Arden arviot: Kevään ja alkukesän oluet 2024

Lahjomaton olutarvioijamme, Arde arvioi -blogin Ari Juntunen katsasti kevään ja alkukevään ulkomaalaiset oluet.

Olutarvioija Ari Juntunen

Belgia:

Belgia, Diksmuide: De Dolle Oerbier
10,0 % ***1⁄2
1970-1980 -luvuilla Belgiaan perustettiin paljon uusia panimoita. Ilmiö oli suunnilleen samanaikainen kuin
Britanniassa CAMRAn aikaansaama cask alen elvytys ja USA:n ensimmäinen mikropanimobuumi. 1980
perustettu De Dolle Brouwers on tätä sukupolvea. ”Alkuperäinen” Oerbier oli panimon ensimmäinen olut,
jota tarjoillaan yleensä pulloissa. Nyt Suomessa on ollut jakelussa hanaversiokin. Samean ja
tummanruskean oluen aromeissa on satulanahkaa, fariinisokeria ja happamuutta. Makua hallitsee erittäin
intensiivinen happamuus, johon kietoutuu kuivaa marjaisuutta. Ne ovat puolukan tai karpalon mieleen
tuovia vivahteita. Brutaali ja vahva olut ei jätä kokeneempaakaan juojaa kylmäksi. Ei erityisen sessioitava
drinkki, mutta pienempinä annoksina pysäyttävä.

Englanti:

Englanti, Grimsby: Docks Beers Gremlins In The System, cask ale
4,5 % ***
Englannin itärannikon Grimsbyssä toimivassa Docks Beersissä vaikuttaa nykyään Kimi Karjalainen, joka
tuli aiemmin tunnetuksi naapurikaupunki Hullin Bone Machine -panimosta. Gremlins-oluessa on testattu
samean modernin sessio-NEIPAn toimivuutta cask-versiona. Olut on siis tarkoituksella sameaa ja
humalat on tuotu merten takaa; amerikkalainen Mosaic ja australialainen Galaxy. Ananas ja muut
trooppiset hedelmät hallitsevat tuoksua. Pehmeyttä on hyvin, ja kypsä hedelmäisyys säilyy maussakin.
Jälkimaun katkeruutta sen sijaan oluesta ei löydy. Lievästi hämmentävä kokemus eikä erityisen raikas
olut. Cask-käsittely ei ehkä tällaisessa kontekstissa tuo tarpeeksi lisäarvoa.

Englanti, Sheffield: Kelham Island Easy Rider, cask ale
4,3 % ***1⁄2

Clint Eastwoodin elokuvan nimen lainanneen Yorkshiren huippupanimon Pale Rider on moderneja cask-
klassikkoja. Nyt tarjolla kevyempi variaatio, joka on ottanut nimensä vanhemmasta vastakulttuurielokuvaklassikosta. Moderni vaalea ale, kultainen väri, täysin kirkasta. Varmaan amerikkalaistyyppisiä humalia käytössä, koska sitrushedelmäisyys hallitsee makua selvästi keksisyyden rinnalla. Pehmeyttä on, ja maltainen runko on varsin kantava, vaikka olut ei millään tavalla täyteläinen olekaan. Kuiva kokonaisuus, mutta katkeruuteen on satsattu harmittavasti paljon vähemmän kuin Pale Riderissa. Oikein miellyttävää kuitenkin.

Englanti, Leeds: North Brewing Noita Field Recordings Muscat IPA
6,0 % **
Fiskarsin Noita Winery on tehnyt kokeellista kamaa Yorkshiren North-panimon kanssa. Tuotteessa on
sekä viljaa että Itävaltalaisia Muscat-rypäleitä. Käytössä kaksi hiivaakin, norjalaisperäinen kveik ja
Sauvignon Blancin katalysaattori. Modernit humalat (Nelson Sauvin, Motueka, Talus) on heitetty sekaan
ja lopputulos on nimetty IPAksi. Hyvin vaalea samea ulkonäkö. Tuoksuun kohoaa raikasta
herukkaisuutta, mutta myös tunkkaisempaa epämääräistä aromia. Maku on kuivan sitrushedelmäinen,
hyvin hennosti ja lyhyesti, jälkimaku puuttuu kokonaan. Ei happamuutta tai mausteisuutta, hyvin
mautonta. Ilmeisesti tiolien vapauttamaa hedelmäisyyttä on tavoiteltu muodikkaan Phantasm-pulverin
tapaan, mutta lopputulos jää kovin vaisuksi. Ei epämiellyttävää juomaa kuitenkaan.

Englanti, Keighley: Timothy Taylor’s Landlord, cask ale

4,3 % ****
Täysiverinen Yorkshiren olutlegenda Landlord oleellisimmassa cask-muodossaan taisi tehdä
ensivierailun Suomeen tällä tarkastelujaksolla. Pale ale tai bitter, humalina Styrian Goldings, Goldings ja
Fuggles, 45 IBU. Eurohumalista huolimatta karviaismarja-aromin kyljessä on selvää
sitrushedelmäisyyttä. Kuivaa, pehmeää, kukkaisuutta, täyteläisyyttä. Monimuotoinen ja tasapainoinen
olut kruunautuu tymäkän massiivisella katkeruudella. Tässä tyylisuunnassa lähes ylittämätön tuote,
vaikka Suomeen asti tuotuna menettää ehkä transsendenttisesta hohdostaan jonkin verran.

Englanti, Manchester: Track Great Notion Move In Waves
8,0 % ****
Moderni brittipanimo Track on lyöttäytynyt yhteen IPAn valmistamisesta tunnetun, Oregonin Portlandissa
sijaitsevan Great Notion Brewingin kanssa. Humalia on haettu vielä kauempaa, Uudesta-Seelannista
asti, ja mukana on Nelson Sauvinia, Southern Crossia ja Rakauta. Erittäin sameassa oluessa on
bensiinimäisiä aromeja, joihin sekoittuu pehmeiden trooppisten hedelmien vivahteita, lievää mausteisuuttakin. Täyteläinen runko, kuiva kokonaisuus, ei tosin paljoa katkeruutta jälkimaussa. Uuden-Seelannin humalat pääsevät hyvin esille, oikein maukasta ja tasapainoista olutta.

Englanti, Hebden Bridge: Vocation Love & Hate
7,2 % ***
Vielä yksi Yorkshiren panimo mahtuu mukaan tähän katsaukseen. Modernia tyyliä, New England IPA,
jonka markkinoinnissa jopa käytetään CAMRAn villapaitasandaaliarmeijan pahinta kirosanaa murky.
Sameaa on, mutta voisi olla väriltään kuulaampi. Muotihumalat Citra ja Galaxy on valittu vaikuttaviksi
aineiksi. Herukanlehtien ja ananaksen aromit vyöryvät tuoksussa ennen kuin maussa mukaan tulee
sitrushedelmäisiä elementtejä. Varsin raikasta ja suhteellisen makeaa, hyvin mehuinen kokonaisuus.
Kuivaa on, mutta maltaisuutta tai katkeruutta ei löydy. Mitään erityisempää persoonallisuutta ei erotu,
vaikka hyvin puhdaspiirteinen ja miellyttävä olut onkin.

Espanja:

Espanja, Girona: SOMA Ground Control
7,0 % ***1⁄2
Katalonian craft-skenen viimeisimpiä supertähtiä on Gironasta ponnistava SOMA, joka on tosin
perustettu jo 2016. Ja kyllä, panimon nimi on napattu Aldous Huxleyn dystopiasta Brave New World,
jossa Soma oli vallanpitäjien käyttämä huume väestön tyytyväisenä pitämiseen. Sameassa
tummahkossa oluessa humalina ovat Motueka, Idaho 7 ja Mosaic. Kirpeän sitruksinen, lähes greippinen
tuoksu nostaa odotuksia. Maussa on pehmeämpiä piirteitä, kuten appelsiinia ja ananasta. Raikkaus ja
kuohkeus ovat kohdallaan, ei paljoa muuta puutu kuin jälkimaun katkeruus.

Hollanti:

Hollanti, Dordrecht: White Dog Squeezing Nectarines
8,4 % ***
Reinin suistossa lähellä Rotterdamia Dordrechtissa päämajaa pitävä White Dog on sopimusvalmistaja.
Tämän nektariinioluen fyysinen panimo ei ole tiedossa. Nimestään huolimatta kyseessä ei ole
hedelmäolut, vaan pelkillä humalilla (Citra, Galaxy, Nectaron) maustettu hedelmäinen vahva IPA, vain 10
IBU. Oikein vaaleaa ja paksun sameaa. Tuttuun tapaan herukkaisuus ja sitrushedelmäisyys korostuvat
aromeissa. Maussa mukaan tulee kevyesti mausteisuutta ja pihkaisia havunneulasia. Appelsiinimainen
mehuisuus on silti hallitsevin komponentti. Kohtuullisen makea kokonaisuus, jossa vahvuus peittyy hyvin
ja juotavuus on kohdallaan.

Itävalta:

Itävalta, Engelhartszell: Stift Engelszell Nivard
5,5 % **1⁄2
Ennen vanhaan oluita valmistavia trappistiluostareita oli vain Belgiassa ja Hollannissa. Nyttemmin niitä
on ilmaantunut (ja osin hävinnytkin) ympäri maailmaa. Itävallan Stift Engelszell on Tonavan rannalla
lähellä Saksan rajaa. Nivard on kevyehkö belgityylinen vaalea ale, melkein kirkasta juomaa. Tuoksussa
on perinteiseen tyyliin mausteisuutta, estereitä ja hedelmäisyyttä. Maussa on vielä enemmän
ulottuvuuksia; karamellisuutta, makeaa hedelmäisyyttä, karvaampaa mausteisuutta ja fenolisuutta. Varsin
täyteläinen tässä vahvuudessa, ja hieman on jälkimaun katkeruuttakin. Kovin tasapainoiselta tai
miellyttävältäkään tämä ei kuitenkaan tunnu, sillä mausteet korostuvat liikaa ja olut ei vaikuta raikkaalta.

Kanada:

SESONGIN PARAS: Kanada, Lachute (QC): Sir John Le Violoneux
8,1 % ****
Ranskankielisen Kanadan viulunsoittajaolut on vahvaa muodikasta sumukaljaa. Humalia on hankittu
kahdelta mantereelta, sillä mukana on amerikkalaista Citraa ja Mosaicia sekä australialaista Vic Secretiä
ja Ellaa. Kauniin kuulas keltainen olut on läpitunkemattoman sameaa. Sitrushedelmäiset aromit
painottuvat tuoksuissa. Maussa on pehmeää kirpeyttä, kuohkeutta ja tuoreutta. Raikkaus ja mehuinen
maukkaus yhdistyvät tasapainoisen täyteläiseksi makuelämykseksi. Tyylissään ei erityisen omaperäinen,
mutta kaikin puolin onnistunut. Viihdekäyttöolutta parhaimmillaan.

Kroatia:

Kroatia, Zagreb: Pulfer Asterion
6,1 % ****
Zagrebin Pulfer-panimolta on tuotu Suomeen jo useampia mielenkiintoisia oluita. Kreikkalaisesta
mytologiasta nimensä lainannut Asterion on kevyehkö samea NEIPA, katkeruuslukemana 50 IBU.
Puhdas appelsiinimainen vivahde hallitsee tuoksua. Sitrushedelmäinen on täyteläisen mehuinen
makukin. Se ei ole yllätys, mutta kuristavan katkera jälkimaku on. Peräkärry on huomattavasti raskaampi
kuin IBU-lukema antoi odottaa. Tasapainoinen, puhdas ja raikas suoritus. Ehkä paras juomani entisen
Jugoslavian alueella valmistettu olut.

Puola:

Puola, Poręba: Moon Lark Shelter German Pils
5,2 % ***
Sleesialaisen Moon Lark -brändin takana on Katowicen lähellä sijaitseva BM Craft Solutions -niminen
valmistaja. Saksalaispilsiä maustavat paikalliset humalat Lunga ja Lubelski. Lubelski on käsittääkseni
alunperin tšekkiläinen ja muistuttaa paljon Saazia. Sopinee siis erinomaisesti pilsiin. Tyylinmukainen
kirkas kultainen ulkomuoto, ruohoisuutta ja viljaisuutta aromeissa. Täyteläinen maltainen maku,
puhdaspiirteistä ja kuivaa. Jälkimaussakin on potkua, vaikkakaan ei tarpeeksi pils-sarjassa. Tyylikäs ja
miellyttävä tapaus silti.

Ranska:

Ranska, Sallanches: Outer Range Alps Cosmic Sauce
6,4 % *1⁄2
Kalliovuorten rinteiltä kotoisin oleva coloradolainen Outer Range viihtyy Euroopassakin vuoristoisissa
miljöissä, ja on nyt laajentanut tuotantoaan Ranskan Alpeille. Kosminen kastike on west coast IPA.
Ruskea juoma ei ole aivan kirkas, mutta utua ei paljoa ole. Maltainen tuoksu jatkuu yrttisempänä
makuna, jossa on hieman epämiellyttäviä karamellisia piirteitä. Makeudesta huolimatta varsin ohut runko.
Hedelmäinen raikkaus puuttuu, samoin jälkimaun katkeruus. Kun tyylisuuntana on IPA, niin paljoa ei jää
jäljelle. Selvä pettymys.

Ruotsi:

Ruotsi, Hedemora: Smith Street DIPA [Klara]
9,0 % *1⁄2
Taalainmaan pikkukylässä Hedemorassa on Oppigårdsin lisäksi toinenkin panimo, Smith Street Brew.
Vahvaa IPAa on tuotettu markkinoille, eikä nimessä suluissa esiintyvä Klara taida viitata kirkkauteen,
vaan henkilön nimeen. Perinnekolmikko Amarillo, Simcoe ja Citra ovat käytössä humaloinnissa. Ei olut
kirkas olekaan, sameassa oluessa on hailakkaa punaista väriä. Neutraalia tuoksua seuraa
karkeanpuoleinen maltainen maku. Hedelmäisyyttä ei havaittavissa, ei juuri katkeruuttakaan.
Monimuotoisuutta ja pehmeyttä puuttuu, parantamisen varaa jää huomattavasti.

Saksa:

Saksa, Erding: Erdinger Brauhaus Helles
5,1 % ***
Vehnäolutbrändistään kuuluisa Erdinger löytyy nyt hieman yllättäen perinteisen ohramallashellesinkin
nimestä. Kyseessä ei ole aivan sama panimo, mutta helles on saman konsernin omistamassa toisessa
Erdingin kaupungin panimossa tehty tuote. Saksassa olut tunnetaan nimellä Fischer’s Hell, ja
vientimarkkinoilla hyödynnetään kuuluisampaa tuotemerkkiä. Täysin kirkasta kultaisen väristä olutta.
Puhdaspiirteinen ja täyteläisen maltainen maku kääntyy loppua kohden kuivaksi ja lievästi katkeraksikin.
Juotavuus on maksimissaan ja makuakin on riittävästi. Tasalaatuista jälkeä.

Saksa, Mainz: Kuehn Kunz Rosen Unverhopft Schwarze Rose Dreihopfigkeit 2023
6,8 % **1⁄2
Useampi kokki on häärännyt tässä saksalaisessa sumuliemessä. Pääsumuttajana on Kuehn Kunz
Rosen, ja kiertolaiskumppaneina paikallinen mainzilainen Schwarze Rose ja Unverhopft Berliinistä.
Humalacocktailissa ovat mukana HBC630, Centennial, Idaho 7 ja Citra. Hailakasti tuoksua erittävä juoma
maistuu kyllä hedelmäiselle, mutta ei saavuta tyylisuunnalle ominaista nektarimaista mehuisuutta.
Sinänsä kohtuullisen täyteläinen olut on puhdaspiirteinen, mutta makua on liian vähän. Käytännössä
tarkoittanee, että humalia on annosteltu liian vähän. Periaatteessa lupaavaa jälkeä, joten toivottavasti
jatkoakin nähdään.

Saksa, Weltenburg: Weltenburger Kloster Maibock
6,5 % ****
Tonavan rannan ikivanhalta panimolta toukobockia. Tummahko miellyttävän ruskea väri, melkein
meripihkaista vivahdetta. Makeahkossa aromissa on odotetusti maltaisuutta. Maltaisuus hallitsee
suvereenisti täyteläistä makua, se on erittäin puhdasta ja raikasta, ei joskus bockeja raskaannuttavaa
metallisuutta tai karkeutta. Mallas tuntuu jälkimaussakin, jossa kevyt katkeruus saattelee juomaa
painovoiman siirtäessä sitä kehon sisäosiin. Ei mitään ihmeellistä, mutta loppuun asti hiomalla
viimeisteltyä kevätolutta. Laadulla on tekijänsä.

Tanska:

Tanska, Herlev: Gamma Qua-Doink
12,0 % ***1⁄2
Gamma Brewingin Doink-sarjasta löytyy mm. tupla-IPA Big Doink ja tripla-IPA Bigger Doink. Nyt
varustelukierre on tuottanut jo QIPAn eli quadruple IPAn. Humaloinnissa on luotettu kokeneeseen
kaartiin; Columbus, Citra, Mosaic ja hieman nuorempi Cashmere. Sinapinkeltaista lähestyvä väri, ja
samea, paksuhko viskositeetti. Appelsiinin ja tangeriinin tuoksu on oikein intensiivistä. Makuun kerääntyy
mehuisuutta nektaritasoisesti, mango ja passion surffaavat sitruspatjan päällä. Yllättävän kuivana raikas kokonaisuus pysyy. Alkoholi peittyy ja juotavuus on varsin kuohkealla tasolla. Ei sentään katkeruutta, mutta muuten toimii miellyttävästi.

Tšekki:

Tšekki: Hostomice pod Brdy: Hostomice Fabián 16 Zimni
6,0 % ****
Baijerin Weltenburgista on matkaa Tšekin Hostomiceen noin 220 kilometriä linnun lentämänä. Seutu on
Euroopan klassisinta olutaluetta Münchenin ja Prahan välillä. Hostomicen Fabián-brändin Zimni-määre
tarkoittaa talvea, joten mikään maibock se ei ole. Eikä se vahvuudeltaan aivan puhdasoppista bockia
olekaan. Suodattamaton ruskea olut on aavistuksen utuinen. Pähkinäinen vivahde hallitsee täyteläisen
kuivaa makua. Žatec/Saaz-humalan kanssa ei ole kursailtu, vaan sitä holvattu reippaasti kuumalle ja
kylmälle puolelle. Katkeruus on jopa poikkeuksellisen vahvaa, saksalaisbockeissa ei tällaista juuri
koskaan tapaa. Mutta tässä oluessa se täydentää maltaista runkoa erinomaisesti.

USA:

USA, Normal (IL): Destihl Deadhead IPA West Coast -Style
6,9 % ***
Keskilännen Illinois’n osavaltion keskipisteessä sijaitsevasta panimosta on saapunut 60-IBUinen
länsirannikon tyyliä noudattava india pale ale. En tiedä, viittaako Deadhead-nimi jotenkin länsirannikon
hippiorkesteri The Grateful Deadin kannattajiin. Valkean vaahdon peittämä neste ei ole aivan kirkasta.
Appelsiinimaiset ja havunneulasista valuvan pihkan kaltaiset aromit leimaavat tuoksua. Maussa on
tasapainoa tavoittelevia elementtejä maltaisuudesta, sitruksisuudesta, yrttisyydestä ja mäntyisyydestä.
Pehmeään runkoon on kiinnitetty tuntuva peräkärrykin. Ei erityisen raikas olut, mutta monimuotoinen ja
miellyttävä kuitenkin.

USA, Florissant (MO): Narrow Gauge DDH Fallen Flag
7,0 % ***
Keskilännestä tämäkin IPA, mutta Mississippi-joen toiselta puolen läheltä St. Louisia. Tällä kertaa
tyylivariaatio on valittu Uuden-Englannin suunnalta. 50 IBUa kuitenkin, humalina kaikkein suosituimmat
Citra ja Mosaic. Oluessa on kuulasta sameutta, ananas ja hunajameloni erottuvat aromeista. Pehmeään
makuun sekoittuu hieman kirpeämpiä sitrusvivahteita, mutta pehmeä trooppishedelmäisyys kantaa
päävastuun kuivahkosta rungosta. Jälkimaku on lyhyt ja nopeasti haihtuva. Enemmän persoonallisuutta
sinänsä puhdaspiirteinen mehukalja kaipaisi.

USA, New York (NY): Other Half Big Riwaka Vibes
6,5 % ***1⁄2
Brooklynin laatusumuttamo on päättänyt antaa uusiseelantilaiselle Riwaka-humalalle vetovastuun
soolona tämän oluen humaloinnista. Kirpeää trooppisuutta hönkii lasista ulos. Litsiä, kiiviä, aprikoosia,
limeä, passionia, papaijaa ja mangoa voi löytää monimuotoisesta paletista. Tasapainoista ja mehuisaa,
oikein maistuvaa. Hieman enemmän täyteläisempää tukevuutta voisi kuitenkin olla. Jälkimakuun ei
Riwaka ole saanut katkeruutta esiin. Kokonaisuutena kuitenkin oikein miellyttävää, harvoin yhdellä
humalalla saadaan näin maistuvaa keitosta aikaan.

USA, St. Louis (MO): Perennial Heavy Air

5,7 % ***
Vielä kolmaskin keskilännen olut tähän katsaukseen, sillä Perennial Artisan Ales sijaitsee St. Louisin
etelälaidalla vajaan mailin etäisyydellä Mississippistä. Sessiovahvuisessa IPAssa tutut humalat Mosaic,
Centennial, Amarillo, Citra. Vaaleaa sameaa nestettä, herukanlehtien kissanpissaiset aromit sekoittuvat
trooppisten hedelmien vivahteisiin. Raikkautta on, ja runko kuivuu kohti jälkimakua, jonne on kerääntynyt
kevyesti katkeraakin aistimusta. Ei mikään innovatiivinen tuote, mutta hyvin tehtyä olutta niin arkeen kuin
juhlaankin.

USA, Escondido (CA): Stone Patio Magic
8,8 % **
Berliinistä häntä koipien välissä häipynyt Kalifornian ihme Stone Brewing on sittemmin päätynyt
japanilaiskorporaatio Sapporon kynsiin. Uusia tuotteita vielä tipahtelee, jopa Atlantin (tai Venäjän) toiselle
puolelle. Tupla-IPAan on heitetty muodikkaasti Phantasm-pulveria, ja Mosaicin ja HBC843:n kylkeen on
löydetty Etelä-Afrikasta Southern Aroma -humalaa. Appelsiininkuortakin on lisätty viimeistelemään soppa.
Tuloksena on rumaa sameaa ruskeaa lientä. Kinuskinen maku on hyvin makean maltainen. Ei
hedelmäisyyttä, ei varsinkaan trooppisia vivahteita. Omalaatuinen epämiellyttävä kokemus. Kaikki
panimot eivät ikäänny tyylikkäästi.

Teksti: Ari Juntunen, kuvat Ari Juntunen ja Olutposti

Ilmestynyt Olutposti 2/24 -lehdessä.

Katso lisää:

Arde matkustaa: Oluen perässä Länsi-Australiassa