Brussels Beer Challenge 2026 – lagerien ja alkoholittomien oluiden nousu

Belgian Roeselaressa järjestetty Brussels Beer Challenge 2026 kokosi 80 kansainvälistä oluttuomaria arvioimaan 1 745 olutta 49 maasta. Olin mukana tuomaristossa kilpailussa, joka tarjosi kiinnostavan näkymän kansainvälisen olutmaailman muutokseen, tänä vuonna erityisesti lagerit, alkoholittomat oluet ja uusien olutmaiden nousu näkyivät kilpailun osallistujatilastoissa.

Lokakuun lopulla Belgian Länsi-Flanderiin kuuluva Roeselare muuttui kolmeksi päiväksi kansainvälisen olutmaailman kohtaamispaikaksi kun Brussels Beer Challenge -kilpailu  järjestettiin viidettätoista kertaa 28.–30. lokakuuta. Oluita oli mukana 420 panimolta eri puolilta maailmaa ja tuomareita saapui yli 40 eri maasta. Kansainvälinen asiantuntijajoukko koostui muun muassa panimomestareista, olutsommelierista, olutkirjoittajista, tutkijoista ja muista alan ammattilaisista.

Kilpailun tuomaroiminen tarjoaa mahdollisuuden tarkastella olutmaailmaa aivan toisenlaisesta näkökulmasta kuin tavallinen maistelu. Lasissa oleva olut on arvioitava suhteessa tyyliinsä, eikä panimon maineella, brändillä tai oluen alkuperällä saa olla merkitystä. Arvioinnissa korostuvat paitsi aistinvarainen osaaminen myös kyky tunnistaa valmistusvirheitä, arvioida tasapainoa ja verrata tuotteita keskenään. Hyvässä oluessa kaikki yksityiskohdat muodostavat toimivan kokonaisuuden.

Brussels Beer Challenge on myös merkittävä kansainvälisen olutyhteisön kohtaamispaikka. Samoissa pöydissä työskentelevät asiantuntijat, joiden ammatilliset taustat ja olutkulttuurit voivat poiketa toisistaan huomattavasti.

Lähes 1 800 olutta ja kansainvälinen asiantuntijajoukko

Brussels Beer Challenge järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012. Sittemmin siitä on kasvanut yksi kansainvälisesti tunnetuista olutkilpailuista, johon osallistuu sekä suuria panimoyrityksiä että pieniä käsityöläispanimoita. Vuonna 2026 osallistujamäärä kasvoi ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen. Kilpailuun ilmoitettiin 1 745 olutta, mikä tarkoittaa 2,6 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna, osallistuneiden panimoiden määrä puolestaan nousi lähes yhdeksän prosenttia. Kasvu on huomionarvoista aikana, jolloin monet panimot kamppailevat nousevien kustannusten, muuttuvien kulutustottumusten ja kiristyvän kilpailun kanssa. Oluita saapui peräti 49 maasta, mikä on Brussels Beer Challengen historian ennätys. Edellinen ennätys oli vuodelta 2018, jolloin kilpailussa oli mukana 45 maata. Eurooppalaisten panimoiden lisäksi kilpailuun osallistui kasvava joukko oluita Aasiasta ja Amerikan mantereelta.

Brussels Beer Challengen arviointi perustuu sokkomaistamiseen, eivätkä tuomarit eivät tiedä oluen valmistajaa tai tuotemerkkiä, vaan arvioivat näytteen sille ilmoitetun tyylin perusteella. Jokaisen oluen arvioi vähintään kolme asiantuntijaa. Tuomarit käyttävät yhtenäistä arviointilomaketta,  arviointi tehdään ensin yksilöllisesti ja tuomaripöydän puheenjohtaja vastaa arvioinnin sujuvuudesta sekä siitä, että näytteiden anonymiteetti säilyy. Keskeisiä arvioitavia ominaisuuksia ovat oluen ulkonäkö, aromi, maku, suutuntuma, tasapaino ja tyylinmukaisuus.

Kisoissa oluen arviointi on paljon muutakin kuin sen toteamista, onko olut hyvää, esimerkiksi vaalean lagerin kohdalla huomio voi kiinnittyä hiivan puhtauteen, maltaisuuden hienovaraisiin vivahteisiin, katkeron laatuun ja jälkimaun tasapainoon ja voimakkaasti humaloidussa oluessa taas arvioidaan aromien laatua, intensiteettiä ja sitä, miten humalointi toimii yhdessä muun oluen kanssa. Aistinvaraisen arvioinnin vaikeus ei välttämättä kasva oluen voimakkuuden mukana. Hillityissä tyyleissä pienetkin virheet voivat korostua, kun taas aromaattisissa ja voimakkaissa oluissa haasteena on eri makuelementtien tasapainon arvioiminen.

Kilpailu edellyttää myös valtavaa määrää taustatyötä. Satojen näytteiden on saavuttava oikeaan pöytään oikealla hetkellä, oikeassa lämpötilassa ja siten, ettei oluen alkuperä paljastu. Tänä vuonna näytteiden tarjoilussa ja kilpailun käytännön järjestelyissä avustivat RHIZO Hotelschool Kortrijkin opiskelijat. Heille tapahtuma tarjosi samalla mahdollisuuden nähdä kansainvälisen olutkilpailun toimintaa kulissien takaa.

Lageroluiden paluu näkyi selvästi

Vuoden 2026 kilpailun ehkä kiinnostavin muutos oli lageroluiden osallistujamäärän voimakas kasvu, nyt lager-sarjoihin ilmoitettiin 302 olutta, kun edellisvuonna vastaava määrä oli 227, kasvua kertyi noin 33 prosenttia. Erityisesti kansainvälisten pilsnerien määrä kasvoi. Niitä oli tänä vuonna 55, kun vuonna 2025 määrä oli 34. Myös saksalaistyyliset ja italialaistyyliset pilsnerit sekä kevyemmät lagerit lisäsivät suosiotaan. Muutos on kiinnostava, koska aikaisemmin varsinkin pienpanimomaailman näkyvimmät trendit ovat  liittyneet enemmän IPA-oluisiin ja erilaisiin kokeellisiin oluttyyleihin. Lager ei ehkä ole olutmaailman näyttävin tuote, mutta sen valmistaminen laadukkaasti on vaativaa. Kun oluen aromimaailma on hillitty, pienetkin epätasapainot tai käymisvirheet ovat helposti havaittavissa. Lageroluiden lisääntymisen voi tulkita kertovan kuluttajien paluusta toisaalta vanhaan ja toisaalta kasvavasta kiinnostuksesta helposti lähestyttäviin, tasapainoisiin ja juotaviin oluisiin. Pelkkä kilpailun osallistujamäärä ei kuitenkaan vielä osoita, että lagerin kulutus olisi kasvanut samassa suhteessa, se kertoo myös panimoiden kiinnostuksesta ilmoittaa juuri näitä tuotteita kansainväliseen kilpailuun.

Samaan aikaan lageroluiden kasvun kanssa perinteisten belgialaisten vahvojen oluiden osallistujamäärät vähenivät. Belgian tripel -sarjaan ilmoitettiin 57 olutta, kun vuotta aikaisemmin niitä oli 82. Pudotusta oli yli 30 prosenttia, myös vahvojen vaaleiden belgialaisten ale-oluiden määrä väheni 42 30. Tripel ei silti ole katoamassa, se oli 57 osallistujallaan edelleen New England IPA -sarjan rinnalla kilpailun suurin yksittäinen oluttyyli.

Kiinnostavaa on myös osallistuneiden oluiden keskimääräisen alkoholipitoisuuden lasku. Vuonna 2025 kilpailuoluiden alkoholipitoisuus oli keskimäärin 6,2 prosenttia, mutta tänä vuonna 5,8 prosenttia ja vähintään kahdeksanprosenttisten oluiden määrä pieneni 363 317:ään. Luvut kertovat muutoksesta kilpailuun ilmoitetuissa tuotteissa. Vahvat ja intensiiviset oluet ovat edelleen tärkeä osa panimoiden valikoimia, mutta niiden rinnalle on noussut enemmän kevyempiä ja helpommin nautittavia vaihtoehtoja.

Yksi kilpailun selvimmistä muutoksista oli alkoholittomien ja vähäalkoholisten oluiden voimakas kasvu. Näitä oluita ilmoitettiin yhteensä 151, mikä oli peräti 72 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Tänä vuonna alkoholittomille ja vähäalkoholisille oluille oli ensimmäistä kertaa oma sarjaperheensä nimeltä NABLAB, No- and Low-Alcohol Beers, johon kuuluu muun muassa alkoholittomia IPA-oluita, hedelmäoluita ja hyvin vähäalkoholisia oluita.

Kiina nousi osallistujamaiden toiseksi

Brussels Beer Challenge on kansainvälistynyt nopeasti, ja tänä vuonna erityisesti Kiinan kasvu oli huomattavaa. Belgia oli edelleen suurin osallistujamaa 377 oluella, mutta toiseksi nousi Kiina 204 oluella, seuraavina olivat Italia 194, Yhdysvallat 154 ja Alankomaat 152 oluella. Kiinalaisia oluita oli mukana 24 enemmän kuin edellisvuonna.  Brasilian osallistujamäärä kasvoi voimakkaasti, oluita ilmoitettiin 35 enemmän kuin vuonna 2025. Espanjasta osallistui puolestaan 26 oluella enemmän kuin edellisvuonna. Myös Meksiko ja Kolumbia kuuluivat kansainvälisen osallistujajoukon kasvaviin markkinoihin. Amerikan maiden osuus kaikista kilpailuoluista nousi 16,5 prosentista 20 prosenttiin, Euroopan osuus oli edelleen suurin, 65 prosenttia, mutta sen suhteellinen osuus pieneni.

Brasiliasta lähtöisin oleva Catharina Sour sai oman sarjan

Hedelmillä maustetuissa oluissa (fruit beer) näkyi kiinnostavia muutoksia. Kilpailuun ilmoitettiin 93 hedelmäolutta, kun edellisvuonna määrä oli 91. Kokonaismäärä pysyi siis lähes samana, mutta eri hedelmäoluttyylien suosiossa tapahtui muutoksia. Perinteisten hedelmäoluiden osallistujamäärä väheni 64stä 46. ja esim. perinteisten hedelmälambicien osallistumiset vähenivät. Samaan aikaan kilpailussa nähtiin uusia tulkintoja hedelmäoluista, mukaan lukien alkoholittomat ja vähäalkoholiset vaihtoehdot.

Erityisen kiinnostava uutuus oli brasilialainen Catharina Sour, joka sai ensimmäistä kertaa oman kilpailusarjansa. Catharina Sour on Brasiliassa kehitetty hapanoluttyyli, jossa yhdistyvät raikas happamuus ja hedelmien aromit. Oluissa käytetään usein trooppisia hedelmiä, jotka tuovat niihin voimakasta aromikkuutta. Uuteen sarjaan ilmoitettiin seitsemän olutta Pohjois- ja Etelä-Amerikasta sekä Kiinasta, joka kertoo tyylin leviämisestä Brasilian ulkopuolelle.

Hedelmäoluiden raaka-aineista yleisimpiä olivat sitrushedelmät. Niiden jälkeen suosituimpia olivat kirsikka, vadelma, passionhedelmä ja viinirypäle. Belgialaisella kriekillä ja muilla perinteisillä hedelmäoluilla on siis edelleen oma tärkeä asemansa, mutta niiden rinnalle on noussut kansainvälisesti aivan uudenlaisia tuotteita.

Kisakaupunki Roeselare tunnetaan Rodenbachista ja flaamilaisista hapanoluista

Brussels Beer Challenge järjestetään vuosittain eri puolilla Belgiaa, ja tänä vuonna isäntäkaupungiksi valittiin ensimmäistä kertaa Roeselare. Valinta oli luonteva, sillä kaupunki on yksi belgialaisen olutperinteen tärkeimmistä keskuksista, koska Roeselare tunnetaan erityisesti Rodenbachin panimosta ja flaamilaisesta Flanders Red Ale -tyylistä. Näiden oluiden erityispiirteitä ovat usein monimuotoinen käyminen, happamuus ja tammisissa foedereissa tapahtuva kypsytys. Lopputuloksena syntyy oluita, joissa voi olla punaisia marjoja, hedelmäisyyttä, viinimäisyyttä ja hienostuneita puumaisia sävyjä. Rodenbach on yksi tunnetuimmista tämän perinteen edustajista, ja se on tehnyt Roeselaresta kansainvälisesti kiinnostavan olutmatkailukohteen.

Tuomarointi on myös kansainvälisen olutyhteisön kohtaaminen

Brussels Beer Challenge on ammatillisen arvioinnin lisäksi tilaisuus tutustua maailman olutasiantuntijoihin. Vuoden 2026 tuomaristossa oli osaajia esimerkiksi Belgiasta, Saksasta, Ranskasta, Alankomaista, Italiasta, Yhdysvalloista, Kanadasta, Japanista, Kiinasta ja Brasiliasta. Suomea edustivat tuomaristossa lisäkseni European Beer Consumers Unionin puheenjohtaja André Brunnsberg.

Kansainväliset olutkilpailut ovat myös arvokas oppimisympäristö. Niissä on mahdollista verrata erilaisia arviointitapoja, keskustella oluttyylien tulkinnoista ja seurata, millaisiin suuntiin oluenvalmistus eri maissa kehittyy.  Tänä vuonna Brussels Beer Challenge julkaisi myös sosiaalisessa mediassa esittelyjä tuomariston kotimaiden olutkulttuureista. Mukana oli suomalainen sahti, jonka esittelin osana kansainvälistä oluttyylien kirjoa.

Kirjoittaja oli tuomaroimassa kilpailussa 2026, kuvat Brussels Beer Challenge.