Päätoimittajalta: Näin pidän oluttastingin
Oluen monipuolisuudesta on hauska nauttia erilaisten tastingien muodossa. Tastingeja voi järjestää myös itse sekä ammattilaisena että kuluttajana, koska siinä pääsee keskittymään oluen makuun ihan toisella tavalla. Lue Olutpostin Anikón omakohtaiset vinkit tastingien järjestämiseen (ja päteväthän nämä vinkit myös muihin kuin oluttastingeihin)!
Pidän paljon oluttastingeja, sekä ruuan kanssa että ilman. Joskus vuosi sitten laskin, että olen puhunut oluesta jossain muodossa vuosittain yli kahdelletuhannelle ihmiselle, eli tässä yli parinkymmenen vuoden panimo-ja oluturani ajan yli neljällekymmenelletuhannelle ihmiselle.
Käyn myös itse paljon sekä toimittajan että kuluttajan ominaisuudessa tastingeissa ja välillä näen, miten pienet asiat saavat koko tastingin menemään loistavasti tai aivan pieleen. Ajattelinkin nyt jakaa omat vinkkini siitä, miten kannattaa pitää hyvä oluttasting. Nämä ovat sitten minun vinkkejäni, joten jos olet eri mieltä, se sallittakoon.
Mielestäni kaksi tärkeintä asiaa tastingissa on tarinallisuus ja se että lasiin saa olutta heti alussa. Tarinat muistetaan parhaiten ja jos olutta on heti lasissa, niin tasting alkaa rennosti, koska ihmiset saavat heti myös fiiliksen mausta eivätkä kärsimättömänä odota sitä ensimmäistä olutta. Koska maistamaanhan tastingiin on tultu, eikö?
Täytyy aina nimittäin muistaa, että tasting ei ole luento tai koulutustilaisuus, vaan nimenomaan moniaistillinen esitys. Maistelijat pitää ottaa heti haltuun kaikilla aisteilla – siksi olutta käteen ja joku iskevä, hauska aloitus saa tastingin heti vauhtiin.
Käytännön järjestelyt
Ensin ihan käytännön järjestelyt (vinkki: nämä samat asiat olen listanut toisessa olutkirjassani Niin Monta Olutta).
Järjestä olutpruuvi
Valitse pruuvillesi teema, joka voi olla eri oluttyylien esittely, sesonki (esim.jouluoluet), alueellinen (tietty maa/maanosa), väri (tummat oluet), tai eri oluttyypin variantit. Oluisiin vihkiytyneet voivat myös tehdä pruuveja samoista oluista eri-ikäisinä. Voit rakentaa olutpruuvin myös oluiden eroavaisuuksien varaan, jolloin voidaan vertailla joko eri oluttyyppejä keskenään tai saman oluttyypin oluiden eroja.
Hyviä perus-pruuviteemoja ovat:
- Eri oluttyypit: esimerkiksi pils, vehnäolut, IPA, hapanolut ja tumma olut kuten portteri
- Jonkun maan oluet: esimerkiksi englantilaiset, yhdysvaltalaiset tai belgialaiset. Tai suomalaiset!
- Olutmatka Eurooppaan/Jenkkeihin tms.
- Oluttyypin alueelliset erot: esimerkiksi eri maiden tai maanosien IPA-oluet, vehnäoluet, hapanoluet tai lager-oluet
- Tummat oluet tai vaaleat oluet
- Hyvin humaloidut oluet tai ei-humaloidut oluet
- Sesonkioluet, esim. jouluoluet
- Saman oluttyypit eri oluet, vaikka erilaiset IPA-oluet
- Samalla humalalla humaloidut erilaiset oluet
- Eri hiivakannoilla tehdyt muuten samatyyliset oluet (esim. vaalea ale, lager, vaalea maustamaton hapan jne)
- Eri ikäiset oluet (vaikka imperial stoutin eri vuosikerrat)
- Saman panimon eri oluttyylit
- Sama oluttyyli eri panimoilta
Olutmaistelun voi järjestää joko avoimena, puolisokkona tai täysin sokkona. Avoimessa pruuvissa kaikki tietävät maistettavat tuotteet etukäteen. Puolisokossa tiedetään tuotteet myös, muttei niiden järjestystä. Täysin sokossa maistelussa tuotteet tulevat täytenä yllätyksenä. Itse suosittelen viihteellisessä tastingissa puolisokko- tai avointa pruuvia, näin pystytään paremmin syventymään oluiden luonteeseen eikä aika mene olutmerkkien arvailemiseen. Samalla puolisokossa tai avoimessa pruuvissa mukaan saa paljon tarinaa panimoista ja oluista.
Olutpruuviin kannattaa valita arvioitavaksi 4–6 olutmerkkiä. Oluiden maistelu etenee aina kevyestä tuhdimpaan, vaaleammasta tummempaan. Huomiota kannattaa kiinnittää oluen alkoholipitoisuuteen, hedelmäisyyteen ja maltaan mahdolliseen paahteisuuteen. Maista aina katkeruudeltaan miedompi olut ensin.
Oluiden valinta
Usein kuluttajatastingeissa mennään Alkon/ravintolan/päivittäistavarakaupan valikoimalla, josta pyrin valitsemaan aina sekä klassikkoa että modernia vaihtoaehtoa. Mietin aina oluet maun, laadun ja tarinnallisuuden pohjalta niin, että yleisö saa erilaisia makuja ja tarinoita. Kun mukana on historialtaan ja iältään erilaisia panimoita, yleisö saa laajemman kattauksen olutkulttuuria. Jos on mahdollista, ujutan mukaan jonkun erikoisemman oluen, mutta tässäkin mennään yleisön ehdolla – eri tuotteet kokeneelle oluttastingyleisölle kuin yrityksen tykypäivään.
Varaa olutpruuviin mukaan:
- Tulppaanin muotoiset lasit, aromilasit tai viinilasit, jokaiselle oluelle omansa.
- Tarkista etukäteen, että oluet ovat kylmässä. Mitä vaaleampi ja vähemmän alkoholia sisältävä olut, sen kylmempänä se tulee tarjota.
- Katso lämpötiloista ja oluen tarjoilusta lisää TÄÄLTÄ!
- Varaa jokaista maisteltavaa olutta noin 5–10 cl/hlö. Kaada pruuvioluet maltillisella vaahdolla, koska liian paksu vaahto vaimentaa maistamiskokemusta tuoksujen osalta.
- Varaa patonkia/voileipäkeksejä ja hiilihapotonta vettä laseineen makuhermojen neutralisoimiseen.
- Voit myös tulostaa Olutpostin oluenarviointilomakkkeen pruuvin avuksi (TÄÄLTÄ). Halutessasi käytä avuksi oluen aromipyörää, joka on oluenarviointilomakkeen toisella puolella.
Olut ja ruoka -pruuvien järjestäminen
Olut ja ruoka -pruuvin tavoitteena on löytää yhdistelmiä, jotka maistuvat vielä paremmalta yhdessä kuin erikseen. Itse pidän mieluusti olut- ja ruokatastingeja, koska on parasta syödä samalla, kun juo. Jos osallistun tastingiin kuulijana, niin silloinkin valitsen mielellään tastingeja, jossa on ruoka läsnä, koska minusta kaikki juoma maistuu paremmalta ruuan kanssa. Tosin pidän myös kahden juoman yhdistämisestä tastingissa, kuten vaikka viskin ja oluen.
Ruuan ei tarvitse olla valmistettua, vaan voit hyödyntää valmiita elintarvikkeita kuten juustoa, leikkeleitä, suklaata, karkkia ja jäätelöä.
Valitse olut ja ruoka -pruuville teema:
- Joku maa, sen oluet ja ruuat, vaikkapa Italia
- Raaka-aine, vaikka makkara, suklaa, juusto, karkki, kakku, jäätelö
- Sesonki, esim. jouluruuat
- Erilaiset pizzat ja oluttyypit
- Jälkiruuat ja erilaiset oluet
- Ruokatyyli, vaikka katuruoka ja sen kanssa sopivat oluet
- Ruokaperinne, vaikka eurooppalaiset pubiruuat
- Abstrakti teema, rakkausruuat ja olut
Valitse arvioitavaksi 4–6 olutta ja 4–6 ruokapalaa. Oluita ja ruokapareja voidaan maistella yksi olut kerrallaan keskustellen. Huomiota kiinnitetään olut ja ruoka -parin yhteensopivuuteen ja makuharmoniaan.
Varaa maisteluun samat varusteet kuin olutpruuviinkin. Varaa lisäksi ruoka-aineet. Varaa myös mahdollisuuksien mukaan ruokalautanen, pikkuhaarukat ja lautasliinoja sekä leipää tai voileipäkeksejä suun neutraloimiseen.
Olut ja ruoka -tastingissa maistata näin:
- Ensin maistetaan pelkkä olut ja arvioidaan pelkkä olut.
- Maista sitten yhdessä ruokaa ja olutta. Laita ensin suuhun ruoka. Kun olet nielaissut ruuan, siemaise heti olutta perään ja arvioi molemmat maut yhdessä. Maistuuko jompikumpi enemmän? Onko oluen maku parempi ruuan kanssa vai ilman? Onko ruuan maku parempi oluen kanssa vai ilman?
- Tavoitteena kun on löytää yhdistelmiä, jotka maistuvat yhdessä paremmilta kuin erikseen.
Tastingissa puhuminen
Sitten itse tastingin pidosta ja siellä puhumisesta. Ensin todettakoon, että kaikki tekevät sen omalla tavallaan, joten minä kerron, miten minä teen sen, kun puhutaan nimenomaan kuluttajille pidettävistä tastingeistä (kun opetan ravintola-alan tai päivittäistavarakaupan ammattilaisia tai alan opiskelijoilta, asiat menevät eri lailla, koska silloin oppiminen ja sen työssähyödyntäminen on tärkeää, kun taas kuluttajatastingeihin tullaan nauttimaan).
Kuluttajatastingeissa minusta on ensinnäkin tärkeää, että ihmisillä on olutta kädessään heti alussa, koska se herättää tunnelman ja vapauttaa kielenkannat kyselemään lisää heti alussa. Eli kaadan ensimmäisen oluen heti tastingin alkaessa. Näin ihmiset saavat heti mitä ovat odottaneet, koska kyllähän tastingjuttujen lisäksi halutaan maistaa sitä olutta.
Oman kokemukseni mukaan ei kannata käydä oluen valmistusta mitenkään perusteellisesti läpi, koska se ei jää mieleen, jos ei oluesta mitään tiedä. Kannattaa mieluummin kertoa mielenkiintoisia yksityiskohtia tai knoppitietoja vaikka raaka-aineista tai prosessista, tyyliin ”tummissa oluissa käytettävä ohramallas paahdetaan samalla lailla kuin kahvipavut ja siitä tulee oluen tumma väri”. Jos taas yleisössä on jo paljon oluesta tietäviä, kerron valmistuksesta yksityiskohtia, kuten vaikka miten veden ph vaikuttaa humalan aromien makuun tai mallastuksen yksityiskohtia. Tärkeää on siis tuntea yleisönsä – itse otan aina mahdollisuuksien mukaan etukäteen selvää, ketä tastingiin tulee, puhutaanko kuluttajille vai yleisölle, jolle oluen salat ovat jo tuttuja. Mietin kohderyhmän mukaan tarinani. Yleisön tietotasosta saa aika myös nopeasti tuntumaa, kun kyselee hieman jo ensimmäisen oluen kohdalla kuka tekee olutta ja moniko on panimoissa käynyt.
Mielenkiintoista on, että tastingissa pidetään luvuista, vaikka kukaan ei niitä jälkikäteen muista, joten sellaiset yksityistiedot kuten ”yhdessä olutpullossa on 1000 ohranjyvää”, tai ”olut on 8000 vuotta vanha” ovat aina kuulijoista mielenkiintoisia. Jos olueen liittyy henkilökohtaisia tarinoita, ne ovat aina parhaita, joten varsinkin panimoyrittäjien kannattaa suosia näitä, esim. ”olut on nimetty tyttäreni mukaan” tai ”olen itse laittanut chilit tynnyriin kypsymään stoutin kanssa”. Ja vaikka ei olisi olutta itse tehnytkään, siihen voi sitoa jonkun henkilökohtaisen muiston, jonka avulla saa ihmisiä muodostamaan omia tunnesiteitä olueen. Itse kerrron paljon omaan oluthistoriaani liittyviä juttuja sekä valmistus- että nautintapuolelta. Hyödynnän omaa panimotyöhistoriaani valikoidusti sen mukaan, millainen yleisö on.
Oluita kannattaa maistattaa noin 15 minuutin välein, niin saa hyvin sen tastingin peruskeston eli 1-1,5 tuntia rytmitettyä. Jos on paljon oluita ja lyhyempi aika, niin kannattaa laittaa sitten 10 minuutin välein. Tarkeintä on, että olutta maistatetaan tasaisesti koko tastingin ajan, EI niin, että ensin alustetaan kuivin suin pidempi aika ja sitten vasta maistetaan. Yleensä näin toimimalla ihmiset ovat kärsimättömiä, kun odottavat olutta, jota ei heti tule, ja loppuun tulee kiire maistattaa oluita. Tarinat painuvat myös oman kokemukseni mukaan paremmin mieleen, jos on olutta lasissa.
Tasaisin väliajoin maistattamiseen tulee aika hyvä rutiini, kun jaksaa treenata aikatauluttamista jokaisessa tastingissa. Itse teen sen jo niin automaattisesti, etten edes huomaa. 15 minuuttia on muuten hyvä aika maistattaa olutta – niin nopeimmat ovat jo juoneet oman oluensa mutta hitaammatkin ehtivät vähän nautiskella ennen seuraavaa.
Itse keskustelen todella paljon yleisön kanssa, kysyn aina mielipiteen jokaisesta oluesta ja kyselen myös muita olueen liittyviä knoppitietoja (Miten paljon olutta juodaan Suomessa? Mikä on yleisin oluenkäyttötilanne vain Suomessa?). Kysymysmuodossa asiat painuvat enemmän ihmisten mieleen, koska he joutuvat pohtimaan niitä hetken. Samalla saadaan ihmiset keskustelemaan enemmän, ettei tunnelma ole liian koulumainen. Itse en halua luennoida oluesta, vaan haluan olla tosi helposti lähestyttävä tastingeissa. Keskustelu on nimittäin tastingeissa parasta, siinä oppii aina itsekin.
Omat lempiaiheeni ovat olutjutustelussa historia, kulttuuri, sanojen alkuperä, maku ja ruoka, mutta jokaisella voi olla oma lempiteemansa. Minusta historia on mielenkiintoista ja siksi ammennan omia olutjuttujani sieltä. Pidän nimenomaan ihmiskohtaloiden kertomisesta ja siitä miten ne linkittyvät olueen. Kerron myös paljon erilaisten olutsanojen alkuperästä, vaikka mistä sana olut on tullut Suomen kieleen. Jos ei historia tunnu omalta alalta, voi kertoa juttuja myös laajemmin valmistuksesta. Itse kerron oluen valmistuksesta nimenomaan maun kannalta ja yritän pitää tekniset yksityiskohdat minimissä. Kerron aina myös jokaisen oluen kohdalla sen ruokakäytöstä, onko hyvä ruuanlaittoon tai mihin ruokiin olut sopii. Jos oluesta löytyy ruokatarina, kerron myös sen.
Tastingeissa annan tilaa myös yleisön tarinoille. On luonnollista, että ihmiset haluavat jakaa myös omia, olueen liittyviä tarinoitaan. Haluan, että yleisö ei pidä minua ”opettajana” tai luennoitsijana, vaan mieluummin opastajana, jonka kanssa yhdessä oluen äärellä istuskellen menemme uusiin makuihin ja elämyksiin. Tyhmiä kysymyksiä ei ole, joten kannustan ihmisiä kysymään ja kerron pari omaa oluthistoriani alussa syntynyttä väärinkasitystäni oluesta, ensimmäisen itse tekemäni (täysin epäonnistuneen) oluen tarinan tai muita tarinoita, joista näkyy myös se, ettei kukaan ole seppä syntyessään.
Parasta on, kun ihmiset poistuvat tastingista iloisesti hymyillen ja keskustellen. Jään aina vastailemaan kysymyksiin, koska osa yleisöstä haluaa aina jutella henkilökohtaisesti ja kysellä niin, ettei muut kuule.
Tastingien pito on minusta hyvin tärkeää sekä olutkulttuurin kehittymiselle että oluen yhteisöllisyyden luomiselle. Tastingeissa ihmiset maistavat uusia makuja, oppivat oluen taustoista ja mikä tärkeintä, saattavat tastingyleisön keskeltä löytää uusia ystäviä. Paras tastingsaavutukseni onkin, että eräässä tastingissani pöydällinen tuntemattomia tutustui ja nykyään he maistelevat säännöllisesti oluita yhdessä!
Oma tastingin pito lyhyesti:
- Aina olutta lasiin heti tastigin alussa
- Oluet tahditettuna 10-15 minuutin välein
- Paljon kontaktia yleisöön
- Etukäteen mietittyjä tarinoita kohderyhmän mukaan
Kirjoittaja rakastaa tastingeissa eniten oluen mausta syntyvää keskustelua sekä ihmisten tastingissa heräävää innostusta oluen ja ruuan yhdistämistä kohtaan.
Kuvat Anikó Lehtinen, paitsi omakuva Maria Markus.
Katso lisää tastingeja:
