Koskenkorvan vetovoima ennen ja nyt

Millainen on usein suomalaisten kansallisjuomaksikin kutsuttu Koskenkorva viina? Mikko Hentunen selvittää Kossun vetovoiman.

”Koskenkorva is very good” 

Sanoi presidentti Ronald Reagan vierailullaan Suomeen vuonna 1988, eikä hän väärässä ollut, ainakaan jos myyntilukuihin ja maineeseen on uskominen. Eräs maamme kuuluisimmista elintarvikkeista, 70 vuotta täyttävä Koskenkorva pitää pintansa maailman myllerrysten ja muotivillitysten keskellä.

Me suomalaiset, herrat ja narrit, kulutamme Koskenkorvaa huikeat 48 pullollista eli 24 litraa vuodessa henkeä kohti. Koskenkorvan legendaarinen (Kyllä. Nyt voi käyttää sanaa legendaarinen) brändi on tuttu pitkäripaisen valikoimasta, mutta sen löytää myös kirjallisuudesta, kuvataiteesta, elokuvista, kappaleiden sanoituksista, historian merkkihenkilöiden pöydistä ja sananparsista. Onpa Koskenkorva ollut myös vertailumittayksikkönä hintojen vaihteluille ja varmasti se on myös yksi maamme käytetyimpiä epävirallisen vaihdon välineitä. Käytännössä suhteellisen mauton tisle on sekä kulttuurinen, että alakulttuurinen ikoni saman aikaisesti. Koskenkorva hakee suomalaisten brändien joukossa vertaistaan. Kossu oli viral, jo kauan ennen kuin sana otettiin käyttöön.

Koskenkorvan viinaa -nimellä alun perin myyty tisle tuli markkinoille 1953. Puolen litran vetoinen pullollinen maksoi tuolloin 495 markkaa. Tilastokeskuksen rahanarvonmuuntimella summa vastaa nykyrahassa noin 18 euroa. Koskenkorvan tarina alkaa kuitenkin jo ajalta ennen toista maailmansotaa. Oy Alkoholiliike Ab osti Jaakko ja Elisabet Koskenkorvalta saman nimisestä kylästä Etelä-Pohjanmaalta vuonna 1938 maata viinapolttimoa varten. Tehdas paikkasi sodan aikaista vajetta, jonka aiheutti mm. Molotovin cocktailien ja muiden sodan alkoholitarpeiden valmistuksen siirtyminen Rajamäen tehtaalle. Vaikka Koskenkorvan viinaa koepoltettiin jo 1941, päätyi se Oy Alkoholiliike Ab:n valikoimaan vasta yli vuosikymmen myöhemmin. Viina tehtiin aluksi perunasta korvaamaan osin sulfiittiselluloosatehtaiden ylijäämäsokereista valmistettua ”tikkuviinaa”. Tehtaat eivät sodan jälkeenkään palvelleet vain valtion alkoholimonopolia, sillä tehtaissa valmistettiin sairaaloiden, apteekkien, tutkimuksen ja teollisuuden käyttöön suuria määriä alkoholia. Koskenkorvan tehtaaseen asennettiin tislauksen hyötysuhteen parantamiseksi sekä tuotannon nopeuttamiseksi kaksi lisäkolonnia ja niiden myötä tehdas tuottikin suuret määrät puhdasta alkoholia vuosina 1945–1963. Elintarvikkeiden saannin helpottumisen myötä alettiin vuodesta 1952 lähtien tisleiden valmistukseen käyttää yhä enemmän maatalouden tuotteita, ja vuonna 1953 tehtaalla alettiin tislaamaan perunoista Koskenkorvan viinaa. Osin sellusokeripohjaisten viinojen valmistus loppui kokonaan vasta, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin 1.1.1995. Unionin direktiivien mukaan viina oli siitä lähin valmistettava täysin maatalousperäisestä etanolista.

Aikansa kuva

1950-luvun alkupuolella elettiin sodan jälkeisen rakentamisen ja kehityksen aikaa. YYA ja neuvostohallituksen kanssa sovittu 5-vuotinen kauppasopimus avasivat myös kulttuurisia kanavia maiden välillä. Perieurooppalaisiin ruskeisiin tisleisiin, kuten konjakkiin nojaava väkijuomakulttuurimme maisteli mielenkiinnolla uusia makuja idästä. Myös Oy Alkoholiliike Ab etsi uusia vodkapohjaisia vaihtoehtoja valikoimaansa. Stalinin kuoltua maaliskuussa 1953, muuttui moni asia myös Suomessa. Televisio ja viihteen kansainvälinen maailma oli tuloillaan. Ravintoloissa käynti ja alkoholin kulutus lisääntyi vaurastumisen myötä, vaikka se näkyi tilastollisesti aluksi lähinnä kaupungeissa. Vuoteen 1962 tultaessa Koskenkorva oli jo maamme suosituin tisle. Se ohitti jopa perinteikkään Jaloviinan, jolla oli vahvasti isänmaallinen ja suorastaan sotilaallinen maine. Koskenkorva pysyi maamme myydyimpänä viinana yhtäjaksoisesti aina vuoteen 1972, jolloin Dry Vodka ohitti sen.

Muusa

Kulttuurisena ikonina Koskenkorvan mainetta suomessa uhkaa kenties ainoastaan jo edellä mainittu Jaloviina. Molemmat ovat näkyneet ja kuuluneet ahkerasti taiteessa, kirjallisuudessa, sanoituksissa ja lukuisissa sketsisarjoissa. Koskenkorvan ovat ikuistaneet taiteeseensa mm. Irwin Goodman, Viljon perään kyselevä Heikki Kinnusen esittämä hahmo, kirjailijat Veikko Huovinen ja Harri Nykänen, Brita KoivulaAki Kaurismäki sekä Sentenced ja Sleepy Sleepers -yhtyeet. Suomalaisen kirjallisuuden seuran mukaan Kossusta ja sen puutteesta on väännetty vitsejä, kaskuja ja anekdootteja vuosikymmenten ajan siinä määrin, että Koskenkorva-teemaa voi pitää omana alkoholihuumorin alalajina. Onpa Koskenkorvaa myönnetty myös kirjallisuuspalkintona, eräänlaisena varjo-Finlandiana 1990-1999. Koskenkorvan suosijoita ovat olleet presidentti Kekkonen, Olavi Virta, Matti Pellonpää ja lukuisat muut taiteilijat ja merkkihenkilöt. Koskenkorvalla on kruunattu ja kuitattu, surtu ja rakastettu, lääkitty ja nautittu. Sen hintaa on pidetty yhtenä kansantalouden mittareista kuten vaikkapa kahvipaketin tai bensiinilitran. Sillä on käyty paljon kahdenkeskistä kauppaa ja se lienee epävirallisesti edelleen maamme suosituimpia lahjuksia ja valuutan ulkopuolisia maksutapoja. Koskenkorvalle on myönnetty myös Hyvää Suomesta -merkki, eli ns. joutsenmerkki.

Finnish design

Koskenkorvan perinteikäs etiketti kuvaa pohjanmaalaista peltomaisemaa latoineen. Sen suunnitteli 1950-luvulla graafikko Lasse Linnanmäki. Grafiikka oli käytössä vuoteen 1962, jolloin otettiin käyttöön nyt ikoninen Tapio Wirkkalan suunnittelema puolen litran pullo. Uudistuksen myötä myös Koskenkorvan etiketti vaihtui modernimpaan, niin ikään Wirkkalan suunnittelemaan viivagrafiikkaan, joka sai kansan suussa naisen alakarvoitusta kuvaavan lempinimen ”hässäkkä”. Alkuperäinen 11 ladon kuva palasi etiketteihin vuonna 1993.

Koskenkorva on viljasta valmistettua kirkasta viinaa, johon on lisätty sokeria 3 grammaa litraa kohti. Se valmistettiin alun perin perunasta, mutta nykyisenä raaka-aineena toimii ohra. Se sopii kasvipohjaisine raaka-aineineen tietysti myös vegaaniseen juomavalioon. Perinteisen Koskenkorvan alkoholipitoisuus on 38 tilavuusprosenttia. Koskenkorva tislataan jatkuvatoimisessa tislauslaitoksessa Koskenkorvan tehtailla 96-prosenttiseksi alkoholiksi. Tisle laimennetaan pohjavedellä 38-prosenttiseksi ja pullotetaan Anora Group Oyj:n (ent. Altia) tehtaalla Nurmijärven Rajamäellä.

Uudet tuulet puhaltavat

1990-luvulla ja sen jälkeen Koskenkorva on uudistanut brändiään vastaamaan kansainvälisemmän Suomen tarpeita. Kirkkaan 38-prosenttisen ohraviinan lisäksi Koskenkorvaa saa nykyään myös 30-prosenttisena. Koskenkorva Vodka -juomat ovat vahvempia (40 %, 60 %, 80 %) vodkia tai miedompia juomasekoituksia. Niissä ei ole perinteistä peltomaisemaetikettiä, ja ne suunniteltiin ensisijaisesti ulkomaanmyyntiin.

———————————————————————————————————————————

Anora Group Oyj:n Senior Brand Manager Katja Berntzen on ylpeä Koskenkorvasta ja erityisesti sen vastuullisuusluvuista.

”Koskenkorvan tehdas käyttää nykyään 200 miljoonaa kiloa ohraa vuosittain. Me työllistämme pelkästään tislaamollamme noin 40 henkilöä. Kaiken kaikkiaan me työllistämme noin 1 100 alansa ammattilaista Suomessa, Pohjois-Euroopassa, Ranskassa ja Saksassa. Vaikka olemme ensisijaisesti viinien ja väkevien tisleiden bränditalo, toimintaamme kuuluvat myös maailmanluokan teolliset toiminnot tislauksessa, pullotuksessa ja logistiikkapalveluissa sekä teknisten etanolien, juomaetanolin, rehuraaka-aineiden ja ohratärkkelyksen tuotanto”, kertoo Berntzen.

Uudistavan viljelytekniikan tavoitteena on muuntaa peltoja hiilinieluiksi

Osana Itämeri-sitoumustaan, Anora lähti 2018 valittujen sopimusviljelijöiden kanssa mukaan Baltic Sea Action Group -säätiön voittoa tavoittelemattomaan Carbon Action -pilottihankkeeseen Itämeren suojelemiseksi. Hankkeen tavoitteena oli tutkia viljelykäytäntöjen vaikutusta maaperään ja kehittää ympäristöystävällisempiä viljelymenetelmiä. Vuonna 2020 viljelijä Jari Eerola siirtyi edelläkävijänä uudistaviin menetelmiin ohranviljelyssä. Puitu sato hyödynnettiin uuden innovaation, Koskenkorva Vodka Climate Actionin 40 % valmistukseen. Uudistavat menetelmät edistävät maaperän biodiversiteettiä ja sitä myöten myös maanpintakerrosten hyvinvointia.

”Iso osa Koskenkorvan tehtaasta toimii Anoran oman energialaitoksen tuottamalla bioenergialla, ja kierrätys- ja uudelleenkäyttöasteemme on huikeat 99,9 prosenttia. Tulevaisuudessa lisäämme uudistavasti viljellyn ohran käyttöä myös Koskenkorva-vodkan valmistuksessa. Biovoimalaitoksen ja uusiutuvan energian ansiosta tehdas on onnistunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään lähes 60 % vuodesta 2014, ja tehtaan polttoaineomavaraisuus höyryenergiantuotannossa on kasvanut noin 60 prosenttiin. Koskenkorvan tehtaan kiertotalous toi aikanaan Altialle arvostetun kansainvälisen Green Company of the Year -palkinnon. Jatkuvatoiminen tislausprosessimme estää tarpeettomia laitteiden ja astioiden pesuja ja siten vähentää veden ja kemikaalien kulutusta. Näin poistuvat myös ylimääräiset ylös- ja alasajot, jotka kuluttavat paljon energiaa”, kertoo Berntzen.

Tiesitkö?

  • Finlandia Vodka kehitettiin Koskenkorvan pohjalta Yhdysvaltojen markkinoille, koska Ruotsissa menestyneen Koskenkorvan nimen ja brändin ei oletettu menestyvän.
  • Yhteen perinteiseen Koskenkorva-pulloon on käytetty noin 18 200 ohranjyvää
  • Koskenkorva Vodka nimi otettiin käyttöön 1960-luvun alkupuolella. Se oli tarkoitettu aluksi ulkomaan vientiin Dry Vodkan aisapariksi.
  • Koskenkorvan tuotenumero ei ole aina ollut 013. Sen ensimmäisen tuotenumeron sanotaan olleen 23, vaikkei pullossa sitä lukenutkaan. Vuonna 1956 tuotenumeroksi tuli 2003. Vuoden 1967 Alkon hinnastossa Koskenkorvan numero oli jo legendaarinen 013. Vuonna 1988 se muuttui nelinumeroiseksi 0132. Pöytäviinan numero oli 012 ja Dry Vodkan 015. Tuntemattomasta syystä 014 numeroitua tuotetta ei valmistettu.

”Koskenkorva on viinojen säätiedotus. Ohutta yläpilveä ja alavilla mailla hallanvaara.” – Harri Nykänen

Teksti: Mikko Hentunen

Lähteet: Hotelli- ravintolamuseo, Anora Group Oyj, Jonna Pulkkinen / Kossu, OHARI Tarina Koskenkorvasta / Harri Nykänen, Baltic Sea Action Group

Kuvat: Anora Group Oyj, kuvitus Oskari Sarkima

Artikkeli on ilmestynyt Olutposti 1/23 -lehdessä.

Katso lisää:

Trash to Treasure -cocktailresepti