote ja siksikin hienommaksi koettu. Kuitenkin, perinteisissä viinimaissa juomaa kulutetaan sekä oikein että päihdekäyttöön, niin kuin kaikkia alkoholin lajeja. Meillä Suomessa ehdottomasti kulutetuin alkoholituoteryhmä on noin 5-prosenttinen olut, joka on kaikkia alkoholituoteryhmiä tarkastellessa miedoimpia isoja alkoholikategorioita, joten se on myös prosenttia katsoen kansanterveydellisesti hieman terveellisempi kuin esim. viini, jos nyt asiaa halutaan näin tarkastella.
Ne väittämät, että suomalainen juo aina vaan känniin, alkoholin maulla ei meille ole välillä ja olisimme juomakäyttäytymisessämme jotenkin juntimpia kuin muut eurooppalaiset, ovat myyttejä, joiden perusta löytyy jo ennen kieltolakia, 1800-luvun kansallisaatteen kehityksestä, jolloin luotiin suomalaisen ”nuhteettoman” kansan mielikuva, johon raittius kuului. Lisäksi alkoholin kulutus ja -kulttuuri on muuttunut merkittävästi noista ajoista, Suomessakin. Päihdekäyttöä esiintyy ja se on traagista niin käyttäjälle kuin hänen läheisilleekin, mutta koko väestöä tarkastellessa Suomessa alkoholinkäyttö on laskenut jo vuodesta 2007 lähtien.
Suurin osa nykysuomalaisista on ihan samanlaisia kohtuukäyttäjiä kuin suurin osa Euroopan alueella asuvista kansoista. Olisikin aika ehkä lopettaa viittaamasta mystiseen “eurooppalaiseen juomatapaan” – jota ei ole olemassa – ja ajatella meistä itsestämme, että nykyinen suomalainen juomatapamme on aivan hyvä.
Julkaistu lyhennettynä 2/24 Olutposti-lehden pääkirjoituksena.
Kuva Maria Markus
*THL
