Tyttö ja tuoppi: Olutta, cheddaria ja veikeitä makupareja Bier-Bierissä
Trendikkään pinkki Dieter |
Vaikka juuston rasvaisuus ja oluen rasvaisuutta leikkaava hiilidioksidi sekä juuston suolaisuus ja oluen tasapainottava makeus ovat kuin luotu toisilleen, juustojen ja oluiden yhdistäminen on tähän mennessä ollut vielä jokseenkin underground ilmiö. Juusto- ja olutmaistelujakaan ei varsinaisesti voi sanoa Suomessa pursuavan olutravintoloiden ovista ja ikkunoista, joskin BrewDog Helsinki onkin tehnyt tällä puolella joitakin päänavauksia. Habanerokitchenin Timolta tullut kutsu bloggareille ja virallisemman mallasmedian edustajille suunnattuun Jukolan juuston ja Donut Islandin yhteismaisteluun oli siis minulle oikein kiva yllätys. Tämän viikon keskiviikkoon ajoittunut tasting pidettiin Bier-Bierin kuumimmassa kulmassa ikkunasta paahtavan auringon alla; toisin sanoen paikassa, jossa kaltaiseni pessimistikin alkoi pikkuhiljaa uskoa kesän lähestymiseen.
Maistelun juustot lukuunottamatta sahticheddaria |
Jukolan juuston bravuuri on aito cheddar, jota oli tarjolla monessa muodossa myös tässä maistelussa. Juustolan nokkamiehen Markku Liiaksen mukaan juustola on ainoa aidon cheddarin valmistaja Suomessa. Cheddar valmistetaan tuoreesta aamumaidosta ilman turhia odotusaikoja tai maitojen kuskailuja paikasta a paikkaan b. Aidon cheddarin valmistukseen kuuluu cheddarointi, joka luo juustolle aromikkaan täyteläisen ominaismaun ja ihanan kiteisen rakenteen. Saimme kuulla, että Jukolan juusto on valmistanut cheddareita kolmisen vuotta ja vanhimmat heidän vintage-juustoistaan ovat kaksi vuotta kypsyneitä. Tällä kertaa pöydässä oli kuitenkin tuoreempia juustoja, joilla ikää oli vasta 4 kuukautta.
Jukolan juuston makutarjontaa… |
…ja lisää makuja |
Ihan perinteisen maustamattoman cheddarin lisäksi juustolautaselle oli kasattu vaikuttavat keot niin mustapippurilla, valkosipulilla kuin chililläkin maustettuja juustolajikkeita. Setin loppuun oli säästetty myös pari yllätystä, joihin päästään tarkemmin tämän jutun loppupuolella.
Juustojen pareiksi oli valittu Donut Islandin oluita, joista Donutin nokkamies Mika Oksanen ja puolisonsa olutasiantuntija Aniko Lehtinen kertoilivat. Saimme kuulla myös knoppitietoa oluesta ja makuaistista. Jännä ajatus oli esimerkiksi se, että jokainen meistä ylimaistaa jotain makua, kun taas joidenkin muiden makujen suhteen makuaisti ei ole yhtä herkkä. Oluiden välttelevien makuaisti saattaa olla yliherkkä katkeruudelle, jolloin katkeruus hyökkää epämiellyttävän voimakkaana esiin vaikkapa muuten pliisun ja matalavolttisen bulkkilagerin vetisestä pohjamausta. Aloin ajatella bulkkeja hieman uudella tavalla, sillä en ole koskaan oikein osannut tulkita niitä katkeriksi oluiksi. Toisaalta, vetisen tusinalagerin lähes tyhjältä makutaululta katkeruuden kieltämättä voisikin ajatella erottuvan helpommin kuin persikan, greipin, männynkäpyjen sun muun täyttämältä IPAn makupaletilta.
Ensimmäinen pari oli mustapippuricheddar ja Dieter-vadelmaberliner. En ollut koskaan aiemmin maistanut cheddaria hapanoluen kanssa, joten en osannut arvata, miltä tällainen yhdistelmä maistuisi. Vadelmainen happamuus toimi yllättävän hyvin mustapippurin kanssa ja juuston rasvaisuus tuntui peittyvän marjan ja pippurin terävämpien makujen alle. Kiinnostava kokemus, joskaan en ole ihan varma, sopivatko nämä kaksi kaikkein parhaiten yhteen.
Toisena maisteltiin Ich Bin Ein Berner -gosea ja chilicheddaria. Olut pehmensi chilin makua ja toi makukomboon mielenkiintoista hapanimelyyttä. Testasin chilicheddaria myös Dieterin kanssa ja totesin, että tässä yhdistelmässä puolestaan vadelma nousi esiin ja chili jäi hieman taka-alalle. Päädyin vielä parittamaan gosen ja mustapippurijuuston, jotka olivat mielestäni pikkuisen harmonisempi ja tasapainoisempi pari kuin chilicheddar ja gose. Gosen suolaisuus nousi esiin enemmän mustapippurin maun kanssa. Mallailin chilijuustoa melkein kaikkien maistelun oluiden kanssa, mutta se tuntui olevan vähän vaikea paritettava. Miedompien oluiden kanssa chili hieman peitti oluen makua ja vahvempien oluiden kanssa taas chili tuntui peittyvän oluen maun alle.
Kolmas maisteltu olut oli iki-ihana Frisco Disco, jonka juustopariksi oli valkattu valkosipulicheddar. Tämä oli suosikkiyhdistelmäni. Oluen hedelmäinen makeus ja sitruksisuus täydensivät valkosipulia ja yhteismausta muodostui hieman hedelmillä höystettyä kasviswokkia muistuttava. Kokeilin Frisco Discoa myös chili- ja pippurijuuston kanssa ja tulos oli aika jännä. Chilijuusto ei sopinut Frisco Discon kanssa mielestäni yhtään, tuloksena oli ristiriitainen ja pistävä maku. Pippurijuusto puolestaan sopi aika hyvinkin, humalan ja pippurin aromit muodostivat vahvan ja lämmittävän, mutta samalla pehmeän kokonaisuuden.
Neljännen yhdistelmän tuotteet olivat Musta Munkki -vadelmamunkki-IS ja peruscheddar. Voimakkaan makuinen olut peitti tässä tapauksessa cheddarin maun lähes kokonaan, juusto tuntui olevan mukana lähinnä täyteläistämässä oluen makua ja tuomassa lisää rasvaisuutta makukokonaisuuteen. Hyvä kaksikko kuitenkin. Testasin Mustaa Munkkia myös chilijuuston kera ja myös tässä kaksikossa oluen maku tuntui peittävän juuston ominaismaun ja jopa chilisyyden melkein kokonaan. Tai sitten oluen munkkirasvaiset makuelementit vain sulautuivat niin saumattomasti juuston rasvaisuuteen, että oli vaikea enää sanoa, missä olut loppui ja mistä cheddar alkoi.
Sahti ja sahticheddar |
Maistelun lopussa oli yllärien aika ja pöytään tupsahti pari kappaletta sahteja, joiden seuraksi tuotiin luonnollisesti sahdilla maustettua cheddaria. Sahdit olivat juustolan omaa käsialaa, toinen alkoholiprosentiltaan vahvempi ja toinen varsin mieto sahti. Olen sahtien suhteen aika valikoiva ja tuntuu, että monesti imelyys on näissä juomissa minulle vähän liikaa. Tämänkertaisista sahdeista vahvempi oli makeaa ja perushyvää ja miedompi melkoisen katajaista, vähän keskeneräisen oloista. Sahtijuusto vei voiton itse sahtijuomista, sillä cheddarin makuun sahti toi ihanaa täyteläisyyttä ja luonteikasta tuoreen sämpylänomaista hiivaisuutta.—
Saison d’etre ja sahticheddar |
Olin napannut baaritiskiltä mukaan maisteluun myös yhden itse valitsemani jokerituotteen, eli Stockholm Saison d’etren. Jokeri pärjäsi Donutin tuotteiden rinnalla melko lailla tasaväkisesti ja täydensi hyvin erityisesti sahti- ja mustapippuricheddareita. Sahticheddarin pehmeän täyteläisen maun kanssa saison oli varsin looginen kumppani ja mustapippuricheddarin pippurisuus löysi vastinparinsa saisonin kevyestä mausteisuudesta.
Maistelu oli tosi kiinnostava kokemus ja erityisesti tykkäsin, kun maisteltavana oli myös hapanoluiden ja juustojen pareja. Hapanolutta ja juustoa ei näe yhdessä kovinkaan usein, vaikka hapanoluen maku täydentäisi varsin hyvin useiden juustojen makuja. Oli jännää nähdä, miten luontevasti cheddarien maut solahtivat Donutin einiinperinteisten oluiden kainaloon.
Tastingin loppumetreillä heitettiin ilmaan orastavia lupauksia Jukolan cheddarien näkymisestä myös tämän kesän olutfestareilla. Kenties näitä mainioita juustoja siis nähdään olutympyröissä uudelleen hyvinkin pian. Siihen asti juustoja löytää hyvin varustetuista kaupoista tai tekemällä pienen kesäreissun Joutsassa sijaitsevalle Leivonmäelle.
Kiitos antoisasta maistelusta, toivottavasti nähdään pian uudestaan hyvien makujen merkeissä!
Lisää juustoista:
Lisää oluesta: