Terveisiä Perthistä!
Miten makaa olutmaa Australia? Olutposti jututti juuri Suomeen saapunutta olutammattilaista kesäkiireiden keskellä.
Jordan Ritchien leveä hymy ja vielä leveämpi aksentti saavat kenet tahansa hyvälle tuulelle. Kuukauden verran Suomessa asunut australialainen saapui maahan juuri kesän korvalla kylmän pohjolan näyttäessä lämpimintä vehreintä puoltaan.
”Suomalainen luonto on uskomaton. Olemme reissanneet alkukesän puolisoni kanssa pitkin poikin Etelä-Suomea tutustuen paikkoihin. Metsänne ovat mahtavat ja järvien määrä hämmästyttää yhä. Eräänlainen metsä on myös suomalainen lupaviidakko, johon olen joutunut tutustumaan maahanmuuttoni tiimoilta”, naurahtaa Ritchie.
”Olen kotoisin Perthistä, Länsi-Australian osavaltion pääkaupungista, jossa asuu suurin osa koko osavaltion väestä. Paikallinen olutskene on vilkas ja uusia panimoita syntyy jatkuvasti. Viimeisin työpaikkani oli meadia, olutta ja siideriä tuottaneessa Erosion-panimossa. Mead on hyvässä nosteessa Perthissä, koska hunajaa tuotetaan paljon ja sillä on myös osansa paikallisessa historiassa. Ammattinimikkeeni oli hienolta kuulostava national sales manager maan nopeimmin kasvavassa meadia tuottavassa yrityksessä”, kertoo Ritchie.
Craft-juomien buumi näkyy Australiassa kuten muuallakin läntisessä maailmassa. Se alkoi Ritchien mukaan saada kunnolla tuulta alleen jo 80-luvulla.
”Australian olutskene on hiukan outo ja todella paikallinen. Jokaisella suurella kaupungilla on oma vakiintunut lagerinsa, joten muualta tuttua jättipanimo/pikkupanimo -vastakkainasettelua ei niinkään ole. Perthissä juodaan paikallista ja Sydneyssä ja Canberrassa omaansa. On maassa muutama isompi panimo, mutta sellaiseksi on voinut kasvaa vain yrityskauppojen kautta. Olut on meille kuin jalkapallo (australialaisilla säännöillä of course), naapurikaupungin seuraa ei faniteta. Meillä on pitkät perinteet kotioluen ja edellä mainitsemani meadin valmistuksessa, ja tämä on varmasti vaikuttanut virkeän craft-olutkulttuurin syntymiseen noinkin varhain. Tuo 80-luvun kuvasto seuraa monella pienpanimolla mukana edelleen, vaikka moni tekijöistä ei ollut tuolloin edes syntynyt.”
Australialaisen oluen määritelmä.
”Joka paikasta saa IPAa, APAa, happamia, niin kuin muualtakin, mutta mielestäni yksi määräävä tekijä kaikista australialaisista oluista löytyy, nimittäin juotavuus. Oli mukissa sitten modernia makumaailmaa, perinteistä lageria tai meadia, kaikkia yhdistää tietynlainen maltti turhan kikkailun suhteen. En sanoisi, että oluemme eivät ole maistuvia, vaan fakta on se, että Australiassa on kuuma ja kuumuus janottaa. Uutta aaltoa edustavat oluentekijät ovat toki tuoneet reissuiltaan Euroopasta ja Yhdysvalloista uusia reseptejä ja aika radikaalejakin ideoita. Esimerkkeinä vaikkapa Rocky Ridge Brewing, Cheeky Monkey Brewing Co., Banks Brewing, Dainton Brewing ja Mountain Culture muutamia mainitakseni. Olemme myös suuri viinintuottaja ja sitä juodaankin tilastollisesti enemmän kuin olutta.”
Pitkien välimatkojen ja paikallisuuden takia myyntitykin työ on haasteellista.
”Kuten edellä mainitsin, Australiassa mennään usein paikallisuus edellä. Toki myimme myös maan muihin osiin ja meadin kanssa se on helpompaa kuin oluen. Hyvä esimerkki onnistuneesta myyntityöstä ulkomaille on Foster’s, jota kukaan ei Australiassa juo, mutta se mielletään heti maan ykköstuotteeksi vahvan brändäyksen kautta. Ei se ole ollut australialaisessa omistuksessakaan enää aikoihin.”
Kotiolutfirma Coopers on vahvasti australialainen ainakin brändiltään.
”Coopers on maan vanhimpia panimoita, mutta täällä Suomessa se näkyy lähinnä kotiolutpuolella. Cooper’s sai aika huonoa mainetta taannoin homoavioliittovastaisuusepäilyistä, kun ahdasmieliset konservatiivipoliitikot skoolailivat Coopersin oluilla uskonnollisen The Bible Societyn tv-showssa ja laukoivat samalla mielipiteitään samansukupuolisten avioliitoista erittäin negatiiviseen sävyyn. Coopers tietysti kielsi kaikki yhteydet seuraan, mutta jäi kiinni oltuaan rahoittamassa saman seuran julkaisutoimintaa. Surullinen tapaus. Onneksi pien- ja mikropanimopuolella ollaan valveutuneempia näissä asioissa. Tämä näkyy vaikkapa henkilöstöpolitiikassa, jossa LGBTIQA+ -kansaa ei syrjitä. Nämä ovat tärkeitä asioita, joiden pitäisi olla itsestäänselvyyksiä.”
Tulevaisuuden suunnitelmat.
”Töitä. Olen tutustunut suomalaiseen panimoskeneen ahkerasti ja maistellut toki myös oluita. 8-Bit Brewingin Jason kutsui minut heidän tiskilleen SOPP-tapahtumaan ja muutamaan muuhunkin. Se on ollut mainio tapa verkostoitua. Katsotaan nyt rauhassa, että mitä aika tuo tullessaan. Olen myyntihenkinen jätkä ja kova hieromaan kauppaa, uskoisin, että minulle löytyy käyttöä alalta”, vinkkaa Ritchie hymyillen.
Teksti: Mikko Hentunen
Kuva: Jordan Ritchie
