Talous: Kuinka moni pienpanimo on lopettanut toimintansa?
Taloustoimittajamme Eetu Niemi selvittää pienpanimoiden tilannetta ja määrää, lopettamissyitä ja tulevaisuutta.
Olutpiireissä keskustellaan paljon toimintansa päättäneistä pienpanimoista. Aihe nousee aika ajoin myös median otsikoihin, ainakin sopivan kriisin tullen. Mutta kuinka moni pienpanimo on oikeasti laittanut käymisastiat myyntiin ja lapun luukulle? Onko määrä lisääntynyt vai vähentynyt vuosien myötä? Näkyvätkö määrissä viime aikojen kriisit, kuten koronapandemia ja Ukrainan sota? Yksittäistapaukset nousevat kyllä esille ja arveluita esitetään, mutta kokonaiskuvaa ei saa yhdestäkään lehtiartikkelista. Ennen kuin nyt. Pitäkää siis kiinni tuopeistanne, kun laskeudumme sinne, missä toimintansa päättäneet pienpanimot majailevat!
Hyvät ainekset vaikeuksille
Suomessa vuoden 2020 alkupuolella käyntiin lähtenyt koronakriisi ei koitunut pienpanimoalan kohtaloksi, vaikka tilanne näytti pahalta eikä konkurssiuutisiltakaan vältytty. Panimoyrittäjät ja Pienpanimoliitto kertoivat alan ahdingosta, mutta toisaalta myös innovatiivisista ratkaisuista, vaikkei etämyyntilupaa saatukaan.
Hinnat lähtivät nousuun vuoden 2022 helmikuussa, samoihin aikoihin Venäjän hyökkäyksen kanssa. Vuoden 2023 puolella panimoyritykset kertoivat kaksinumeroisista korotuksista esimerkiksi raaka-aineiden ja juomapakkausten hinnoissa sekä sähkölaskujen moninkertaistumisesta. Monen pienpanimon kerrottiin lopettaneen vuoden 2022 aikana (Yle 7.1.2023), mutta tarkasta lukumäärästä ei ollut tietoa. Talouselämässä (13/2024) kerrottiin, että useat pienpanimot ovat pahoissa vaikeuksissa ja vuosina 2021–2024 päätyi konkurssiin kymmenkunta pienpanimoa. Talouskatsaukseni perusteella pienpanimoiden tulos (sekä yhteenlaskettu että keskiarvo) kääntyi tappiolliseksi vuonna 2022, vaikka liikevaihto jatkoi kasvuaan (Olutposti 3/2023). Tätä kirjoittaessa tuoreesta Ylen jutusta (4.5.2024) voi päätellä pienpanimoiden määrän kääntyneen laskuun vuonna 2022, noin vuosikymmenen kestäneen nousun jälkeen.
Kuluvana vuonna inflaatio on selvästi rauhoittunut, mutta näköpiirissä on uusia haasteita – tällä kertaa lainsäädännössä. Kaupassa myytävien oluiden prosenttirajan nosto vaikutti äkkiseltään hyvältä uutiselta, mutta nyt sen povataan kiristävän kilpailua hyllytilasta (Yle 4.5.2024). Toisaalta lain läpimeno ei lehtitietojen mukaan näytä miltään läpihuutojutulta. Toisena uhkana on EU:n pakkausjäteasetus, joka edellyttäisi siirtymään takavuosien malliin uudelleentäytettäviin juomapakkauksiin nykyisten kierrätettävien sijasta (Olutposti 19.12.2023). Vaikutukset pienpanimoille eivät ole vielä tiedossa (Pienpanimoliitto 4.4.2024), mutta mahdollisiin uusiin investointeihin on harvalla yhtiöllä varaa.
No, kuinka monta niitä on?
Sainpa pidettyä jännitystä yllä! Mutta ehkä pikkuhiljaa on jo aika paljastaa se lupailtu lukema. Lopettaneiden pienpanimoiden tunnistaminen ei kuitenkaan ole niin suoraviivaista kuin ehkä luulisi. Konkurssiin menneet ja kaupparekisteristä poistetut yritykset ovat tietysti tiedossa, mutta kaikki lopettaneet eivät päädy konkurssiin. Yhtiö on saatettu jättää aktiiviseksi pöytälaatikkoon, tai se voi jatkaa muuta liiketoimintaa. Kaikki lakkautetut panimot eivät päädy edes lehtien palstoille, toisin kuin esimerkiksi Pyynikin käsityöläispanimo Oy.
Onneksi Suomessa on kaksi sivustoa, joilla pidetään kirjaa toiminnassa olevista ja toimintansa päättäneistä pienpanimoista. Näitä ovat panimohistoriaan painottuva BeerFinland.com ja Suomen pienpanimot -sivusto. Lisäksi aihetta voi tarkastella päättyneiden valmistuslupien kautta. Oluen paneminen on luvanvaraista toimintaa, johon tarvitaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran myöntämä valmistuslupa. Toki yrityksellä voi olla voimassa oleva lupa, vaikka panimotoimintaa ei vielä tai enää olisi.
Sivustojen tiedot yhdistämällä päädyin lukemaan 81 lopettanutta pienpanimoa vuosina 1990–2024 (tämän vuoden luvut ovat 3.5. asti). BeerFinlandin listoilla vanhin toiminnan päätös on vuodelta 1990, Suomen pienpanimot -sivustolla taas 2010. Valviran listalla päättyneitä oluen valmistuslupia on 128 kpl (alkaen vuodesta 2000). Nämä ovat siis yrityksiä, jotka valmistavat itse oluensa. Kiertolaispanimoita ja oluensa muilla teettäviä yhtiöitä ei ole mukana. Siksi listalta puuttuu esimerkiksi Virossa oluensa teettänyt Kontulan Oluttehdas Oy (HS 26.3.2024).
Onko tämä paljon vai vähän? Pienpanimoita oli selvitykseni mukaan 132 kpl vuonna 2022 (Olutposti 3/2023). Reilun kolmenkymmenen vuoden aikana pienpanimoita lopetettiin siis noin 60 % pienpanimoiden kokonaismäärästä. Vuotta kohti lopettaneita pienpanimoita on vähän alle kaksi ja puoli, jos laskenta aloitetaan vuodesta 1990. Valmistuslupia on tätä kirjoittaessa 152 kpl (mukana myös suuret panimot ja saman yhtiön eri toimipaikat), joten päättyneitä lupia on vajaa 85 % lupien kokonaismäärästä.
Toimintansa lopettaneiden pienpanimoiden määrä on kasvussa…
Pienpanimoiden lopettamiset eivät suinkaan jakaudu tasaisesti eri vuosille. 1990-luvulla pienpanimoita lopetti nollasta kolmeen vuotta kohden. Eniten toimintansa päättäneitä yhtiöitä oli vuosikymmenen jälkipuoliskolla. 2000-luvulla ensimmäinen piikki näkyy vuosina 2000–2001, jolloin viisi pienpanimoa sulki ovensa kumpanakin vuotena. Mistä tämä voisi johtua? Pienpanimoliiton mukaan EU-jäsenyys sai vuoden 1995 aikoihin aikaan ensimmäisen pienpanimobuumin. Lyhyessä ajassa perustettiin noin 40 pienpanimoa, kun purettiin valmistus- ja tuontimonopolit, saatiin veroalennus ja aloitettiin oluentekijöiden koulutus. Juhlaa ei kuitenkaan kestänyt kauaa, vaan buumi hiljeni jo vuosituhannen vaihteessa, jolloin moni pienpanimo päätti toimintansa. EU-jäsenyys näkyy myös valmistuslupien määrässä, joita myönnettiin vuonna 1995 seitsemän kappaletta, kun muina 1990-luvun vuosina määrä oli nollan ja kahden välillä.
Vuodesta 2002 alkaen oli pitkään tasaista (0–2 toiminnan päättämistä per vuosi), mutta määrä kääntyi hitaaseen nousuun vuoden 2018 jälkeen (4–6 lopettanutta yritystä). Lukemassa oli reilu hyppäys ylöspäin vuodesta 2021 vuoteen 2022 (15 lopettanutta pienpanimoa). Vuonna 2023 ovensa sulki 12 pienpanimoa. Koronakriisi näkyy siis pienenä nousuna vuodesta 2019 vuoteen 2020, mutta varsinainen loikka tapahtuu vasta vuosien 2021 ja 2022 välillä. Trendi näyttää kääntyneen ylöspäin jo hieman ennen pandemiaa. Pienpanimoiden määrä lähti Pienpanimoliiton mukaan kasvuun toisen pienpanimobuumin myötä 2010-luvulla, joten ehkä myös entistä useammat yhtiöt päätyivät pistämään pillit pussiin. Päättyneiden valmistuslupien määrä seurailee samanlaista trendiä hieman eri tahdissa.
…ja pienpanimoiden kokonaismäärä laskussa
Vuosittain toimintansa lopettaneiden pienpanimoiden määrä on yksi juttu, mutta koko ajan perustetaan myös uusia yhtiöitä. Siksi on mielenkiintoista tarkastella myös sitä, vähentyikö vai lisääntyikö pienpanimoiden määrä eri vuosina. Tarkastellaan tätä vähentämällä kunakin vuonna päättyneiden valmistuslupien määrä samana vuonna myönnettyjen uusien lupien määrästä.
Tällä mittarilla erottuu ensin vuosi 2003 viiden pienpanimon nettovähennyksineen, jossa luultavasti on kyse ensimmäisen pienpanimobuumin jälkiseurauksista. Sen jälkeen oli melko tasaista, mutta trendi lähtee nousuun vuodesta 2015 alkaen. Asialla lienee ollut edellä mainittu toinen pienpanimobuumi. Vuodet 2018 ja 2019 erottuvat välissä edellisiä vuosia pienempine lisäyksineen, mutta yllättäen ensimmäinen koronavuosi 2020 näyttää ennätyksellisen suurta nousua. Ei voi syyttää näiden pienpanimoiden perustajia rohkeuden puutteesta! Sen jälkeen mennäänkin sitten alaspäin: vuonna 2021 neljällä yhtiöllä ja 2023 kahdeksalla. Välivuonna 2022 päästiin nollille. Havainnot ovat aika hyvin linjassa sen kanssa, että pienpanimoiden määrä on kääntynyt laskuun vuoden 2022 huipuista (Yle 4.5.2024).
Miksi pienpanimot lopettavat?
Pienpanimoiden lopettamiseen johtaneita syitä voi tutkia esimerkiksi panimoyrittäjien haastatteluihin tutustumalla. Tällaisten artikkelien googlaaminen ei tuota varsinaisia yllätyksiä. Koronan aiheuttamat myynninmenetykset, katteita syövä kustannusten ja korkojen nousu sekä asiakkaiden varovaisuus olivat viime aikoina usein mainittujen syiden joukossa. Yleisesti ottaen mainituiksi tulivat myös esimerkiksi kiristynyt kilpailu, toimitilojen sopimattomuus, suuren asiakkaan menettäminen, tuotannon bakteeriongelma ja hyvän työtarjouksen saaminen muualta.
Toiminnan lakkauttamisen syistä kertoo myös panimoyhtiön tilanne Patentti- ja rekisterihallituksen rekistereissä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana toimintansa lopettaneista pienpanimoista noin 40 % toiminta oli merkitty lakanneeksi, 15 % oli konkurssissa ja noin 37 % oli edelleen aktiivisia. Loput alle 10 % olivat selvitystilassa tai sulautuneet toiseen yhtiöön. Aika moni pienpanimotoiminnan lopettaja on siis päätynyt pöytälaatikkoon. Positiivista on se, että konkurssien määrä on suhteellisen pieni. Konkurssihan tarkoittaa sitä, että yhtiö ei kykene vastaamaan veloistaan. Mutta kun toiminta loppuu, se loppuu: jatkaminen jossain toisessa yhtiössä oli harvinaista.
Miltä näyttää pienpanimovuosi 2024?
Toukokuun alkuun mennessä oli lopettanut kolme pienpanimoa ja päätetty kahdeksan valmistuslupaa. Kuluva vuosi vaikuttaa siis tässä mielessä toistaiseksi paremmalta kuin edelliset. Toisaalta BeerFinlandin listalla ei ole tätä kirjoittaessa yhtäkään vuonna 2024 perustettua pienpanimoa. Uusia valmistuslupiakin on vain kaksi.
Jos nyt pitäisi ennustaa jotain käppyröistä ja oluen vaahdosta, niin voisi ehkä sanoa näin: vaikka entistä harvempi pienpanimo päätyy tänä vuonna lopettamaan toimintansa, osoittaa pienpanimobuumi hyytymisen merkkejä.
Miten selvitys tehtiin?
Toimintansa lopettaneet pienpanimot haettiin BeerFinland.com ja Suomen pienpanimot -sivustoilta. Yhtiöistä poistettiin ne, jotka eivät harjoittaneet omaa panimotoimintaa tai joiden toiminta ei internetistä saatavien tietojen perusteella ollut koskaan käynnistynyt. Yhtiöiden tilanne tarkastettiin Patentti- ja rekisterihallituksen YTJ-tietopalvelusta ja varmistettiin myös internetin eri tietolähteistä. Uudet ja päättyneet valmistusluvat (alkoholiryhmä: panimotoiminta) haettiin Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran avoimista tiedoista. Kaikki tiedot haettiin 3.5.2024.
Lähteet: BeerFinland, Helsingin Sanomat, Patentti- ja rekisterihallitus, Pienpanimoliitto, Suomen pienpanimot, Talouselämä, Tilastokeskus, Valvira, Viisi Tähteä, Yle.
Teksti ja graafit: Eetu Niemi, kuvitus Oskari Sarkima
Ilmestynyt Olutposti 2/24 -lehdessä.
