MaRa pettynyt hallituksen toimiin alan kannattavuuden lisäämiseksi
MaRan eli Matkailu- ja Ravitsemuspalvelut ry:n mielestä hallituksen aikeet kiristää alkoholin, virvoitusjuomien ja polttoaineiden verotusta heikentävät erityisesti kotimaanmatkailun ja ravintoloiden toimintaedellytyksiä ja työllisyyttä.
Hallitusohjelman mukaan alkoholijuomaveroa korotetaan 50 miljoonalla eurolla vuonna 2020. Tämä ei elämysalan järjestöä miellytä. – Alkoholiveron korotukset näkyvät selkeästi alkoholin matkustajatuonnissa. THL:n mukaan alkoholin matkustajatuonti kasvoi viime vuonna 2,9 prosenttia. Kun Viro vielä ensi kuussa alentaa alkoholiveroaan 25 prosenttia ja Latviakin on ilmoittanut alentavansa verotusta, matkustajatuonti kasvaa, MaRan varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi sanoo.
Alkoholiveron korotuksen merkitys alalla
Alkoholin matkustajatuonti tekee merkittävän loven valtion verokirstuun. Tutkimus- ja analysointikeskus TAKin selvityksen mukaan Suomi menettää Viron matkustajatuonnin vuoksi pelkästään alkoholiin liittyviä verotuloja noin 190 miljoonaan euroa vuodessa. Vuodesta 2003 lähtien alkoholin matkustajatuonti on kasvanut 61 prosenttia. Samaan aikaan alkoholin anniskelu ravintoloissa on vähentynyt 32 prosenttia, joten järjestön huoli on oikeutettua.
Alkoholiveron nousu on iso riski elämysalalle, varsinkin kun Viro ja Latvia laskevat veroa. Samalla kun haetaan halpaa alkoholia rajan takaa, käytetään muitakin palveluja kohteessa. Näin myös ravintola- ja majoituspalveluihin varatut rahat valuvat ulkomaille. Kuitenkaan, kun hallitus arvioi alkoholin verohyötyjä- ja haittoja, suomalaisten ulkomailla käytettyjen palvelujen tekemää lovea Suomen elämysalaan ei lasketa mukaan. MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi pohtikin, miten saataisiin nämä luvu näkymään myös päätöksiä alkoholiverosta tehtäessä.
Hallitusohjelma ei myöskään sisällä anniskelun arvonlisäveron alentamista. Ravintoloissa nautitun alkoholin osuus on enää reilu 10 prosenttia alkoholin kokonaiskulutuksesta. Nyt jo 90% alkoholista juodaan kotona, tuonnin ollen noin 19% ja kauppamyynnin noin 70%.
Suomessa on EU-maiden korkein alkoholivero oluessa ja toiseksi korkein väkevissä ja viinissä. Alkoholiveroa on korotettu viime vuosina usein: Vuonna 2017, 2018 sekä 2019. Hallitusohjelmassa on uusi korotus vuoden 2020 alkuun. Korotetun alkoholiveron lisäksi myös Suomen hintataso 29% korkeampi kuin EU keskimäärin, kun taas Viron on 13% alle EU:n keskiarvon. Tämä ero vaikuttaa sekä alkoholin että palvelujen hintaan.
Ravintola-alan kehitys ja mitattavuushaasteet
Ravintola-alan kehitys näyttää alkoholin ja ruuan osalta hienoista plussaa. Ravintolaruokailu noussut vuodesta 2009 lähtien, vuonna 2017 jopa yli 5%. Anniskeluravintolat ovat taas viitisen prosenttia plussalla. Itse anniskelumyynnistä vajaa neljäkymmentä prosenttia on noin 4,7% oluen myyntiä ja olutmyynnistä 72% nk. keskiolutmyyntiä. Vuoden 2019 alusta vahvemmat oluet ovat nousseet ravintolapuolella, johon Lappi kommentoi sen luultavimmin johtuvan ”erikoisoluiden” (eli eri tyyppisen oluiden) kasvaneesta kysynnästä.
Tulevaisuudessa ravintolamyynnin mitattavuus nousee haasteeksi. Uuden alkoholilain voimaantulon jälkeen Valviralta on saanut tilastotietoa vain anniskeluravintoloiden litramääräisistä myynneistä. Litramääräinen 100-prosenttiseksi alkoholiksi muutettu anniskelukulutus kasvoi tammi-huhtikuussa 0,4 prosenttia. Vanhan alkoholilainsäädännön aikana Valvira keräsi tietoja anniskeluravintoloiden ruoka- ja alkoholimyynnistä. Anniskeluravintoloiden ruokamyynnistä ei ole tietoa vuodesta 2018 lukien, koska Valvira ei uuden alkoholilain mukaan kerää tietoja ravintoloiden ruokamyynnistä. – Myöskään Valviran keräämästä anniskelumyynnin arvosta ei ole tällä hetkellä saatavilla luotettavaa tietoa. Tilanne on ravintola-alan kannalta kestämätön. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Valviran tulisi ensi tilassa ryhtyä toimiin tilastoinnin korjaamiseksi, Lappi sanoo.
Hallitusohjelmassa matkailun ohjelmakokonaisuus
MaRa näkee hallituksen toimissa jotain hyvääkin. Hallitus käynnistää matkailun ohjelmakokonaisuuden, jonka avulla on tarkoitus tukea matkailualan kestävää kasvua ja matkailuyrittäjyyden lisääntymistä. Tästä voivat hyötyä myös pienpanimot, osana kotimaanmatkailua. Ohjelman onnistumisen ratkaisee se, onko sille riittävästi rahoitusta ja miten eri ministeriöt sitoutuvat matkailun edistämiseen.— – Tervehdimme ilolla tätä avausta. Vaikka matkailu on kasvava vientiala ja huomattava työllistäjä, ohjelman laatiminen matkailualalle on nyt ensimmäistä kertaa nostettu hallitusohjelmaan. Hankkeen tulosten suhteen olemme odottavalla kannalla. Ohjelman laatimiselle pitää löytyä muutakin kuin henkistä tukea. Ratkaisevaa tässä on rahoituksen määrä ja eri ministeriöiden sitoutuminen ohjelmaan, Lappi toteaa.
Kuva: Anikó Lehtinen
