Unkarilaiset pienpanimot esillä Alsóörsissa
Unkarissa pienpanimoboomi on kasvanut yhtä voimakkaasti kuin Suomessakin ja se näkyy myös erilaisten oluttapahtumien määrässä ja suosiossa. Budapestissä on eniten oluttapahtumia, mutta pienempiä olufestivaaleja on mukavasti ympäri maata. Oluposti vieraili pienessä Alsóörsin kylässä Balaton-järven rannalla, missä unkarilaisten pienpanimoiden tapahtumaa vietettiin jo viidettä kertaa.
Alsóörsin Sörfesztivál (sör tarkoittaa olutta) on mielenkiintoinen yhdistelmä unkarilaisia pienpanimoita, isoja kansainvälisiä olutmerkkejä ja kiinnostavia belgioluita. Pääosassa ovat toki paikalliset panimot, joita olikin paikalla parisenkymmentä sekä Budapestista että laajalti ympäri Unkaria. Kokonaisuudessaan panimoita oli noin parisenkymmentä ja oluita noin vähän yli sata erilaista.
Saksalainen panimoperintö näkyy vahvemmin unkarilaisten kuin suomalaisten pienpanimoiden valikoimassa, monella tiskillä on bockia, erilaisia lagereita ja saksalaistyyppistä vehnää. Mallas korostuu mauissa muutenkin, varsinkin perinteisissä luostaripanimoiden oluissa, ja näitä luostaripanimoita Unkarissa on useita.
Unkarissa on vahva hedelmäoluiden perinne, koska aprikoosia, luumua, kirsikkaa ja hapankirsikkaa kasvaa joka paikassa vaivaksi asti. Suomalaiselle nämä hedelmäoluet ovat kuitenkin enemmän alkopop-juomien makuisia, niin makeita ne ovat. Nyt uuden polven pienpanimot ovat vihdoin ruvenneet tuottamaan myös happamia hedelmäoluita, joiden esikuvat ovat Belgiassa.
Perinteisesti unkarilainen olut on ollut hennosti humaloitua, joten se näkyy vieläkin jopa uusien panimoiden kohdalla. IPA-oluet ovat pääsääntöisesti amerikkalaisen perinteen jatkajia, humaloinnissa korostetaan enemmän aromia kuin katkeruutta. Yllättävän paljon tapahtumassa löytyi samean greippimehuisia NEIPA-oluita kuten myös sitrushedelmillä, puolukalla tai vaikka maracujalla maustettua IPAa.
Maustetut oluet ovat nyt pinnalla Unkarissa, varsinkin vehnäpohjaisina ja niitä löytyi melkein joka tiskiltä. Hanoja tiskeillä oli viitisen kappaletta ja uuteen pienpanimofestivaalityyliin hanatuotteet vaihtuivat nelipäiväisen tapahtuman aikana usealla tiskillä joka päivä.
Jos etsitään eroja suomalaisiin oluttapahtumiin, niitä on muutama hyvinkin näkyvä ero. Unkarilaiset syövät koko ajan juodessaan ja tuhlaavat syömiseen kaikissa juomatapahtumissa paljon rahaa. Alsóörsin pienpanimotapahtumassa tarjolla oli laaja kattaus unkarilaisia perinneruokia, kuten erilaisia paprikalla maustettuja pataruokia, grillattuja lihoja ja kasviksia, unkarilaista kolbasz-makkaraa ja nk. silitysrautakanaa, joka on hauskasti silitysraudalla grillille painettava litistetty kokonainen kana. Tarjolla on myös monenlaista naposteltavaa sekä nk. rullapullaa, joka on kanelilla ja sokerilla siveltyä, paksun rautatangon ympärillä paistettua pullaa joka sopii muuten erinomaisesti NEIPA-oluen kera.
Unkarissa pienpanimoboomi alkoi Suomea myöhemmin, noin viitisen vuotta sitten, mutta voi sanoa, että unkarilaiset ovat ottaneet Suomea kiinni sekä panimoiden määrässä että oluttrendeissä. Nyt Unkarissa toimii jo satoja pienpanimoita, tosin litramyynniltään suurimmat panimot ovat edelleen kansainvälisesti omistettuja ja tuottavat vaaleaa lagerolutta, mutta myös isot panimot ovat ryhtyneet pienpanimoiden valikoimien kasvun innoittamana monipuolistamaan valikoimaansa, ja näiltä panimoilta löytyy ilahduttavasti valikoimista myös muita oluttyylejä kuin vaaleaa lageria, kuten IPA-olutta.
Unkarilaisia pienpanimoita löytyy kolmea eri tyyppiä; Yleisimpiä ovat pienet, oman panimolaitteiston omaavat paikalliset panimot, sitten on ravintoloiden yhteydessä toimivia panimoita sekä nk. kiertolaispanimoita (gerilla sörfÅ‘zÅ‘ tai vándorsörfÅ‘zÅ‘), joilla ei ole omia panimolaitteistoja, vaan jotka vuokraavat laitteistot muilta.— Unkarissa pienpanimoissa korostuu paikallisuus, monet panimot ovat hyvin pieniä ja myyvät tuotteitaan vain lähiympäristöön, pienten viinitilojen tavoin.
Unkarilainen panimotaito on kehittynyt viimeisessä viidessä vuodessa voimakkaasti ja voidaan sanoa, että nykyään pienpanimoissa tuotetaan eurooppalaisittain hyvinkin kilpailukykyistä olutta. Laajan viennin este unkarilaisissa pienpanimoissa on panimoiden pienuus, ja tämä on yksi syy, miksi esimerkiksi Suomessa unkarilaisia pienpanimo-oluita ei ole melkein ollenkaan saatavilla.
Oluet anniskeltiin kahden-viiden desin annoksina, ja kaksi desilitraa onkin oiva määrä olutta maisteltavaksi, kun taas puolesta litrasta lähti hyvin jano, yli kolmenkymmenen asteen kesäpäivänä. Ainoa epäkohta tapahtumassa olivat muovimukit, jotka tosin olivat pitopaikan takia, jossa ei sallita laseja.
Unkarilaiset ovat kovia tanssimaan ja näin Alsóörsin olutfestivaalikin päättyi isoihin diskobileisiin, missä ysäritekno sekä rock—´n’ roll soi ja kaikenikäiset tanssivat. Tämä on toinen selkeä ero suomalaisiin oluttapahtumiin, Unkarissa paikalla on perheitä lapsineen myöhään yöhön ja tunnelma on hyvin perheystävällinen loppuun asti. Humalaisia ei näy, vaikka kaikki aikuiset istuvat olutlasi kädessään seurustellen ja hyvää ruokaa edessään.
