Wasted-hävikkileipäoluesta kaksi versiota valmiina

Loop-hävikkiruokaravintolan primus motor Johanna Kohvakan ideoima Wasted -hävikkileipäolut on vihdoin nähnyt päivänvalon. Loop sai oluen valmiiksi kumppaneidensa Brewniversen, Vaasan -leipomon ja Perhon Panimon kanssa.

Keskiviikkona lanseerattu Wasted pääsi yllättämään: tarjolla oli kaksi Perhon Panimossa pantua versiota oluesta. Brewniversen Juha Sinisalo toi tarjolle sekä Pilsner -maltaista ja Vaasan ruispaloista valmistetun 4,6-prosenttisen oluen että version, jossa Pilsner-maltaan ja ruispalojen yhdistelmää täydentävät myös ravintola Perhon sekalaiset hävikkileivät. Jo aiemmin Sinisalo on saanut valmiiksi ykkösoluen vahvuisen Wasted-oluen.

Wastedin tärkein arvo on suuren leipähävikin hyötykäyttö. Se onnistuu erityisen hyvin Sinisalon 3,8-prosenttisessa versiossa, joka saa eri leivistä täyteläisyyttä.

Sinisalo otti Loopin heittämän haasteen myös enemmän tosissaan kuin esimerkiksi Britanniassa tai Belgiassa leipähävikistä oluita tehtailleet kollegansa: Wastedissa leivän osuus on puolet normaalisti käytettävästä mallasmäärästä, kun kollegat ovat tyytyneet vaatimattomampiin 10 – 30 prosentin osuuksiin. Prosessi on kuulemma hallussa, ja seuraavaksi skaalataan isompaan.

Idean hävikkioluesta saanut Johanna Kohvakka haastaa muutkin mukaan hävikkitalkoisiin:

– Haastamme kaikki panimot kokeilemaan hävikkileipäoluen tekoa!

Hävikkileipää nimittäin riittää kaikkialla Suomessa, selvisi Loopin tiloissa nautitulla hävikkiruokalounaalla.

Juha Sinisalo on onnistunut hyvin skaalatessaan Wasted -hävikkileipäoluen valmistuksen Perhon Panimon mittakaavaan.

Suurin osa ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa

Paljonko leipähävikkiä ja muuta ruokahävikkiä sitten syntyy? Leipomoyhtiö Vaasan teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset ostavat kotiin merkittävästi enemmän ruokaa kuin syövät. Koko suomalaisen ruokaketjun vuosittaisesta syömäkelpoisesta hävikistä jopa neljännes, eli noin 120 miljoonaa kiloa, syntyy kotitalouksissa, ja sen taloudellinen arvo on puoli miljardia euroa vuodessa. Leivän osuus on arviolta neljännes tästä määrästä.

Peräti 84 prosenttia kotitalouksista laittaa syömäkelpoista ruokaa roskiin. Lähes puolet tekee sitä viikoittain. Eniten ruokaa heitetään roskiin lapsiperhetalouksissa.

Kotitalouksien synnyttämä ruokahävikki on tuoreen tutkimuksen mukaan huomattavasti suurempaa kuin kaupan tai ruokateollisuuden. Kotitaloushävikki on kaksinkertaista kaupan synnyttämään hävikkiin verrattuna. Vähittäiskaupassa käyttöön otetut automaattiset, menekkiä ennustavat tilausjärjestelmät ovat onnistuneet tehostamaan toimituksia ja vähentämään liikatilauksia.

Kotitaloudet taas tekevät ruokaostoksensa suurelta osin intuitiivisesti ilman selkeää viikkosuunnitelmaa.

– Kotitalouksien suuri rooli ruokahävikin synnyttämisessä yllätti. Syy on kuitenkin perin yksinkertainen: meillä on kodeissamme vielä paljon tekemistä arkemme suunnittelun ja hallinnan kanssa, kertoo Vaasan Oy:n kaupallinen johtaja Minna Cousins.

Cousins hämmästelee, että vaikka ruoan hinta koetaan Suomessa kalliiksi, vaikuttavat kotitaloudet olevan välinpitämättömiä siitä, mitä täysin syötävää heidän keittiöissään ”hillotaan”.

– Yllättävintä on, että me kuluttajat emme itse koe tuhlaavamme ruokaa. Valtaosan näkemys on, että ruokaa menee heillä hukkaan vain vähän. Tutkimuksemme osoittaa kuitenkin täysin päinvastaista, Cousins harmittelee.

Vaasan kokee vastuukseen herättää keskustelua hävikin vähentämisestä, sillä leipä on Suomessa suurin yksittäinen hävikkituotekategoria sekä kaupassa että kotitalouksissa. Kuluttajat toivovat hävikinhallintaan avuksi pienempiä pakkauskokoja – toisaalta suomalaiset ovat hienosti oppineet, että osan tuoreesta leivästä voi pakastaa ja sulattaa tarpeen mukaan.

– Hävikkileivästä pantavan oluen avulla voimme puhua ruokahävikin pienentämisestä perinteistä ympäristötiedostavaa yleisöä laajemmalle kohderyhmälle. Haluamme samalla muistuttaa myös kauppaa vastuullisuudesta omien tilaustensa osalta, sillä ylijäämäleivän arvo on useita miljoonia euroja vuodessa. Vähentämällä hävikkiä säästyy ympäristön lisäksi myös selvää rahaa kaikilta osapuolilta, eli teollisuudelta, kaupalta ja kuluttajilta, muistuttaa Cousins.