Miten olutala selviää?
Koronavirus ja hallituksen erilaiset toimenpiteet kriisitilanteen hallintaan saamiseksi tuntuvat huomattavasti sekä panimoiden, maahantuojien, olutravintoloiden ja muiden olutyrittäjien liiketoiminnassa. Tällä hetkellä elämme aikaa, jossa oluen ravintolamyynti on käytännössä pysähdyksissä, ja se vaikuttaa niin panimoiden kuin olut- että muiden ravintoloiden myyntiin. Kaikki oluttapahtumat on peruttu kesään asti, tukkujen kuljetuksia on leikattu ja päivittäistavarakaupan olutnimikkeitä ollaan kuulemma jopa vähentämässä, joten tilanne on muuttunut nopeasti alalla kukoistavasta olutkulttuurista selviytymiskamppailuksi.
Vallitsevan kriisitilanteen takia usea suomalainen panimo ja muu kotimainen oluttoimija kärsii korvaamattomia vahinkoja ja myynnin menetyksiä niin, että niiden toiminta jopa vaarantuu. Monelle suomalaiselle panimolle välttämättömät myyntikanavat ovat vähentäneet tilauksia ja kuluttajat tilaavat luultavasti ihmiskontakteja välttäen entistä enemmän olutta myös ulkomaisista verkkokaupoista.
Olutala on merkittävä työllistäjä, panimot työllistävät suoraan parituhatta henkeä, mutta koko ala myyntikanavineen luo työtä noin 25 ooo suomalaiselle, joten sen vaikutus on ihmisten arkipäivään myös tätä kautta suuri. Hieman yli sadasta panimoista suurin osa on pieniä, alle 10 hengen yrityksiä, joiden liiketoimintaa tilanne koskettaa merkittävästi. Panimoliitto ja Pienpanimoliitto ovatkin ottaneet jo kantaa olutalan yritysten ja työpaikkojen säilymisen puolesta, kuten myös Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry olutalaa läheisesti koskettavan elämysalan puolesta.
Olutposti otti yhteyttä panimoihin ja oluttoimijoihin kysyen, miltä tilanne näyttää, miten panimot ja muut oluttoimijat ovat muokanneet omaa toimintaansa ja tärkeimpänä, mitä valtio ja kuluttajat voivat tehdä, että oluen tuotanto ja myyminen jatkuisi pitkällä tähtäimellä yhtä monipuolisena kuin ennen.
Olutyritykset uuden myyntitilanteen edessä
Suomalaisten panimoiden ja oluen maahantuojien myyntitilanne muuttui käytännössä hetkessä, kun suomalaisten liikkuminen väheni huomattavasti viime viikosta lähtien. Suurimmassa kurimuksessa ovat panimot ja maahantuojat, joiden myyntipainotus on ravintolamyynnissä, koska tällä hetkellä käytännössä ravintoloiden myynti seisoo ja uusia oluita ei oteta sisälle. – Myynnistä noin vajaa puolet pyyhkiytyi pois hetkessä, kertoo oululaisen Maistila panimon Riku Harju. – Näin tuotanto oli nopeasti suunniteltava uudelleen niin, että painopiste on tästä eteenpäin ainakin jonkin aikaa kaupan puolella.
Maahantuonnin osalta tilanne on sama. Uniq Drinks Finland Oy:n markkinointi- ja tuotepäällikkö Jaana Hihnalan mukaan yritys on pyrkinyt myös muokkaamaan portfoliotaan sen mukaan, että painotetaan toistaiseksi tuotteita kauppamyyntiin.
Nokian Panimon oluita menee enemmän päivittäistavarakaupassa, ja panimon toimitusjohtaja Matti Heikkilä näkee myös kaupan puolella muutosta. – Pienet kaupat eivät nyt niinkään myy, koska ne ovat niitä joihin ihmiset pistäytyvät työmatkalla. Nyt kun työmatkoja ei kuljeta, myynti keskittyy enemmän suuriin kauppoihin, joihin mennään varta vasten. Niissä saatetaan taas ostaa enemmän halvemman hintapisteen tuotteita tai oluita, jotka ovat helposti napattavissa mukaan, koska kaupassa ei haluta oleskella turhaan.
Pienet olutkaupat kärsivät tilanteesta, koska ne ovat usein kivijalkamyymälöitä sijaiten keskustassa tai keskustareittien varrella. Kun liikkuminen jalan tai julkisilla vähenee etätyön ja kotonapysymisen ansiosta, nämä myymälät kärsivät eniten oluen vähittäiskaupassa. Pienistä kaupoista ei kuluttajat myöskään yleensä hamstraa korkeamman hintapisteen takia, vaan isoja määriä ostetaan mieluummin marketti-kokoluokan kaupoista monipakkauksissa. Jos siis oluen hamstraus yleistyy, voivat pienet olutkaupat olla entistä suuremmassa pulassa.
Isojen panimoiden ja suurempien pienpanimoiden tuotanto on useimmiten päivittäiskauppapainotteista, joten myynnin lasku ei ole niin välitöntä, vaan se näkyy enemmän myynnin rakenteen muutoksessa. Kaupan puolelta kerrotaan, että olutta ei ole vielä hamstrattu suurissa määrin hyllyiltä, joten kuluttajat luottavat saavansa olutta edelleen. Monesta lähteestä on kuitenkin kerrottu, miten tukkukuljetuksia supistetaan, ja olutnimikkeetkin saattavat vähentyä kaupan puolelta. Tämä on monen panimon mielestä huolestuttava tilanne, koska panimot ja maahantuojat taas keskittyvät nyt nimenomaan kauppamyyntiin. Olarin Panimon Hanna Montonen kertoo, miten on kuitenkin edelleen kauppoihin yhteyttä ottamalla, on mahdollisuus saada tietty osa ravintolamyyntiä korvattua kaupalla.
Tällä hetkellä kuluttajat liikkuvat vähemmän ja tapaavat toisiaan harvakseltaan, ja tämä vaikuttaa myös suoraan oluenjuontiin. Jo ennen tätä tilannetta suomalaiset ovat juoneet Majoitus ja Ravintolapalvelut Ry:n mukaan suurimman osan alkoholista kotona ja tilanne vähentää yhteisöllistä oluenkäyttöä entisestään. – Emme vielä tiedä, miten kuluttaja käyttäytyy, kertoo Fat Lizard Brewing Co.:n Heikki Ylinen, siirtyykö ravintolajuominen koteihin, ja miten se vaikuttaa kuluttajakäytökseen pidemmällä aikavälillä. Omasta myymälästämme on ensi kertaa myös hamstrattu olutta kotiin tavallisena viikonloppuna, yleensä noin suuria määriä menee kerralla vain ennen joulua tai juhannusta.
Omia ravintoloita operoivat Teerenpeli ja panimoravintola Bryggeri Helsinki näkevät tilanteen kestämättömänä. – Asiakaskato on ollut huomattava ja sille ei voi oikeastaan mitään, kertoo Bryggeri Helsingin toimitusjohtaja Olli Majanen. – Olemme toki varautuneet henkilökunnan ohjeistuksilla ja muilla varotoimilla, mainostaneet olevamme auki ja mietimme juuri, miten voisimme myös myydä ruokaa mukaan. Silti, tilanne on huolestuttava. Olen itse ollut 37 vuotta ravintola-alalla, pääsääntöisesti olutravintolapuolella, eikä tämän tyyppistä tilannetta ole ikinä ollut. On vaikea tietää miten tässä käy. Toivon, että suomalaiset nyt suosivat paikallisia tekijöitä ja yksi tukemisen keino on lahjakortin ostaminen ravintolaan tai pienpanimo-oluen ostaminen suoraan panimon omasta myymälästä. Vinkkaan myös kanssayrittäjilleni, että nyt on hyvä ravintoloiden ja panimoiden tykkäillä ja jakaa toisten sosiaalisen median päivityksiä omilla somesivuilla, että nyt luodut uudet tarjoukset näkyvät mahdollisimman monelle kuluttajalle.
Teerenpelin Anssi Pyysing kehuu suomalaisten henkeä tilanteen keskellä. –Omakin tilanteemme on hankala, Teerenpeli-ravintolat ovat iso jakelukanavamme ja ravintoloiden menestyksekäs toiminta elintärkeää. On kuitenkin ollut ilahduttavaa, miten suomalaiset ovat jakaneet olutyrittäjien ja ravintoloiden viestiä ja olleet hengessä mukana.
Pienpanimoihin suuntautunut soittokierros vahvistaa, että panimovierailut ovat peruuntuneet tai peruttu ja henkilöstöä on pyritty siirtämään mahdollisimman paljon etätöihin. Tuotannossa työskentelevät on pyritty suojaamaan niin, että saadaan oluenteko jatkuvaksi. – Panimolla ovat vain ne, jotka tarvitsemme sinne tuotannon jatkumisen takia, kertoo Fiskarsin Panimon Jari Leinonen. – Koska paikalliset ravintolat ovat kiinni, panostamme mekin entistä enemmän kauppamyyntiin.
Tapahtumapuolella tilanne seisoo kesään asti. Kaikki oluttapahtumat ovat siirtyneet, joten odotettavissa on mahdollisesti vilkas tapahtumaloppuvuosi, jos tilanne paranee. Suuret Oluet – Pienet Panimot –tapahtumien Pekka Kääriäinen on odottelevalla kannalla. – Emme vielä tiedä miten kuluttaja käyttäytyy, vaikka tilanne paranisi, ryntääkö hän heti tapahtumiin kun aika paranee vai tottuuko kotonaoloon. Joka tapauksessa täytyy varustautua useimpaan skenaarioon, koska tilanne on näin epävarma. Omien tapahtumien järjestelyä jatketaan samaan malliin, ja yhden tapahtuman ehdimme jo siirtääkin kesäkuun puolelle.
Tapahtumapuolelle on jo aiheutunut tuntuvia rahallisia menetyksiä kevään tapahtumajärjestäjille, ja ruuhkaa, joka tulee aiheuttamaan ylimääräisiä järjestelyitä ainakin tänä vuonna. Saa myös nähdä riittääkö oluttapahtumiin kävijiöitä, jos tapahtumat ruuhkautuvat limittäin.
Miten tästä selvitään?
Monien panimoyrittäjien mielestä on selvää, että tilanne on tällä hetkellä hyvin epämääräinen ja koronaviruksen aiheuttamia tuhoja panimo- ja olutalalle ei vielä edes tiedetä. – Kuluttajakäyttäytyminen muuttuu ainakin hetkellisesti, mutta emme tiedä sen vaikutuksia pitkällä aikavälillä, sanoo Fat Lizardin Heikki Ylinen. -Nyt täytyy kuitenkin huolehtia lyhyen aikavälin vaikutuksista. Pienpanimot työllistävät suhteessa enemmän suomalaisia kuin isot yritykset. Kaikki toimet, millä tuetaan pienpanimoita niin, ettei työntekijöitä tarvitsisi irtisanoa, suojaavat alaa. Jos pienpanimot saavat lisää korotonta maksuaikaa veroihin, Tanskan mallin mukaisia suoria palkkatukia lomautusten ja irtisanomisten välttämiseksi tai vaikka alkoholiveron laskua, ne auttaisivat välittömässä tilanteessa.
Pekka Kääriäinen suosittelee myös mm. alkoholiveron laskua ja perustelee sitä sillä, että matkustuskieltojen takia valtio saa kassaan enemmän veroa kuin normaalitilanteessa, joten tässä olisi nyt valtiolla varaa joustaa. Tällä hetkellä oluttahan ostetaan pääsääntöisesti vain kotimaasta.
Teerenpelin Anssi Pyysing toivoo, että hallitus ottaa tilanteeseen jämerästi kantaa. – Arvonlisäveron maksupäivä oli juuri ja nyt olisi hyvä kädenojennus antaa verosumma takaisin, että sitä voisi hyödyntää liiketalouden pyörittämiseen. Koska nyt myyntiä kertyy tässä tilanteessa huomattavasti vähemmän, niin tulevaisuuden verohelpotukset eivät niinkään auta. Valtio voisi tukea myös panimoiden ja ravintoloiden vuokranantajia kompensoimalla osan vuokrasta. Toimia pitäisi nyt, koska monet pienet yritykset elävät kassavirralla, jota nyt ei kerry, joten myöhemmin myönnettävät helpotukset eivät auta.
Valtio voisi myös selkeyttää tiedotustaan koskien esimerkiksi ravintoloita, kommentoi panimoravintola Bryggeri Helsingin Olli Majanen. – Nyt yrittäjät on jätetty oman onnensa nojaan. Ihmisiä kehotetaan pysymään poissa ravintoloista mutta ravintolat pysyvät auki. Tämä on kestämätön tilanne monelle yrittäjälle ja tähän tarvitaan ehdottomasti valtion tukea Tanskan mallin mukaan. Lisäksi monet yrittäjät tarvitsevat neuvoja, miten toimia verojen ja muiden aputoimien kanssa, mitä on nyt tarjottu.
Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Rami Aarikka näkee yhtenä keinona verkkokaupan sallimisen suomalaisille pienpanimoille. – Suomessa oluen verkkokauppa on syrjinyt kotimaisia pienpanimoita jo pitkään. Jos hallitus sallisi valmiuslakinsa antamin valtuuksin kotimaisen oluen verkkokaupan, sen avulla suomalaiset panimot voisivat myydä tuotteitaan kriisiajalla suoraan kuluttajille, ilman vältettävää ihmiskontaktia. Tämä ei maksa valtiolle mitään, on EU-linjauksen mukaista ja voi usealle pienpanimolle olla yksi tai jopa ainoa myyntikanava, joka pitää panimon pinnalla tässä tilanteessa.
Kuluttajien tukea olutkulttuurille
Pitkällä aikavälillä kuluttajan ostotottumukset voivat muuttua kriisiajan takia enemmän lähi- ja paikallispainotteiseksi ja voi olla että tämä jossain vaiheessa vauhdittaa jopa olutalan kasvua. Kun vallitsevan poikkeustilan säädökset puretaan, ihmisten liikkuvuus lisääntyy ja toivottavasti ravintoloiden arvostus nousee entisestään kotonaolon jälkeen. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, kauan koronaviruksen aiheuttama yhteiskunnan poikkeustila kestää, joten tulevaisuudesta voimme esittää vain arvauksia.
Tällä hetkellä panimot ja muut olutalan toimijat ovatkin huolissaan lähiviikkojen ja -kuukausien tilanteesta, joka voi vielä pahentua pitkittyessään.
Panimot, maahantuojat, olutkaupat ja olutravintolat tuovatkin esiin myös kuluttajien vastuun tilanteessa. – Usean pienpanimon tulevaisuus riippuu nyt kuluttajasta, sanoo Fat Lizardin Heikki Ylinen. – Tämä tulee muuttamaan yhteiskuntaa monellakin tavalla, joten nyt jos pystyy ostamaan paikallista, niin kannattaa se tehdä.
Samoilla linjoilla ovat kaikki panimot ja olutyrittäjät. Monet pienpanimot pitävät omia kauppojaan auki, toki varustautuen viranomaisten kehotusten mukaan ylimääräisillä varotoimilla, ja toivovat kuluttajien ostavan oluensa nimenomaan panimokaupasta. Panimopuoteihin ja olutkauppoihin on tehty myös kuluttajia houkuttelevia erikoistarjouksia tai muita kampanjoita myynnin tueksi ja ravintoloissa löytyy myös monia vaihtoehtoisia tapoja ostaa palveluja nyt tai tulevaisuuden varalle. -Kuluttajilta toivomme puntarointia, paikallisen ja pientuottajan suosimista. Kotimaisen pientuottajan tukeminen ei ehkä koskaan ole ollut niin tärkeää kuin nyt, tiivistää Maistilan Riku Harju.
Jos haluat tukea panimo- ja olutalaa, muista siis:
- Osta paikallista olutta
- Osta kotimaisten yritysten tuotteita
- Osta oluesi pienpanimomyymälästä tai pienestä olutkaupasta jos voit
- Osta lahjakortti panimo-tai olutravintolaan, panimokauppaan tai olutkauppaan
- Jaa panimoiden, olutkauppojen ja oluttoimijoiden tarjouksia ja lahjakorttimainoksia omassa sosiaalisessa mediassasi