Yhteistyötä ja avunantoa
Mitä tapahtuu kun pienpanimo ja kotipanijat ryhtyvät yhteistyöhön ja miksi useamman panimon kannattaisi kokeilla samaa? Kotiolutposti selvitti asiaa yhdessä Teemu Lahtisen kanssa.
Pirkkalassa toimiva Panimo Himo on tehnyt ansiokasta pioneerityötä kotipanijoiden kanssa ja hyväksi jo alkumetreiltään lähtien. Kollaboraatiot somesta tuttujen (koti)olutvaikuttajien kanssa sekä Pirkkalan Citymarketin yhteydessä oleva Lapon panimotarvikeosasto ovat keränneet kehuja harrastajien keskuudessa. Miksi poikkeukselliseen yhteistyöhön on lähdetty ja miksi jokaisen pienpanimon kannattaisi tehdä yhteistyötä kotipanijoiden kanssa? Kotiolutposti etsi vastauksia näihin kysymyksiin yhdessä Himon yleismies Teemu Lahtisen kanssa.
Paluu juurille
Himo on ehtinyt olemassaolonsa aikana tehdä kaksi kollaboraatio-olutta kotipanijoiden kanssa. Panimon historian neljäs omissa tiloissa pantu olut oli Hallabrew’n ja Sour Sisters -kaksikon kanssa pantu Hallan Sisar. Loppuvuodesta 2022 ilmeistyi The Brewery of the Crypt Dwellerin kanssa tuotettu massiivinen pastry stout Varjot saapuvat menneisyydestä. Teemu Lahtisen mukaan vuonna 2023 Himo jatkaa samalla linjalla. Osa tulevista kollaboraatioista on jo pitkällä ja osassa suunnitelmat tarkentuvat vuoden edetessä.
Lahtisen mukaan yhteistyöstä kotipanijoiden kanssa hyötyvät yhtä lailla sekä Himo että kotipanimot. Himon oluista vastaava Kalle Hirvikoski on itsekin aloittanut kotipanijana, joten yhteistyö heidän kanssaan tarjoaa hänelle myös mahdollisuuden hypätä isojen kattiloiden ääreltä pienempien kokeilujen pariin. Himon kollaboraatiot on alusta lähtien haluttu tehdä rehellisesti niin, että kaikki osapuolet pääsevät mukaan koekeitoista lähtien. Meno on samaa riippumatta onko keittokaverina harrastaja tai toinen pienpanimo. “Pelkkä reseptin lähettäminen postissa ei riitä vaan haluamme ihmiset aidosti mukaan”, muotoilee Lahtinen.
Kulttuuritekoja
Olutalan vaikuttajana Teemu Lahtinen on päässyt vuosien varrella maistamaan myös suomalaisia kotioluita. Nykyoluiden parantunut laatu ja oluiden monipuolisuus ovat tehneet häneen vaikutuksen. Lahtisen mukaan kotiolutharrastajat kirittävät myös kaupallisia toimijoita pitämään huolta oluidensa laadusta. Kun kotipanijat levittävät oluttietämystä ympärilleen, lisääntyy samalla paitsi uusien olutharrastajien määrä niin myös tieto siitä, miltä virheettömän oluen tulisi maistua.
Teemu Lahtinen ei usko, että kotipanimoharrastuksen suosion kasvu vähentäisi pienpanimoiden omaa myyntiä. Kotiolutharrastajat ovat usein olutharrastajia muutenkin ja omille oluille haetaan verrokkeja kaupallisista tuotteista. Erilaiset kotipanimotilojen oheen rakentuneet “olohuoneet” syövät todennäköisemmin ravintoloiden myyntiä, mutta tässäkin lienee kyse marginaalisesta ilmiöstä.
Yhdessä enemmän
Panimo Himo näyttää siis jatkossakin esimerkkiä yhteistyön voimasta ja Teemu Lahtinen haluaa kannustaa muitakin pienpanimoita samaan. “Olutskenessä on edelleen nähtävillä tiukkoja jakolinjoja kotipanimoiden sekä pien- ja makropanimoiden välillä. Haluaisin kaikkien ajattelevan muiden olevan samaa olutkulttuuria ja skeneä, mutta se vaatii vielä työtä”, Lahtinen maalailee. Himo pyrkii osaltaan kaatamaan näitä turhia raja-aitoja.
Kotipanijoiden ottaminen mukaan tuo hyötyä kaikille osapuolille ja lakiteknisesti yhteistyölle ei ole esteitä. Kotipanijat saavat yhteistyöstä arvokasta oppia siitä, miten suuremmat järjestelmät toimivat. Jollekin harrastajalle pääsy keittohommiin saattaa olla viimeinen vahvistus oman kaupallisen panimon perustamiselle. Pidempään alalla olleet panimomestarit taas saavat työhönsä uutta intoa kotipanijoiden kanssa tekemisestä. Innokkaiden harrastajien kanssa tehty yhteistyö antaa luovan mahdollisuuden “leikkiä” vakiokeittojen välissä. “Näiden lisäksi tuloksena syntyy tietysti ennen kaikkea hyvää olutta”, Lahtinen kiteyttää.
Teksti: Erkki Ukkola
Kuvat: Joakim Flakholm ja Erkki Ukkola