Olutmatkalla Budapestissa
Budapest on monipuolisen olutkulttuurin kaupunki, jossa voi myös syödä erinomaisen hyvin olutta nautiskellessa. Kokeilin, onnistuuko kiertää kaupungin olutpaikat yhdessä päivässä?
Saavuin varhain aamulla Budapestin eteläiselle rautatieasemalle, tarkoituksenani tehdä yhden päivän pikamatka Unkarin uusimpiin olutravintoloihin. Samalla halusin tietysti syödä ja katsella toista kotikaupunkiani, josta äitini on kotoisin ja jossa minäkin olen viettänyt lapsuuteni ja opiskellutkin.
Olin pääalueekseni määrittänyt Pestin puolella sijaitsevan Juutalaiskortteleiden (Zsidónegyed) alueen, joka muistuttaa henkisesti Helsingin Kalliota pienine puoteineen ja hipsterimäisine ravintoloineen. Alueelle on syntynyt monenmoista olutbaaria ja ihan pienpanimoitakin. Tunnettu pienpanimo-oluttakin myyvä nähtävyys alueella on purkutaloihin syntynyt Szimpla Kert, joka kannattaa katsastaa tunnelman takia, vaikka olutvalikoima ei siellä suurensuuri olekaan. Samalla alueella törmää craft beer -baareihin joka kulmalla, joihin on hyvä kurkkia sisään ja ehkä nauttia olut jos toinenkin. Suosittelen koko aluetta, erinomainen tapa päästä sisälle Budapestin baarifiilikseen.
Koska halusin ostaa olutta myös mukaan, matkani jatkui jo perinteiseen Csak a Jó Sör – olutkauppaan, jossa valikoima on laaja sekä kansainvälisissä että unkarilaisissa pienpanimo-oluissa. Nautin siellä hauskan Reketye Brewingin gosen ja ostin kassiin pari tuliaistakin. Kulman takaa löytyy Hopaholic -craft beer baari, joka on yksi suosikeistani Budapestissa. Sieltä saa mm. unkarilaisen Mad Scientist-panimon tuotteita, joka ovat olleet aina hyviä ja laadukkaita.
Olutravintoloita löytyy Budapestistä myös erilaiseen makuun. Perinteisesti Unkarissa olutta juodaan tsekkiläistyyppisissä olutravintoloissa (sörözoË), jossa tilataan olutta joko laseittain (pohár) tai tuopeittain (korsó). Hyvin usein näissä paikoissa oluttyypeistä on edustettuna lähinnä vaalea ja tumma lager-olut. Hyvä esimerkki perinteisestä olutravintolasta on edelleen olemassa oleva Apostolok -ravintola, ihan isoimman ostoskadun Váci utcan vieressä. Siellä mekin kävimme perheeni kanssa, aikuiset joivat olutta ja me lapset söimme parasta unkarilaista olutherkkua, savukyljellä maustettua suolaista lehtitaikinaleivonnaista, pogácsá:a.
Usealla pienpanimolla on oma baarinsa, joissa kannattaa käydä. Minä kävin nauttimassa oluen sekä Monyo Tap Housessa, Neked Csak Dezsössä että opiskelijoiden suosimassa kaupunginosassa sijaitsevassa ÉlesztoËház:ssa, jossa voi ottaa maistaakseen monipuolisen oluttasting-laudan. Välillä pitää syödä, joten kipaisin myös Tonavan rannan tuntumassa Jonas Craft Beer Barissa syömässä paikan klassikkoburgerin ja ottamassa oluen ja nauttimassa näköalasta. Siitä on hyvä pikkuhiljaa mennä sillan toiselle puolelle unkariksi hauskannimiseen BölcsoË Bar & Food -baariin (se tarkoittaa kehtoa), jolla on myös oma panimonsa.
Illan hämärtyessä kipitän takaisin junalle, hyvien oluiden maut suussa ja maha täynnä. Budapestissa on monta hyvää olutpaikkaa ja kyllä päivässä ainakin osan saa kierrettyä!
UNKARIN OLUTHISTORIA
Olut on kuulunut Unkarin juomakulttuuriin ainakin tuhannen vuoden ajan. Pitkään olutta tehtiin Unkarissa pieniä määriä kotikäyttöön. 1600-luvulta maahan asutettu saksalaisvähemmistö toi mukanaan myös silloin uudenlaista
oluenvalmistustaitoa. Kaupunkilaistumisen myötä oluenteko muuttui Unkarissakin. Ensimmäinen
teollinen panimo (sörfoËzde) perustettiin Budan kaupunkiin 1800-luvun alkupuolella. Myöhemmin samalla vuosisadalla KoËbányan alueen takia Pestistä tuli panimoteollisuuden keskus Budapestissa ja koko Unkarissakin, koska alueelta louhittiin kiveä kaupungin rakentamiseen ja syntyneisiin kiviluoliin,
joissa oli hyvä käyttää oluita, perustettiin panimoita. Toinen Unkarissa pitkään vaikuttanut panimo on Dreher, jonka perusti Budapestiin vuonna 1862 itävaltalainen Anton Dreher. Dreherin panimo hallitsikin Unkarin olutmarkkinoita ennen toista maailmasotaa. Toisen maailmansodan jälkeen panimot valtiollistettiin
ja ne tuottivat pääsääntöisesti vaaleaa lageria 1990-luvulle asti. Suurimpina unkarilaisina panimoina voidaan mainita Arany Ãszok, KoËbányai ja Dreher -oluet tekevä Dreher Sörgyárak, Borsodi Sörgyár ja Soproni-oluet paneva Heineken Hungária. Kyseiset panimot ovat jäseninä myös Unkarin Panimoliitossa (Magyar Sörgyártók Szövetsége) joka on myös eurooppalaisen panimoliiton, Brewers of Europen jäsen. Nämä panimot ovat
kokonaan tai osaksi kansainvälisessä omistuksessa, Pienempiä tunnetumpia panimoita on mm. Pécsi SörfoËzde. Olutkulttuuri elää Unkarissa nyt murrosta, kiinnostus olutta kohtaan on noussut ja erilaisten oluiden kysyntä kasvaa koko ajan. Olutkulttuurin nousu näkyy myös erilaisten oluttapahtumien
määrässä ja suosiossa. Lyhyen ajan sisään Unkariin on syntynyt noin yhdeksänkymmentä käsityöläispanimoa, joiden tuotteita myydään usein paikallisesti. Parikymmentä näistä on nk. kiertolaispanimoita (gerilla sörfoËzoË tai vándorsörfoËzoË), joilla ei ole omaa kiinteätä panimoa, vaan he panevat olutta aina yhteistyössä
jonkun toisen pienpanimon kanssa. Unkarissa juodaan edelleenkin pääasiassa vaaleaa lagerolutta.
Jonkin verran juodaan myös erilaisia tummia oluita, kuten tummaa lageria tai saksalaistyylistä bockia. Nyt nousussa Unkarissa ovat erilaiset vehnäoluet sekä amerikkalaistyyppiset pale ale- ja india pale ale- oluet. Lisäksi erilaisia marja- ja hedelmäoluita pannaan paljon, mutta useimmat ovat hyvin makeita.
Budapestin pienpanimoravintolat ja olutbaarit
Csak a jó sör www.csakajosor.hu/
Èlesztöház www.elesztohaz.hu/
Neked Csak Dezsö www.facebook.com/nekedcsakdezso
Legenda Sörfözde legendasorfozde.hu/
Macska www.facebook.com/macska23/
Jonas Craft Beer Bar www.balnabudapest.hu/shop/jonas-craft-beer-house
Lehütö www.facebook.com/lehuto.kezmuvessorozo
Hops Beer Bar www.facebook.com/hopsbeerbar
Bölcsö Bar and Food www.facebook.com/bolcsobar
Hopaholic hopaholic.hu/
Legfelsöbb Beerorság www.beerosag.hu/
Fekete Kutya www.facebook.com/feketekutja
Szimpla Kert szimpla.hu/
Apostolok Ètterem www.apostoloketterem.hu/?lang=en
Monyo Tap House www.facebook.com/monyotaphouse/
Unkarilaisia pienpanimoita
www.kezmuvessorok.hu/sorfozdek
Teksti ja kuvat: Anikó Lehtinen