Hallituksen alkoholin valmistustaparajaus EU:n hampaissa
Kesäkuun alkupuolella voimaan tulleessa alkoholilaissa kauppoihin sallittiin enintään 8-prosenttiset käymisteitse valmistetut alkoholijuomat. Jo lain suunnittelun aikana EU moitti Suomea valmistustaparajoitteesta, sen ollessa EU-sääntöjen vastainen. Nyt Suomi on joutumassa rajoitteen takia EU:n hampaisiin.
Uuden alkoholilain suunnittelun aikana valmistustaparajoitteen ongelmallisuudesta varoittivat sekä lain asiantuntijat että eduskunnan perustuslaki-, talous- sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnat. EU-komissio lähetti samasta asiasta moitekirjeen jo vuoden 2023 joulukuussa. Hallitus ei kuitenkaan luopunut uudessa alkoholilaissa rajoitteesta, ja nyt rajoite voi viedä Suomen EU-tuomioistuimeen. Lisäksi esim. juomavalmistajat voisivat vaatia päätöksestä mahdollisesti vahingonkorvauksia.
Valmistustaparajoite syrjii EU:n lainsäädännön mukaan alan yrityksiä ja Suomen tilanteesta on HS:n tiedon mukaan jo jätetty valituksia EU-komissioon. Helsingin Sanomissa Helsingin yliopiston Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio näkee Suomen mahdollisuudet selvitä EU-sääntörikkomuksesta heikkoina, jos se johtaa rikkomuskanteeseen EU-tuomioistuimessa. Tässä tapauksessa Suomi tulee luultavimmin häviämään kanteen.
Suomen hallitus on valmistustaparajoitteen perusteena käyttänyt syynä ”nuorten, erityisesti tyttöjen” suojelemista. Hallituksen kanta perustuu vuoden 2015 tehtyyn tutkimukseen ja esityksestä ei käy ilmi tarkemmin, että miten käymistaparajoitus suojelee nimenomaan nuoria tyttöjä. Käymistaparajoitus ei kuitenkaan kelvannut EU-komissiolle jo joulukuussakaan, joka lähetti asiasta moitekirjeen. Siinä kommentoitiin että Suomen esittämät perusteet nuorten, lähinnä nuorten tyttöjen terveysvaaroista eivät ole riittäviä käymistaparajaukseen. Suomen perustuslain kanssa valmistustaparajoitus ei ole ristiriidassa.
Alkoholin terveyshaitoista puhuttaessa, käymistapa ei vaikuta juoman kokonaisalkoholiprosenttiin, 8-prosenttisesta juomasekoitus-tyyppisestä alkoholijuomasta humaltuu päihdekäytössä käytännössä samalla lailla, on se sitten käymisteitse tai tisleen kanssa sekoittamalla tehty. Tähän perustuu myös EU:n mielipide asiasta. Lisäksi koska käymiteitse tehtyjä juomasekoituksia verotetaan Suomessa kevyemmin, ne ovat luultavimmin hintatietoisten nuoren suosiossa, joten käytännössä ne voivat olla tällä kohderyhmälle jopa suurempi ostokohde. Panimot, mm. Hartwall onkin tuonut takaisin käymisteitse valmistetut Otto-lonkerot, nyt 8-prossaisina.
EU katsoo että tälläisenaan Suomen alkoholilaki syrjii tuottajia. Samaan asiaan otti kantaa mm. Panimo-ja virvoitusjuomateollisuusliitto jo lain valmistelussa.
Tulevaisuudessa, jos EU-tuomioistuin päättää, että Suomen valtio on rikkonut velvoitteitaan jäsenvaltiona, olisi mahdollista nostaa Suomea vastaan vahingonkorvauskanteita, joissa mm. panimot, juomavalmistajat voivat vaatia korvausta tappioista joita valmistustaparajoite on niille aiheuttanut.
Kaikki tämä tiedettiin jo lain valmistelussa ja sekä valiokunnat että lainoppineet varoittivat, miten Suomen lainsäädännön ei tulisi olla ristiriidassa EU-oikeuden kanssa. Hallitus oli hyvin selvillä, että valmistustaparajoitus on ongelmallinen EU:n kilpailu- ja sisämarkkinaoikeuden näkökulmasta. Hallituksen ohjelmassa on kohta ”uudistukset toteutetaan EU-oikeuden näkökulmasta hyväksyttävällä tavalla”, mutta uuden alkoholilain säätämisessä sitä ei noudatettu, vaan laki meni eduskuntaan valmistustaparajoitteen kanssa. Eduskunta hyväksyi lakiesityksen kesäkuun alussa äänin 102–80.
Asiantuntijoiden mielestä helpoin tapa välttyä EU-oikeusprosesseista olisi poistaa valmistustaparajoite, mutta se tuskin tapahtuu, koska valmistustustaparajoite tuntuu olevan poliittinen linjaus. Täytyy myös muistaa, että aika on hallituksen puolella – EU:ssa aikaa voi mahdollisen kanteen käsittelyssä voi mennä kolmekin vuotta, vaikkakin EU voi jouduttaa asiaa uhkasakolla. Samaan aikaan hallitus suunnittelee jo seuraavaa uudistusta joka toisi päivittäistavarakauppaan enintään 15-prosenttiset alkoholijuomat.
Kuva Anikó Lehtinen
