Erkki Häme: Matkallani olutalalla olen oppinut eniten itsestäni
Erkki Häme on tunnettu nimi olutskenessä. Pien -olutkaupan ja -baarin toisena perustajana, maahantuonnin aloittajana, Haze Wave -tapahtuman pääjärjestäjänä ja koko Pien-konsernin kasvona tunnettu Häme on nyt sulkenut Pienen oven viimeistä kertaa. Kaikki Pienen toiminnot siirtyivät juomayhtiö Brukettille kaksi vuotta sitten, jossa Pien jatkaa nyt ilman Hämettä.
Nyt Häme kertoo, miltä matka olutmaailmassa on tuntunut ja mitä tulevaisuudessa siintää.
Pienen tarina on alkanut 2010-luvulla hauskasti autoharrastuksesta, jossa tavattuaan Erkki Häme ja Tuomas Kokkonen alkoivat kehitellä jotain yhteistä bisnestä. Samaan aikaan, noin vuodesta 2013 lähtien, suomalaisia pienpanimoita syntyi kuin sieniä sateella, kiinnostus kotimaista pienpanimo-olutta kohtaan kasvoi reilusti niin kuluttajien, median kuin myyntikanavienkin puolella. Edellisen kerran samantyyppinen pienpanimobuumi koettiin 1990-luvun puolivälissä, nyt 2010-luvulla syntyneet pienet kotimaiset panimot ottivat oppinsa Yhdysvalloista ja Tanskasta tehden mm. jenkkityyppistä IPA-olutta ja muita, lagerista poikkeavia oluttyylejä. Yhtäkkiä pienpanimot olivat kaikkialla.
Pienpanimokauppa Pien syntyi kaverusten yhteisestä kiinnostuksesta alaa kohtaan, vaikka Häme ei silloin vielä edes juonut oluita. – Omat lempijuomani olivat silloin siidereitä, mutta oluissa kiinnosti itse maailma, uuden tekeminen ja brändäys, Häme sanoo nyt. – Minullahan olutpuolen valmistukseen nojaava tietämys on jäänyt väliin, mutta se ei olekaan ollut kiinnostukseni fokus. Olen enemmän halunnut keskittyä oluttyyleihin, itse panimoiden kohtaamisiin ja kaikkeen, mitä oluen kanssa voi tehdä.
Olutkauppa Pienen perustajat Elina Laine, Erkki Häme ja Tuomas Kokkonen vastaanottivat Kohtuullisen Hutikan Veljeskunnan puheenjohtajalta Carl-Gustaf Sergejeffiltä Kohtuullisen Mainio Olutkauppa -kunniakirjan vuonna 2017.
Toisessa perustajassa, Tuomas Kokkosessa Häme näkee edelleen täydellisen työparin, jonka kanssa molemmat pystyivät keskittymään omiin vahvuusalueisiinsa ja tukemaan toisiaan Pienen rakentamisessa. – Ilman Tuomasta ei olisi Pientä. Itse kun liitelin välillä korkealla uusien ideoiden perässä, Tuomas varmisti, että kaikki tuli tehtyä ja tarjosi myös sekä tukea että rakentavaa kritiikkiä visioille. Olemme toimineet kaikki nämä vuodet yhdessä ja edelleen tulemme erinomaisen hyvin toimeen, joten yhteinen yrityksemme on ollut tästä näkökulmasta menestys. Saimme myös rekrytoitua monta supertyyppiä osaksi Pientä, joiden kanssa tekeminen on ollut helppoa ja hauskaa.
Pien ensimmäinen olutkauppa perustettiin Ateneuminkujalle Helsinkiin vuonna 2016, jolloin suomalainen pienpanimobuumi oli kuumimmillaan. Kaupassa oli esillä seuraavana vuonna noin 185 erilaista kotimaista olutta ja lisäksi noin 70 ulkomaista sorttia. Pien tulikin pian tunnetuksi olutharrastajien keskuudessa ja Häme huomasi, että tämän tyyppiselle toiminnalle oli tilausta pääkaupunkiseudulla. – Monia kiinnosti valikoiman lisäksi myös se, että meillä oluista pystyi kyselemään ja niitä katselemaan rauhassa, ja pyrimme ottamaan koko ajan uusia tuotteita niin meiltä kuin maailmalta. Toki toiminta oli silloin pientä, pyöritimme Tuomaksen kanssa koko yritystä kahdestaan.
Erkki ja Tuomas olivat myös Olutpostin kannessa kesällä 2018.
Toisen myymälän avattua Espooseen seuraavana vuonna, toiminta monimutkaistui, koska yrittäjien piti palkata jo uutta työvoimaa. Samalla Hämeen kiiinnostus suuntautui entistä enemmän maahantuontiin ja uusien toimenpiteiden ja konseptien kehittämiseen. Näin myös olutvalikoima laajentui käsittämään yhä enemmän kansainvälisiä tuotteita. Roolit jakautuivat luontevasti Kokkosen kanssa, joka huolehti taustatöistä. – Olen aina tykännyt olla esillä ja Pienen toiminta mahdollisti tämän. Näimme, että Pienelle oli parempi, että sitä edustaa joku omilla kasvoillaan, näin toiminta on helpompaa niin panimoiden, myyntikanavien kuin mediankin kannalta. Minulle rooli lankesi luonnollisesti.
Samalla Hämeestä tuli se, joka otti yhteyttä uusiin panimoihin ja teki yhteistyötä kotimaisten sekä ulkomaisten oluttyyppien kera, vieraillen Pientä edustamassa sekä kansainvälisillä olutfestareilla että panimoissa. Sieltä on jäänyt monta hyvää ystävää, joiden kanssa on toimittu mm. molemmilla Haze Wave-festareilla ja muissa oluttapahtumissa, missä Pien on ollut läsnä. – Ystävien kanssa on helpoin toimia, sanoo Häme nyt. -Hyvän ja laadukkaan oluen lisäksi meidän tapahtumiimme otimme panimoita, joiden henkilökunnan tunnemme ja joiden kanssa on kiva olla. Se näkyy kuluttajalle asti, jolloin fiilis on rento ja kaikki sujuu helposti.
Pienen Espoon myymälän tarina oli lopulta lyhyt, koska 2018 uudistunut alkoholilaki tiukensi myyntilupavaatimusten tulkintaa, jolloin vain puolet vähittäislupamyynnistä sai olla alkoholia. Espoon kaupan myynti oli 90-prosenttisesti alkoholia, jolloin Häme ja Kokkonen näkivät parempana sulkea liikkeen. Silloin Helsingin puolella oleva Pienen liikkeen yhteydessä oli jo anniskelua, joten sama ei koskenut sitä, sillä anniskelulupaan pätee erilaiset säännöt kuin vähittäismyyntilupaan. Espoossa anniskelua ei kuitenkaan voitu Hämeen mukaan aloittaa liiketilan rajoitusten vuoksi. – Lopetimme liikkeen, ja viimeisenä tempauksena järjestimme ilmaiset reikäleivät ostajille, että edes yhtenä päivänä ostajat kävelevät ulos oluen lisäksi juoman kauppaamisen hyväksyttäväksi tekevää leipää.
Erkki kertoo Espoon kaupan lopttamisesta lisää täällä: https://juomaposti.fi/erkki-hame-pien-sulkeminen/
Koko Pienen olemassaolon Hämettä on ajanut eteenpäin uuden kehittäminen. Pienpanimokaupan ja -baarin sekä maahantuonnin jälkeen oli vuorossa Pien Brewing -pienpanimo sekä panimoravintola, jossa tehtiin mm. Hämeen maahantuonnissakin tunnetuksi tekemiä samean hedelmäisiä NEIPA ja Hazy IPA -oluita nyt Etko Factory Brewingissä olutta tekevän Jirka Ordénin kanssa. Vaikka itse panimo ja ravintola menivät konkurssiin loppuvuodesta 2021, johtuen Hämeen mukaan sekä koronasta että siitä, että panimoon ei pystynyt keskittymään tarpeeksi muun toiminnan vierellä, niin panimon olutvalikoima ehti omalta osaltaan juuruttaa greippimäisen mehumaista NEIPA-tyyliä pääkaupunkiseudulle.
“NEIPA-boiksikin” kutsuttu Häme tulikin laajemmin olutpiireissä tunnetuksi 2010-luvun lopussa nimenomaan NEIPA-oluttyylin maahantuonnista ja hehkutuksesta. Itse hän uskoo, että tyyli olisi rantautunut Suomeen muutenkin, toki näin se tuli hieman aikaisemmin. Monet luulivat NEIPAa samanlaiseksi tähdenlennoksi kuin vaikka brut IPA:aa, mutta nyt voidaan sanoa Hämeen ollen oikeassa povatessaan NEIPAsta suurinta 2010-luvun uutta oluttyyliä ja trendin saurauksena syntyi myös samea, vahvempi ”hazy” IPA, joka on nyt hyvinkin yleinen pienpanimoiden valikoimissa.
Hämeen johdolla Pien on ollut myös ajassa mukana tuomassa valikoimiin monia erilaisia hapanoluita sekä tuhteja, tynnyrikypsytettyjä imperial stouteja sekä jälkiruokamaisia pastry-oluita. Toki nyt Hämettäkin kiinnostavat pilsnerit ja lagerit, joiden valikoima on myös Suomessa kasvanut pienpanimoiden puolella huomattavasti.
Erkki Häme valvomassa NEIPA:n laatua Hyvinkään ensimmäisillä Craft Beer -festareilla
Erkki Häme on Pienen keulakuvana ollut mediassakin paljon ja lausunut paljon kärkkäitäkin mielipiteitä Suomen olutmaailmasta, lainsäädännöstä ja muista toimijoista, joten ihailijoiden lisäksi arvostelijoita on löytynyt paljon niin olutmaailman sisällä kuin anonyymeillä keskustelupalstoilla. Häme tietää tämän olevan tunnettuna olemisen toinen puoli.
– Arvostelijoita löytyy aina, kun on esillä ja sanoo asiat suoraan. Kuitenkin olutkulttuurin hyväksi tehdystä työstä kiittelijöitä on aina ollut moninkertainen määrä arvostelijoihin verrattuna. Itse olen uskonut työhöni ja olen ylpeä mitä kaikkea Pienessä tehtiin, eikä arvostelijoiden kommentit kauheasti hetkauta. Tiedän myös, että kaikki ideani eivät ole menneet täysin maaliin, mutta itse uskon yrittämiseen – siihen että aina kannattaa mieluummin kokeilla kuin jättää tekemättä. Se että joskus epäonnistuu, on osa tekemistä.
Korona-aika vaikutti laajasti sekä suomalaiseen pienpanimo-oluentuotantoon että maahantuontiin sekä siksi, että yksi tärkeä myyntikanava, anniskeluravintolat, olivat ensi kiinni ja sitten pitkään voimakkaiden aukiolorajoitusten vuoksi ongelmissa ja toisaalta siksi, että kuluttajien ostokäyttäytyminen muuttui. Korona-aikana Pien ei jäänyt toimettomaksi, vaan siellä toteutettiin keväällä 2020 pienpanimo-olutpakettien myynti noudolla asiakkaille pienpanimoiden auttamiseksi, etäbileitä olutharrastajien huviksi sekä helmikuussa 2021 Pelasta craft beer -kampanja, missä Pienen maahantuomia oluita tarjottiin ilmaiseksi ravintoloille myyntiin tarkoituksena tuoda ravintoloille lisätuloja harvinaisempin oluiden avulla ja auttaa yrittäjiä koronasulun yli. Jälkimmäisestä Häme sai myös Suomen Olutseuralta Vuoden Olutteko -tunnustuksen.
Häme katsookin itse, että on parhaimmillaan haasteellisessa tilanteessa. – Olen luovimmillani, kun yritän ratkaista ongelmaa. Kaikki Pienen erilaiset uudet tempaukset ja konseptit ovat lähtöisin ongelmasta, joka on pitänyt ratkaista. Se on ollut osaamisalueeni ydintä ja voin rehellisesti sanoa, että olen siinä hyvä. Rutiinien handlaaminen on heikkouteni, en halua enkä pysty keskittymään niihin kunnolla.
Pienen organisoima tukikampanja Pelasta Craft Beer!:n Erkki Häme sai perjantaina 9.4. Suomen Olutseuralta tunnustuksen olutkulttuuria merkittävästi edistävänä tekona.
Erinomainen esimerkki Hämeen ongelmaratkaisukyvystä on myös, kun koronavuonna 2020 ravintolarajoituksien kourissa oleva Pien -baari myi olutta mukaan “valmistamalla” sen itse. – Anniskelimme mietoa 2,8 prosentin olutta baarin edessä hanasta, koska niin mietoa olutta ei lasketa alkoholijuomaksi ja sitä saa siksi myydä hanasta, muistelee Häme. – Lain mukaan kuka tahansa saa valmistaa alle 2,8 prosentin juomia. Niinpä totesimme, että jos lisäämme tipan vettä olueen, olemme itse valmistajia ja jos suljemme tuopin kannella, olemme myös pakanneet juoman lain edellyttämällä tavalla.
Muistakin Hämeen ideoista, kuten Suomessa ensimmäistä kertaa toteutettavasta olutjoulukalenterista, Virosta käsin toimineesta kotimaisten pienpanimoiden olutverkkokauppasta ja viime kuussa toista kertaa järjestettävästä Haze Wave-festivaalista ovat oluen ystävät saaneet nauttia vuosien varrella. Hänellä onkin vankka kannatus monen olutharrastajan sydämessä. Pienellä on ollut oma Pienthusiastit -klubinsa Discord-kanavineen ja Hämeellä oma YouTube-maistelukanavansa sekä yhteinen Jano-podcast nykyään Himo Panimossa vaikuttavan Teemu Lahtisen ja toimittaja Anikó Lehtisen kanssa.
Jano-podcastia nauhoittamassa kesällä 2020.
Kaiken hauskan toteuttamisessa on ollut myös mustempi puolensa, josta Hämekin joutui kärsimään jäädessään sairaslomalle työuupumuksen vuoksi pari vuotta sitten. Häme itse kirjoitti asiasta sairastuttuaan somealustalleen. – Työuupumukseni ei johtunut itse työstä, vaan siitä stressin tuomasta adrenaliinista, modernista somekulttuurista missä näkee koko ajan miten muut tekevät upeita juttuja on ja pakko pysyä perässä. Kukaan ei minua siihen pakottanut tai yllyttänyt, mutta olen luonut itselleni seitsemän vuoden aikana niin kovat menestymispaineet, että niiden saavuttamisen eteen jouduin liikaa karsimaan lomistani. Koin vuosia, että en tarvitse lomaa, koska saan iloa suorittamisesta. Kroppani ja mieleni olivat nyt kuitenkin eri mieltä.
Erkki Häme ideoi yhteistyöoluen kokkitaituri Jyrki Sukulan kanssa juuri ennen koronaa.
Olutala on muuttunut Pienen tarinan aikana; koronan jälkeen haasteina on ollut kuluttajien ostovoiman lasku, pienpanimoiden raaka-aineiden saatavuus ja mm. lonkerotrendin voimakas nousu. Pienpanimoiden määrä on ollut laskussa jo muutaman vuoden, vaikkakin niitä perustetaan uusiakin. Olutala on uusien haasteiden ja mahdollisuuksien edessä, kuten myös Häme.
Vaikka Pien näyttäytyy usealle menestystarinana, sen takana on Hämeen mukaan paljon työtä ja epäonnistumisiakin. Kysyttäessä mitä kaikesta tästä Erkki Häme on itse oppinut, hän vastaa oppineensa eniten itsestään ja omien voimavarojensa rajoista. Sairasloman jälkeen rajat ovatkin olleet tiukemmat ja aikaa on otettu myös siviilielämälle, hauskanpidolle ja nyttemmin pakettiauton asumiskelpoiseksi rakentamiselle. Nyt aikaa on enemmänkin. – Identiteettini on ollut kiinni Pienessä monta vuotta, joten hieman jännittää miltä elämä nyt tulee tuntumaan.
Aivan kokonaan Häme ei ehkä olualaa jätä, sillä haaveissa on pienimuotoinen yrittäminen. Suomen olutmaailman hän näkee nyt kehittyneenä. – Maailma on pienentynyt Pienen olemassaolon aikana ja suomalaiset olutkuluttajat ovat hyvin selvillä uusista trendeistä ja oluttyyleistä. Meillä on monia lainsäädännöllisiä haasteita, mutta kekseliäisyydellä useat on helppo selättää.
Tulevaisuuden Erkki Häme näkee omalta kohdaltaan valoisana. -Nyt aion hengähtää, hidastaa ja miettiä mitä teen seuraavaksi. Se on taas jotain erilaista.
Kuvat: Anikó Lehtinen, Oskari Sarkima, Suomen Olutseura, Pien ja Olutposti
