S(T)OPP Oulu – olutkesän viimeinen pisara
Kaikki alkaa lopusta. Kaikki loppuu Ouluun.
Kuuman ja kostean olutfestarikesän viimeinen pisara juotiin viikonloppuna Oulussa, kun Suuret oluet, pienet panimot -sirkus jätti hyvästit rakkauden kesälle 2018.
Itse tosin olin viimeisten pisaroiden aikaan jo kotisohvalla loikoilemassa, mutta kahden festivaalipäivän jälkeen vahvasti hengessä mukana.
Kuva: Matti Pesonen
SOPP-kesä huipentui nyt toistamiseen Ouluun. Alue oli hieman kasvanut viime vuodesta ja sitä myöten myös esillepanijoiden määrä. Yhteensä 24 panimoa pystytti kioskinsa kauppatorille, aivan siihen “Toripolliisin” valvovan silmän alle.
Saavuin aluelle hyvissä ajoin torstaina, jolloin ei vielä suurempia ruuhkia esiintynyt. Muutamia turisteja ja vanhuksia, jotka olivat poikenneet päiväkävelyn yhteydessä kummastelemaan miltei kokonaan katettua oluttapahtumaa. Harva oli edes viitsinyt maksaa olutlasista vaadittua neljää euroa.
Itsekään en maksanut, mutta semmoinen kädessä tein täsmäiskun Teerenpelin tiskille, josta lasiin valutettiin Oulun yöelämän synnit pois pesevää lonkeroa.
Panimon Jere Rapo on ylläpitänyt #lonkerokesä2018-kampanjaa, sillä long drinkiä on myyty kesän oluttapahtumissa huimia määriä.
”Kaikkihan lähti oman lonkeron lanseerauksesta. Ja lonkeroa on mennyt meillä, sekä muilla, kesän riennoissa kovia määriä. Toki myös se, että juoma on omaan giniin tehty, niin nostaa arvoa entisestään”, Rapo selvensi asiaa.
Kuva: Matti Pesonen
Ettei nyt ihan lonkeropornoksi olisi SOPP lirvahtanut, niin päätin pyöriä alueella myös oluen perässä. Varsinkin paikallisten panimoiden tekeminen kiinnosti. Kuten monia muitakin, sillä pikku hiljaa alue alkoi täyttymään ihmisistä, ja pieniä jonojakin pääsi syntymään – nimenomaan paikallispanimoiden tiskien eteen.
Vaikuttaa, että Oulu on kovin ylpeä ”omista pojistaan”, sillä Maistilan, Sonnisaaren, Hailuodon sekä Ylikylän tuotteita on reilusti tarjolla niin ravintoloissa kuin marketeissakin.
Tapahtuma kiinnosti muutenkin oululaisia sankoin joukoin, sillä VIP-lippuja oli myyty satoja ja alueella näkyi jo torstaina useita etukäteen varattuja pöytiä. Lahti, oletko kuulolla?
Kuva: Matti Pesonen
Alkuillan lämpö alkoi tuntumaan paikoin ruuhkaisessakin teltassa tunkkaisuutena, joten pieni happihyppely oli paikallaan. Tupakkapaikalta bongasin Panimo Kiiskin Janne Aholan, jonka SOPP-värisuora jäi vain Lahtea vaille vajaaksi.
”Kivaa on ollu. Kelit on suosinu, joka on sitten näkynyt myös myynnissä sekä toki työmäärässä. Kuopio tosin oli kehno”, Ahola summasi kesän riennot, viitaten SOPP Kuopioon, joka oli jäänyt monilta osin torsoksi tapahtumaksi.
Myös alueen toisessa päässä oltiin hyvin samoilla linjoilla: ”Olutfestarikesä 2018 on ollut raskas ja kiireinen, mutta hyvin palkitseva”, kiteytti puolestaan Saimaan Antti Rastas.
Kuva: Matti Pesonen
Iltaa kohti sää muuttui epävakaisemmaksi ja Esterikin availi kosteita röörejään päivän jo pimetessä. Alueen reilu kattaminen siis palkitsi saderintaman iskiessä Ouluun, joskin joidenkin panimoiden kohdalla pressu pääsi alakautta vuotamaan ja kasteli osan tavaroista. Siinä varmasti yksi parannuskohde ensi vuodelle.
Parannuskohde voisi olla myös SOPP-puoti, joka oli tiskin takana hääränneen Sirpa Kääriäisen mukaan hieman liian kiireellä pystytetty. Kovin moni panimokaan ei ollut saanut juomiaan kaupan hyllyille ja sortimentti oli näin ollen Oulu-painotteinen.
Kuva: Teemu Lahtinen
Kauppareissulla bongattu festaripomo Pekka Kääriäinen kertoi, että ensi vuonna marssijärjestys pysynee samana, mutta muutamia muutoksia on kuitenkin tulossa: “SOPP laajenee Saksaan oikein kunnolla ja Helsingissä Rautatientorilta siirrytään Kaisaniemen puistoon. Tai siis siihen hiekkakentälle”, Kääriäinen myönsi ja katkaisi samalla huhuilta siivet, joiden mukaan SOPP Helsinki olisi nimenomaan puistotapahtuma ensi kesänä.
Kuva: Matti Pesonen
Tunteja alkoi olemaan takana jo melkoisesti, kun Kilpi-yhtyeestä tuttu Taage aloitti esityksensä. Jaksoimme paikallisoppaani kanssa seurata meluamista (useampi panimotyöntekijä valitteli seuraavana päivänä korkeista desibeliluvuista) muutaman kappaleen verran, mutta koska yleisöstä kuuluneeseen “koska tulee Kilpeä” -kysymykseen ei reagoitu tarvittavalla vakavuudella, niin päätimme äänestää jaloillamme.
”Taage ei ollut tällä kertaa taaki”, lasinpesupisteeltä yhytetty Kilpi-fani sylkäisi ja hävisi Oulun pimeään sekä kosteaan yöhön. Kuten teimme mekin.
