Tornion Panimon toimitusjohtaja Kaj Kostiander Pienpanimoliiton puheenjohtajaksi

Tornion Panimon toimitusjohtaja ja panimomestari Kaj Kostiander on valittu Pienpanimoliiton puheenjohtajaksi.  Nyt liitto valmistautuu eduskuntavaaleihin ajamalla kotimaisille pienpanimoille nykyistä tasapuolisempia kilpailuedellytyksiä, laajempia myyntioikeuksia ja vähemmän byrokratiaa. Kolmekymmentä vuotta sitten samat kysymykset olivat jo alan yhteisen edunvalvonnan ytimessä.

Kaj Kostiander

Tornion Panimon toimitusjohtaja ja panimomestari Kaj Kostiander on valittu Pienpanimoliiton uudeksi puheenjohtajaksi. Valinta tehtiin liiton syyskokouksessa 13. marraskuuta 2026, ja Kostianderin puheenjohtajakausi kattaa vuodet nyt 2027–2028. Hän seuraa tehtävässä Mallaskosken Panimon Jyri Ojaluomaa.

Kostiander on ollut Pienpanimoliiton hallituksessa vuodesta 2020 ja johtanut Tornion Panimoa sen toiminnan käynnistymisestä vuonna 2016 lähtien. Uusi puheenjohtaja haluaa vahvistaa pienpanimoiden asemaa suomalaisessa elintarviketeollisuudessa ja nostaa alan taloudelliset vaikutukset aiempaa vahvemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun.

– Minusta asia on lopulta aika yksinkertainen. Kun puhumme työpaikoista, kasvusta ja verotuloista, pitää myös puhua siitä, mitä Suomessa valmistetaan ja millä ehdoilla, Kostiander kertoo tiedotteessa.

Pienpanimoliiton hallituksessa kaudella 2027–2028 jatkavat Janne Paavola Nokian Panimolta, Jonas Sahlberg Kimito Brewingiltä ja Juha Sinisalo Kahakka Breweryltä. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Ville Purontaus Karvilan Panimolta, Miika Riekkinen Lepaan Panimolta sekä Anne Silmälä Mylläri – Panimo OlutMyllystä. Hallituksesta jäävät pois Teerenpelin Anssi Pyysing, ja Maku Brewingin Jussi Tamminen. 

Kostiander korostaa edeltäjiensä tekemän työn merkitystä. Pienpanimoliiton lähes kolme vuosikymmentä jatkunut edunvalvonta tarjoaa hänen mukaansa pohjan, jolle rakentaa uusia tavoitteita.

– Jyrin ja aikaisempien hallitusten päälle on hyvä rakentaa. Minä haluan omalta osaltani pitää huolen siitä, että pienpanimoiden merkitys avautuu paremmin sekä kuluttajille että päättäjille, ei pelkästään hyvinä juomina, vaan osana tämän maan menestystä, Kostiander sanoo.

Pienpanimoliitto edustaa suomalaisia pienpanimoita, jäseniä on noin  70, suuri osa Suomessa toimivista pienpanimoista. Sen toiminnan keskeisiä tehtäviä ovat edunvalvonta, alkoholilainsäädäntöön vaikuttaminen ja pienpanimoiden tunnettuuden lisääminen.

Pienpanimoliitto syntyi panimoiden yhteisestä tarpeesta

Pienpanimoliiton historia ulottuu 1990-luvulle, jolloin suomalainen olutala alkoi muuttua nopeasti. Vuosikymmenten aikana keskittynyt panimoteollisuus sai uusia kilpailijoita, kun vuonna 1995 Suomen liityttyä Euroopan unioniin pienpanimoiden perustaminen helpottui ja oluenvalmistuksen koulutus alkoi kehittyä. Pienpanimoiden määrä kasvoi lyhyessä ajassa noin neljäänkymmeneen ja samalla syntyi tarve yhteiselle edunvalvonnalle, sillä yksittäisillä pienillä panimoilla oli rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa alkoholilainsäädäntöön.

Liiton ensimmäinen perustamiskokous järjestettiin ravintolakoulu Haagassa vuonna 1995, mukana oli panimoyrittäjiä ja muita alan vaikuttajia, mutta virallinen rekisteröinti jäi kuitenkin tuolloin tekemättä. Pienpanimoliitto perustettiin virallisesti vasta vuonna 2008. Lammin Sahdin Pekka Kääriäisestä tuli yhdistyksen ensimmäinen virallinen puheenjohtaja, ja hän jatkoi tehtävässä vuoden 2013 loppuun.

Pienpanimoliiton historiassa toistuvat kaksi tavoitetta: verotuksen kohtuullistaminen ja mahdollisuus myydä olutta suoraan kuluttajille. Ensimmäinen pienpanimoiden valmisteverohuojennus tuli voimaan vuonna 1995, silloin alkujaan enintään miljoona litraa vuodessa valmistavat panimot saivat 20 prosentin alennuksen alkoholiverosta. Myöhemmin järjestelmää kehitettiin tuotantomääriin perustuvaksi porrastukseksi, ja vuonna 2014 pienimpien panimoiden enimmäisalennus laajennettiin koskemaan 500 000 litran vuosituotantoa ja verohuojennuksen määrä oli viisikymmentä prosenttia.

Myös ulosmyyntioikeudet kehittyivät vähitellen. Merkittävä muutos tuli vuoden 2018 alkoholilain uudistuksessa, kun pienpanimoille mahdollistettiin enintään 12-prosenttisten omien oluiden myynti valmistuspaikalta erillisellä pienpanimoiden vähittäismyyntiluvalla. Oikeus rajattiin enintään 500 000 litraa vuodessa valmistaville panimoille.

Vuoden 2027 vaaleissa esillä alkoholin toimitusmyynti ja verotus

Kaj Kostianderin kausi alkaa tilanteessa, jossa alkoholilainsäädäntö ja pienpanimoiden kilpailuedellytykset ovat jälleen poliittisen keskustelun kohteena. Pienpanimoliiton vuosille 2026–2027 laatimissa vaalitavoitteissa vaaditaan muun muassa alkoholin toimitusmyynnin laajentamista kotimaisille tuottajille, valmistuspaikalta tapahtuvan ulosmyynnin helpottamista sekä pienpanimoiden verotuskäytäntöjen yksinkertaistamista. Liitto esittää myös ravintoloissa anniskeltavan alkoholin arvonlisäveron laskemista ruoan verokannan tasolle, 13,5 prosenttiin. Sen näkemyksen mukaan muutos voisi vahvistaa ravintolamyyntiä ja siirtää alkoholinkulutusta valvottuihin anniskeluympäristöihin.

Yksi liiton merkittävimmistä poliittisista tavoitteista on siirtää alkoholiasioiden hallinnollista vastuuta sosiaali- ja terveysministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön tai muuhun elinkeinonäkökulmaa painottavaan ministeriöön. Tavoitteen taustalla on liiton näkemys siitä, että alkoholipolitiikassa elinkeino- ja työllisyysvaikutukset jäävät kansanterveysnäkökulman varjoon.

– Pienpanimot ovat elintarvikeyrityksiä, jotka työllistävät ja investoivat. Kun ne kasvavat, Suomeen syntyy työpaikkoja ja verotuloja. Kotimaisten pienpanimoiden pitää pystyä kilpailemaan samoilla ehdoilla ulkomaisten toimijoiden kanssa, Kostiander sanoo tiedotteessa. Hän pitää tärkeänä myös pienpanimoiden alkoholiverohuojennuksen säilyttämistä ja siihen liittyvien käytäntöjen selkeyttämistä.

Uuden puheenjohtajan oma panimo tarjoaa konkreettisen esimerkin siitä, millaisista investoinneista ja kasvumahdollisuuksista Pienpanimoliitto haluaa keskustella. Torniossa oluenvalmistuksen perinteet ulottuvat vuoteen 1873. Lapin Kullan panimon sulkeminen vuonna 2010 katkaisi pitkän paikallisen tuotantoperinteen, mutta Kostiander oli mukana käynnistämässä oluenvalmistusta uudelleen vuonna 2016. Marraskuun alussa 2026 Tornion Panimo otti käyttöön yli kahden miljoonan euron investoinnilla rakennetun uuden tuotantolaitoksensa. Uudistus nostaa panimon vuosittaisen tuotantokapasiteetin noin 1,2 miljoonasta litrasta jopa kolmeen miljoonaan litraan, investointiin kuuluvat uudet, noin 2 500 neliömetrin tuotantotilat, automatisoituja tuotantoprosesseja, tölkityslinja sekä energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja.

 Aito pienpanimo -merkistä halutaan tunnetumpi

Lainsäädännön ohella Kostiander haluaa vahvistaa kotimaisten pienpanimoiden näkyvyyttä. Yksi keino on Pienpanimoliiton huhtikuussa 2024 lanseeraama Aito pienpanimo -merkki. Merkki on tarkoitettu liiton jäsenpanimoiden käyttöön etiketeissä, verkkosivuilla ja muussa viestinnässä ja sen tarkoituksena on auttaa kuluttajaa erottamaan suomalainen itsenäinen pienpanimo suurten juomayhtiöiden ”craft beer ”-henkisesti markkinoiduista tuotteista. Merkki kertoo liiton jäsenyydestä ja pienpanimotaustasta, ei sinänsä ole erillinen oluen laadun arviointi- tai sertifiointijärjestelmä.

– Kuluttajan pitää pystyä ymmärtämään, kuka juoman on tehnyt. Sitä varten on liiton lanseeraama Aito pienpanimo -merkki. Se pitää tehdä kunnolla tunnetuksi. Ei se kaikkea ratkaise, mutta auttaa ihmistä tunnistamaan, että tämä on itsenäisen suomalaisen pienpanimon tekemä olut, Kostiander sanoo.

Väistyvä puheenjohtaja Jyri Ojaluoma ja uusi puheenjohtaja Kaj Kostiander.

Pienpanimobuumin jälkeen edessä on uudenlainen kilpailutilanne

Pienpanimoiden toimintaympäristö on muuttunut huomattavasti siitä, kun alan yhteinen edunvalvonta alkoi 1990-luvulla. Suomessa oli vuonna 2010 alle 40 panimoa, mutta vuonna 2020 panimotoimilupia oli jo noin 120. Pienpanimoliiton oman historiikin mukaan pienpanimoiden yhteenlaskettu tuotanto nousi 2010-luvulla noin kahdeksasta miljoonasta litrasta yli 20 miljoonaan litraan, ollen viime vuonna ennätysmäärä, 27,5 miljoonaa litraa.

Kasvun rinnalle ovat kuitenkin nousseet kannattavuushaasteet, kiristynyt kilpailu ja panimoiden lopettamiset. Pienpanimoalan ongelmat eivät siten rajoitu alkoholilainsäädäntöön, vaan liittyvät myös kysyntään, tuotantokustannuksiin ja vähittäiskaupan markkinarakenteeseen. Kostiander aloittaa puheenjohtajana vaiheessa, jossa alan on pystyttävä sekä puolustamaan olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksiä että löytämään mahdollisuuksia uudelle kasvulle.

Lähde ja kuvat: Pienpanimoliitto