Thaimaa, muutakin kuin kossua kolalla ja viinaa sankolla

31.07.2020 / Kirjoittaja Joni Sormunen / Kategoriat: Kotiolutposti

Thaimaa on hyvää vauhtia muuttumassa kiinnostavaksi olutmaaksi.

Thaimaa on monelle suomalaiselle tuttu maa, se tunnetaan kauniista luonnosta, iloisista ihmisistä, halvasta viinasta sekä muista kyseenalaisista iloista. Se mitä thaimaasta ei välttämättä tiedetä, on se, että myöskin tämä maa on tiukkaan kontrolloitu alkoholin suhteen ja oluen valmistaminen kotioloissakin ilman asianmukaista lupaa on kielletty sakkojen uhalla. Thaimaassa on kuitenkin pantu olutta kaupallisesti jo vuodesta 1933, panemisen aloitti Boon Rawd Brewery kaikkien tuntemalla Singha merkillä.

Buddhalaisuus on vahvasti läsnä thaimaalaisessa kulttuurissa ja sen takia oluen myyminen sekä myös juominen on kiellettyä juhlapyhien aikana, siitä saattaa pätkähtää myyjille jopa linna tuomio. Luonnollisesti uskonnon ollessa suuressa merkityksessä, oluiden nautiskelu pyhien alueiden, kuten temppeleiden läheisyydessä ei ole suotavaa. Nämä rajoitteet kannattaa huomioida matkaillessa kun alkaa suu napsamaan kuuman kosteissa olosuhteissa.

Thaimaassa toimii kaikista rajoituksista huolimatta piskuinen Thai Brewers Association joka puolustaa niin kaupallisten panimoiden kuin kotipanijoidenkin oikeuksia.

Järjestössä on tällä hetkellä n.1000 jäsentä ja kasvaa tasaiseen tahtiin. Tällä hetkellä TBA:n tavoitteena on saadaa Thai Craft Brewers Associationista rekisteröity ja laillistettu yhdistys.

Yksi suurimmista heidän ajamistaan saavutuksista oli että vuonna 2017 valmistelaista otettiin pois lauseke joka kielsi panimolaitteiden omistamisen, tämä oli suuri voitto kaikille kotipanijoille, tislauslaitteistot ovat edelleenkin kiellettyjä.

Laillisesti olutta thaimaassa valmistaa kaupalliseen käyttöön vain kourallinen isoja panimoita:

1. Boon Rawd – Singha, Leo, U, My, Snowy, Copper, Asahi

2. Thaibev – Chang, Archa, Tapper, Huntsman, Black dragon,

3. Thai Asia Pacific – Heineken, Tiger, Cheers

4. San Miquel – Sanmig pale Pilsen, Sanmig light, Sanmig zero

5. Thai spirit – Sopimusvalmistaja käsityöläispanimoille

Massatuotettua lageria on siis hyvin saatavilla, eikä siinä mitään vikaa olekaan.

Kotiolut on selkeästi ollut thaimaassa nosteessa nyt koronan saavuttua ravistelemaan maapalloa mutta thaimaalaiset ovat heränneet kuitenkin paremman oluen maailmaan jo muutama vuosi aiemmin. Käsityöolutbuumi on löytänyt paikkansa markkinoilla ja kasvaa koko ajan vaikka liköörit ja kirkkaat viinat ovat edelleenkin yksi kovimmista myyntivalteista.

Myös kotipanijoille on auennut uusia mahdollisuuksia ja liikkeitä jotka myyvät panimolaitteistoa ja muita tarvikkeita on vuosi vuodelta enemmän.

Thaimaasta löytyy muutama kiinnostava mikropanimo, jotka saavat myydä olutta vain alueeltaan esimerkiksi, Tawandang, Holland, Wizard, Underdog ja Thai german, muutama mainitakseni. Uusia mikropanimoita kuitenkin tupsahtelee hiljalleen lisää ja olutkulttuuri vain vahvistuu entisestään.

Eksotiikkaa kotipanijoille riisiviinin muodossa

Kuin Suomenkin, myös Thaimaan suosituin oluttyyli on vaalea lager mutta käsityöolut piireissä siihen yritetään saada uutta twistiä lisäämällä paikallisia yrttejä ja mausteita. Mausteina on käytetty mm. Pandania josta irtoaa vaniljaisia aromeja. Olueen käytetään myös mangoa sekä sitruunaruohoa, osa maltaista korvataan jasmiini tai riceberry riisillä josta saadaan hieno punainen sävy. Yksi eksoottisimmista olueen maustamiseen käytetyistä mausteista on Uthai neste, se koostuu yli kymmenenstä erilaisesta yrtistä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan uutetta tiputetaan oluen sekaan ennen tarjoilua.

Suomella on sahti, vaan Thaimaalla on oma erikoisuutensa nimittäin Sato ja se tunnetaan myös nimellä Sartho, riippuen murteesta. Sato on oikeastaan käännetty riisiviiniksi mutta sen makumaailma kohtaa enemmän oluita kuin viinejä. Kyseisen juoma tekemiseen on useita erilaisia tyylejä mutta sen paneminen tapahtuu yleensä riisillä joka muistuttaa risottoriisiä sekä sen käyttämiseen käytetään hiivapalloa jossa on oma erityinen bakteerikantansa ja myös pieniä määriä hometta.

Kotipanijoiden riemuksi alla on ohjetta Saton tekemiseen. Et tarvitse kuin höyrytettyä tahmeaa riisiä ja hiivaapalloja sekä vettä, höyrytettyn riisin idea on se että se pysyy paremmin muodossaan ja jyvä ei hajoa niin paljoa.

Autenttisia thaimaalaisia hiivapalloja (Luk peang) on todella vaikea saada suomesta mutta kannattaa kokeilla aasialaisia elintarvikeliikkeitä. Hiivaa on mahdollista tilata myös verkkokaupoista, jos thaimaalaista ei löydy niin voi kokeilla myös korealaisia tai kiinalaisia vastineita joita voi etsiä nimellä Qu, Jiuqu tai Chiuyao.

Urhea panovelho voi kokeilla tätä reseptiä soveltamalla eri aineksia. Riisiä (glutenious rice) ainakin löytyy helposti aasialaisista kaupoista mutta voihan tästä tehdä suomalaisen version puuro tai risottoriisillä. Hiivaksi käy kaikki mitkä saa riisiä käytettyä hyväksi, esimerkiksi sakeen käytetty kojin ja shubon yhdistelmää jota kutsutaan moromiksi.

Sartho valmistuu varmalla kädellä

Tämä juoma on ehkä verrattavissa suomalaiseen kiljuun, maun kuvataan olevan hiukan polttava mutta kuitenkin makea ja se valmistuu viikossa. Pohjimmiltaan tämä muistuttaa oikeastaan japanilaisen saken variaatiota.

Sarthon reseptit on todella salaisia, suorastaan pyhiä ja näitä on uskomattoman vaikea kiskoa ulos thaimaalaisista.

Koska tämä on todella homemade juoma jopa thaimaassa, niin määrien ja lämpöjen kanssa mennään monesti mututuntumalla ja puhtaalla kokemuksella. Lämpöjen kanssa on sama periaate kuin oluenkin, lämpimässä hiiva toimii nopeammin ja viileässä on toiminta vähän hitaampaa. Tätä ohjetta lähtisin tekemään ihan huoneenlämmössä. Muista silti panimohygienia ja desinfioi kaikki välineet.

Sato ohje: