Naiset oluenpanijoina
Vaikka olut koetaan usein miesten juomaksi ja useimmat julkisuudessa esiintyvät oluentekijät ovat miehiä, naisten rooli on merkittävä historiassa sekä oluenjuojina että oluenpanijoina.
Olut on ollut osa naisten töitä jo niin muinaisessa Sumerissa että Egyptissäkin, jossa laki jopa kielsi miehiä myymästä tai tekemästä olutta. Egyptissä oluenpano edisti myös tasa-arvoa, koska naiset saattoivat ostaa valmistamansa oluen myymisestä saamillaan rahoilla tavaroita siinä missä miehetkin. Olutvalikoima oli seinäkaiverrusten ja papyryskääröjen mukaan muinaisessa Egyptissä monipuolinen ja naisia kunnioitettiin oluenpanijoina.
Myöhemmin Euroopassa naiset ovat niin panneet olutta ja pitäneet olutkapakoitakin kautta aikain. Englannissa olutta tekeviä naisia kunnioitettiin ja kutsuttiinkin esim. brewstereiksi tai alewifeiksi. Oluella naisten pystyivät tienaamaan rahaa ja se oli elinkeinona hyvä varsinkin leskille tai muuten vaikeissa olosuhteissa. Varsinkin maissa, joihin katolinen uskonto ei pysyvästi kotiutunut, naisilla oli teollistumiseen asti iso rooli oluen valmistuksessa.
Suomessa, missä katolinen uskonto ja luostaripanimot eivät myöskään ikinä yleistyneet, naiset ovat olleet muun Euroopan tapaan oluentekijöitä. Olut oli osa keittiön töitä ruuanvalmistuksen lisäksi. Jopa emännän luonteen saattoi määritellä oluen avulla – Suomesta löytyy sananlaskuja, joissa kerrotaan lempeän emännän paneman oluen olevan makeaa ja kiukkuisen emännän oluen maistuvan taas happamalta.
Oluenteon teollistumisen aikaan naiset painuivat hieman unholaan oluentekijöinä ja heille oluttehtaissa lankesi lähinnä enemmän pullottajan tai muun mekaanisen työn tehtäviä, miesten johtaessa panimotoimintaa ja toimiessa panimomestareina. Tähän osaltaan vaikutti myös yhteiskunnan rakenteen muutos ja kaupungistuminen.
Panimoliitto kertoo, että naisten määrä on nykyään kolmannes panimoiden työvoimasta ja heitä työskentelee panimoissa hieman enemmän kuin alalla yleensä. Kaiken kaikkiaan Suomessa työskentelee 17 panimomestarin koulutuksen saanutta naista, joka on tällä hetkellä 35% kaikista suomalaisista panimomestarikoulutuksen suorittaneista.
Naiset ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat yhä suomalaisten oluenjuontiin oluentekijöinä niin vastaten oluen valmistuksesta, kuin myös tuotekehitys-, laadunvarmistus- ja johtotehtävien kautta.
Hyvää naistenpäivää ja kippis!