Mitä suomalaiset syövät ja juovat jouluna?
Millainen on suomalaisten joulu? Juomaposti selvitti joulun juoma-ja ruokatrendit, perinteet ja tavat.
Joulun on suomalaisille juhla, jossa isoa osaa näyttelevät parinteet. Monet, muuten trendejä seuravat kuluttajat haluavat pöytään perinteisiä makuja jouluna, vaikkakin itse raaka-aineet olisivat muuttuneet vaikka lihasta kasvikseksi.
Joulupöytä on murroksessa
Kinkku on kuitenkin edelleen joulupöydän kuningas, vaikkakin sen keskimääräinen koko on pienentynyt, kertoo K-ryhmä. Suosituin kinkku on painoltaan noin kolme kiloa. Perinteinen joulupöytä näyttää olevan murroksessa etenkin rosollin osalta, mutta edelleen joulupöydän kärkikolmoseen kuuluvat laatikot, graavi- ja savukalat sekä kinkku, ilmenee K-ryhmän kyselytutkimuksesta. 73 prosenttia vastaajista kertoo tänä vuonna satsaavansa ykkössuosikkiin eli laatikoihin, erityisesti porkkana-, lanttu- ja perunalaatikoihin. Lisäksi riisipuurojen myynti on viime vuosina ollut kasvussa. Osassa maata maksalaatikko on myös osa joulupöytää, erityisesti Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Hämeessä ja Pirkanmaalla.
Joulu on vuoden suurin yksittäinen myyntisesonki kalan osalta. Joulun myydyimpiä kaloja ovat lohikalat, ja suomalaisten ehdottomia suosikkeja ovat graavi- ja savukalat. Silleillä ja silakoilla puolestaan on vakiintunut fanikunta varttuneemmassa väestössä, mutta nuoret eivät ole ottaneet niitä yhtä vahvasti omakseen.
Erilaiset kasvis- ja vegaanivaihtoehdot ovat olleet nousussa myös jouluruokina jo useamman vuoden ja monesta perinteisestä jouluruuasta onkin mahdollista tehdä oma vegaaniversio, kuten laatikoista, leivistä, savukalasta ja kinkustakin käyttäen mm. seitania, kaurakermaa, tofua tai vaikka porkkanaa savuaromilla.
TOP 8 Näihin suomalaiset satsaavat joulupöydässään vuonna 2024 K-ryhmän mukaan:
Laatikot (peruna, porkkana, lanttu ja niin edelleen)
Kalapöydän graavi- ja/tai savukalat
Kinkku
Leipä (esimerkiksi limppu, saaristolaisleipä)
Juustot
Sinappi
Joulukonvehdit
Piparit
Ravintolaan mennään yhä useammin jouluna
Ravintolavarausten tahti kiihtyy peräti 100 päivää ennen jouluaattoa ja jatkuu jouluviikolle asti, kerrotaan S-ryhmästä. S-ryhmän ravintoloiden jouluaaton juhlapöytiin on joulukuun alkuun mennessä tehty jo lähes yhtä paljon pöytävarauksia kuin aattoaterioita viime vuonna tarjoiltiin. Jouluruokailujen myynti on kasvanut viimeisen viiden vuoden ajan ja joulun pyhinä ravintoloissa käydään syömässä aiempaa useammin juuri jouluaattona.
Jouluruoka ei kuitenkaan maistu suomalaisille kovin pitkään ravintoloissa, vaan tapaninpäivänä palataan taas arkeen ja erityisesti viihderavintoloiden myynti nousee. Lisäksi nykyään monet pubit ja ravintolat ovat normaalisti, auki, joten joulun voi viettää myös seurustellen ravintolassa.
Juomamyynnissä korostuvat punaviini, olut ja alkoholittomat juomat
Alkon tilastojen mukaan punaviini on alkoholijuomien suosikki, lähes puolet myynnistä on joulusesonkina punaviiniä. Alko suosittaa itse kevyempää punaviiniä kuten Pinot Noir- ja Beaujolais’n alueen Gamay -rypälelajikkeista valmistetuttuja punaviinejä kinkun ja laatikoiden parina, suositut täyteläisemmät punaviinit kuten Amarone ja Ripasso kannattaa nauttia punaisen lihan, hyvien juustojen tai tumman suklaan kanssa herkutteluun.
Kolmannes joulumyynnistä on valkoviiniä, joista kalapöydän kanssa suositetaan varsinkin saksalaisia rieslingviinejä tai rosékuohuviiniä. Kuohuviini on myös tuoteryhmänä korostunut joulun myynnissä, toki siihen vaikuttaa myös uuden vuoden läheisyys.
Nautiskeluun jouluna menee Alkosta glögiä, joissa trendaavat varsinkin maustetut versiot, lisäksi jouluna portviini, sherry, marsala ja muut jälkiruokaviinit saavat tähtihetkensä joulun makeiden herkkujen kanssa.
Oluen suhteen joulumyynnissä korostuvat Alkossa luostari-, savu- ja belgialaiset oluet sekä tummat oluet, kuten stoutit ja portterit, toki lager-olut on niin Alkossa kuin päivittäistavarakaupassa se myydyin oluttyyli kesät talvet. Joulupöydän herkkujen kanssa valitaan usein hieman vahvempia oluita tai mahdollisuuksien mukaan vaikka sahtiakin! Perinteisesti Suomessa juodaan paljon nk. jouluoluita, joita on usealla isolla panimoilla, nämä ovat useimmiten vienna tai amber lager-tyylisiä, maltaisia oluita, jotka sopivatkin mainiosti joulun perinneruokiin.
Siideri ja lonkero eivät tuoteryhminä näyttele suurta osaa joulujuomina, mutta liköörien myynti on hieman nousussa, koska jouluna ja uutena vuotena on aikaa tehdä myös mm. cocktaileja kotona. Cocktailpuolella suosittuja joulun aikaan ovat kylmät glögipohjaiset cocktailit, kuten glögitiivistettä ja kuohuviiniä, erilaiset, jouluisasti koristetut gin&tonicit tai vaikka munatoti tai kermalikööripohjaiset, suklaisen kahviset juomat.
Tisleiden puolella jouluna korostuvat arvoviskit, rommit ja konjakit, joita ostetaan myös lahjaksi.
Suomalaiset panostavat jouluun juomien puolella, jouluna ja uutenavuotena meillä Alkon tuotteiden keskihinta nousee kahdeksisen prosenttia.
Alkoholittomien juomien myynnin kasvu näkyy sekä Alkoissa että päivittäistavarakaupan puolella ja valikoimissa on useita tuotteita niin holittomien viinien kuin oluidenkin ystäville. Globaalisti alkoholittoman markkinan odotetaan kasvavan vuosittain seitsemän prosenttia seuraavien lähivuosien ajan, ja tämä alkoholittomien juomien kulutuksen kasvu kannattaa noteerata myös jouluvieraita kestittäessä.
Tärkeimpia ruokaperinteitä on joulu
Joulu on suomalaisille tärkeä juhla ruokaperinteiden kannalta. Hotelli- ja ravintolamuseon ruokaperinnekyselyssä monella korostuu joulu ja sen herkut kysyttäessä tärkeintä ruokaperinnettä.
– Moni vastanneista muisteli joulukinkkua, sienisalaattia ja muita perinteisiksi miellettyjä jouluruokia. Joissakin vastauksissa oli tärkeää noudattaa itselle tuttuja joulun ruokaperinteitä tarkasti ja valmistaa ja nauttia samat ruoat aina samalla tavalla. Moni taas halusi nautiskella jouluisia perinneruokia, mutta tuunata niistä oman näköisiä ja omaan ruokavalioon sopivia, vaikkapa vegaanisia versioita. Osa vastaajista oli tehnyt totaalisen irtioton perinteistä ja valitsi joulupöytäänsä mitä tahansa muuta kuin niin sanottuja perinteisiä jouluruokia – minkä itse asiassa voi nähdä perinteenä senkin, jos se toistuu joka joulu, kertoo museonjohtaja Anni Pelkonen.
Jouluun liitettiin museon saamissa vastauksissa useimmiten ennen muuta yhdessä syöminen. Tällöin ei niinkään ollut väliä sillä, mitä syötiin, kunhan ruokailu tapahtui yhdessä itselle tärkeiden ihmisten kanssa. -Yhdessä syöminen tuntuukin olevan monelle se kaikkein tärkein joulun ruokaperinne, Pelkonen pohtii.
Monessa vastauksessa jouluun liittyi myös erittäin runsaasti katettu juhlapöytä. Tälle löytyy museon mukaan taustaa entisestä uuden vuoden juhlasta kekristä, joka on Suomessa vaikuttanut kristillisen joulun perinteisiin. Kekriin liittyi esimerkiksi uskomus, että jos ruokaa oli silloin runsaasti tarjolla, sitä olisi riittävästi koko seuraavana vuonna. Tämä uskomus on näkynyt myös joulun ruokatarjoilussa. Sellaisinakin aikoina, kun ravinto oli läpi vuoden niukkaa, haluttiin jouluna nauttia yltäkylläisyydestä edes hetken.
Moni perinteisistä jouluherkuista oli aiemmin vain jonkin tietyn alueen oma pitoherkku, jota ei syöty koko Suomen alueella. Joulupöytä tuntuu koko ajan monipuolistuvan. Samalla alueelliset erot ovat vähentyneet.
Entäpä millaisia ruokaperinteitä meillä on tulevaisuudessa? -Näyttelyn tulevaisuusseinällä kävijät ovat arvelleet, että lihattomuus ja kasvisruoat nousisivat merkittävämpään rooliin tulevaisuuden perinteissä. Onkin mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan joulun ruokaperinteet kehittyvät, Pelkonen tuumii.
Lähteet: Hotelli-ja ravintolamuseo, Alko, S-ryhmä, K-ryhmä, PTY
