Kellotorni Panimo luottaa klassisiin oluttyyleihin keskellä Helsinkiä

Helsingin päärautatieasemalle tämän vuoden kesäkuussa avautunut panimo on osa Kellotorni-tapahtumakeskusta. Panimo toimii rakennuksen toisessa kerroksessa, kun taas katutasoon sijoittuu panimoravintola, jossa asiakkaat pääsevät maistamaan oluita suoraan niiden valmistuspaikan yhteydessä.

Itse ravintola on ollut auki viime vuoden loppupuolelta, kun Kellotornin historiallisten tilojen mittava kunnostustyö valmistui marraskuussa 2025. Panimo taas tarjoili ensimmäisiä oluitaan kesäkuussa 2026. Kokonaisuuteen kuuluu myös tapahtumakeskus, jossa on useita tiloja, suurimpana  Olympiasali, jonka maksimikapasiteetti on 300 ihmistä. Lisäksi järjestetään kierroksia aseman kellotorniin, jonka mukaan kokonaisuus on nimetty.

Kellotorni -panimoravintolassa asiakkaat pääsevät tutustumaan sekä talon omiin että muiden panimoiden tuotteisiin. Ravintolassa on yhteensä 18 oluthanaa, joista kuusi on varattu oman panimon oluille. Loput hanoista tarjoavat vaihtuvan valikoiman kotimaisten ja ulkomaisten pienpanimoiden tuotteita. Hanaoluiden lisäksi tarjolle tulee laaja pullo- ja tölkkivalikoima, ja tuotteita voi ostaa myös mukaan.  Henkilökunnassa on myös kirjoittajan kokemuksen perusteella vahvaa olutosaamista, joten siellä pystytään opastamaan asiakkaita löytämään uusia suosikkeja.

Oma panimo ravintolan yläkerrassa

Kellotorni- kokonaisuuteen kuuluu myös oma pienpanimo, joka löytyy rautatieaseman toisesta kerroksesta, ravintolan yläkerrassa. Siellä työskentelee oluentekijä Jaakko Järvinen. Hän on ehtinyt nähdä suomalaisen pienpanimokentän kasvun lähietäisyydeltä. Kymmenen vuotta alalla työskennellyt oluentekijä on ollut mukana niin Suomenlinnan Panimossa, Bryggerillä kuin viimeiset kuusi vuotta Gallows Bird -panimolla Tapiolassa. Kellotornia hän on ollut rakentamassa uuden panimon toimintaa lähes alusta lähtien – kirjaimellisesti.

Jaakko Järvinen panimolla.

– Minut pyydettiin noin vuosi sitten auttamaan, kun panimolaitteisto nostettiin sisään toisen kerroksen ikkunasta. Alun perin piti vain koota laitteisto, mutta siitä se sitten laajeni panimokokeiluihin ja lopulta koko tuotannon rakentamiseen.

Järvisen oma tie panimoalalle alkoi kotikeittiöstä. – Kotipanoharrastuksesta tämä kaikki lähti noin 12 vuotta sitten. Olen koulutukseltani maanmittari, mutta kyllä tässä on nyt saavutettu oma raja sillä alalla. Panimohommat veivät lopullisesti mukanaan.

Panimon keittokoko on 600 litraa, käytössä on seitsemän käymistankkia ja vuosituotanto asettuu noin 35 000 litraan. Valtaosa tuotannosta myydään suoraan panimoravintolassa hanaoluena. Lisäksi oluita toimitetaan omistajien muihin ravintoloihin, muun muassa Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Vaakatankkeja on myös ravintolan puolella panimon oluille.

Pullotuskin onnistuu tarvittaessa. – Meillä on pullotuskone esimerkiksi tynnyrikypsytettyjä oluita varten, kertoo Järvinen, lisäksi yritykset voivat tilata omalla etiketillä varustettuja pulloja asiakastilaisuuksiin.

Klassiset oluttyylit edellä

Uusi panimo ei tavoittele näkyvyyttä erikoisilla tempauksilla, vaan rakentaa valikoimansa klassisten oluttyylien ympärille.

– Lähdemme liikkeelle perinteisillä oluilla. Ajatuksena on, että esimerkiksi kaiken ikäiset löytävät helposti tuttua ja uutta juotavaa.

Ensimmäisiin tuotteisiin kuuluvat bitter, pils, lager, vehnäolut ja portteri.

Kirjoittaja sai maistaa rapsakan kuivaa ja raikasta pilsiä suoraan tankista.

Panimon ensimmäinen lager, Kellotorni Lager, on saksalaistyylinen helles. Järvisen mukaan siinä on haettu pientä makeutta perinteisellä keittomäskäysmenetelmällä, hiivavalinnalla sekä vierteen tavallista pidemmällä kahden tunnin keitoajalla.

Parhaillaan panimolla on valmistumassa Oktoberfestiä varten pehmeän savuinen ja hiilloksen punainen Toivonkipinä Rauchbier sekä vaalea vahvempi Kuluerä Festbier lagerolut.

Panimon lager on miellyttävän aromaattinen, raikkaan kuiva ja helposti juotava.

Raaka-aineiden alkuperä on Järviselle tärkeä asia. – Käytämme suomalaisia maltaita aina kun mahdollista. Pehkolan Mallastamon maltaat toimivat todella hyvin, ja esimerkiksi Portaat Pilsnerissä käytetään niitä sataprosenttisesti. Porttereissa katsomme enemmän brittiperinteeseen ja lagereissa saksalaiseen valmistustapaan, mutta raaka-aineissa suosimme kotimaisuutta.

Yksi uuden panimon erikoisuuksista on cask-oluiden valmistaminen, joista ensimmäiset olivat jo tarjolla avajaisissa. Järvinen vinkkaa että tarkoitus onkin pitää niitä jatkuvasti valikoimassa ja hankkia niitä varten lisää cask-tynnyreitä.

Hanoja on sekä omille tuotteille että vieraspanimoille.

Pieni on ketterä

Järvisen mielestä panimon suurin vahvuus on se, että valmistus ja myynti tapahtuvat saman katon alla. – On hienoa, että myyntikanava on aivan vieressä. Asiakaspalaute tulee heti, ja siihen voidaan reagoida saman tien. Henkilökunnan ja asiakkaiden kanssa keskusteleminen antaa jatkuvasti myös uusia ideoita.

Vaikka oluen valmistus sisältää paljon rutiineja, juuri jatkuva kehittäminen motivoi oluentekijää. – Parasta tässä työssä on se, että oppii joka päivä jotain uutta. On uskomatonta, miten rajallisesta määrästä raaka-aineita voi tehdä niin erilaisia oluita, tuumaa Järvinen.

Reseptien suunnittelussa  saa käyttää luovuutta. – Siinä saa mennä enemmän fiiliksellä ja kokeilla uusia ajatuksia. Se tekee tästä työstä niin kiinnostavaa.

Panimoon pääsee myös tutustumaan, koska sinne järjestetään säännöllisesti maistelun sisältäviä kierroksia. Ne löytyvät ravintolan verkkosivulta.

Kuvat: Anikó Lehtinen